- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1157-1158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ševiotti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1157

kirkoista merkillisin on tuomiokirkko (rak.
1402-1517), suurimpia ja kauneimpia goot. kirkoista,
sisältä 136 m pitkä, 76 m leveä, 40 m korkea,
lasimaalauksia, Murillon, Velazquezin, Zurbaran
y. m. maalauksia, Kolumbuksen maalliset
jäännökset. Tuomiokirkon vieressä on moskeian
minareetista (rak. 1184-96) kellotorniksi muutettu
Giralda (114 m korkea). Muita mainittavia
rakennuksia: Alcazar-liuna (aloitettu 1181), jonka
veroinen on vain Granadan Alcazar, Lonja
(pörssi; 1598), San Telmon palatsi (kaunis puisto),
Casa de Pilatos (Medinaceli’n herttuan palatsi;
1533), 12-kulmainen Torre del Oro (1220),
Ayun-tamiento (raatihuone; 1526-64), yliopisto (ent.
jesuiittakollegi), llospital de la Caridad (kaksi
Murillon maalausta), Teatro de San Fernando,
arkkipiispan palatsi, härkätaistelunäyttämö
(14,000 katsojaa) y. m. — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: yliopisto (per. 1505), porvarikoulu,
teollisuuspa taidekoulu, yliopiston kirjasto, intialainen
arkisto (32,000 nid.; koskevat etenkin esp.
löytöretkiä), tieteiden akatemia, museo (Murillon y.
m. tauluja). — Arkkipiispan istuin, S:n
provinssin kuvernöörin ja Andalusian kenraalikapteenin
asunto. — Taloudellisesti S. on Espanjan
huomattavimpia kaupunkeja; teollisuutta edustavat
tupakka-, posliini-, lasi-, kaakao-, korkki-,
saippuatehtaat, konepajat, valimot (hallituksen
tykki-valimo) , ampumatarvetehtaat y. m.
Kanavoimalla ja ruoppaamalla Guadalquivir äskettäin on
syvennetty kuljettavaksi 7,5 m syväkulkuisille
aluksille. Tärkeimmät vientitavarat: viinit,
appelsiinit, sitruunat, rauta-, vaski-, lyijymalmit,
elohopea, oliivit, korkki y. m. Tuontitavarat:
kivihiili, puutavarat, teollisuustuotteet, hamppu,
pellava, siirtomaantavarat y. m. -—
Sähköraitio-tie. — Historia. S. oli roomal.-aikana
nimeltään Colonia Romulensis ja kehittyi roomal.
sivistyksen pesäpaikaksi Espanjassa. Siellä pidettiin
keskiajalla kaksi konsiilia (590 ja 619).
Arabialaiset valloittivat kaupungin 712; normannit
hävittivät sen 844. V :sta 1026 eri
hallitsijasuku-jen pääkaupunkina S. saavutti suuren loiston. V.
1248 Ferdinand III valloitti S :n 18-kuukautisen
piirityksen jälkeen. Sen kolmas loistokausi oli
1500-1600-luvuilla, jolloin se oli Espanjan
merenkulun ja taiteen (S:ssa syntyneitä ovat Murillo,
Velazquez, molemmat Francisco Herrerat,
Fernando Herrera y. m.) pääpaikka. Ameriikan
kaupan se sittemmin menetti Cadizille. V. 1729 S:ssa
tehtiin rauhan- ja ystävyydensopimus Espanjan,
Ranskan ja Englannin kesken. E. E. K.

Seviotti (engl. cheviot), eräs laji
villakankaita. S.-villaa saatiin alkuaan samannimisestä
lampaasta, joka asusti Cheviot-vuorilla
(Cheviot hills) Englannissa. Tämä villa on laatuaan
puolipitkää (n. 10 cm), karkeaa ja kiiltävää.
Sitä käytetään etupäässä kampalankaisiksi
pukukankaiksi, jotka tunnetaan s.-kankaiden
nimellä. Nykyään valmistetaan s.-kankaita
myöskin muista karkeista villalaaduista. Nämä
kankaat ovat yleensä paksulankaisia ja kankaan
sidos 1. rakenne selvästi näkyvä. E. J. S.

Sèvre [scvrj. 1. Joki Ranskassa (S. Nantaise),
Loiren lisäjoki vas., alkaa Deux-S:n
departementissa, virtaa luoteista kohden, laskee Nantes’in
kohdalla Loireen; 136 km, josta 22 km
kuljettavaa. — 2. Joki Ranskassa (S. Niortaise), alkaa
Deux-S:n departementissa, virtaa läntistä pää-

1158

suuntaa, laskee Aiguillon’in lahteen; 150 km,
kuljettava 70 km, Niorfista alkaen.

Sèvres [scvr], kaupunki Ranskassa,
Seine-et-Oisen departementissa, Pariisin länsipuolella
(jonne m. m. raitiotie- ja hövrypursiyhteys)
Seinen vas. rannalla St.-Cloud’n puiston ja Meudon’in
metsän välissä; 8,216 as. (1901). — Kuuluisa
valtion omistama posliinitehdas (per. Vincennes’iin
1745, muutettu S:iin 1756, Ludvik XV :n ostama
1760; tunnettu kuningas- ja turkkilaissinisistä,
pompadourpunaisista ja omenanvihreistä
väreistään), ammattikoulu, keramiikkamuseo (maailman
huomattavin), lasi-, säilyke- y. m. tehtaita.

Sevtsenko [-e’n-], Taras Grigorjevits
(1814-61), vähävenäläisten suurin runoilija,
maaorjan poika. Hänen taiteelliset taipumuksensa
tulivat ilmi vasta senjälkeen kuin hän 1832 oli
tullut maalarinoppiin Pietariin.
Vaikutusvaltaisten suosijain toimesta S. sai 1838 vapauden ja
pääsi taideakatemiaan kehittämään
piirustus-taitoaan. Samalla h än alkoi kirjoitella runoja.
Hänen osanottonsa erääseen kiovalaiseen
idea-listiseuraan oli syynä hänen karkoitukseensa
1847. Oleskelu kaukaisessa Orenburgin läänissä
tuli raskaaksi etenkin sen takia, että hänen ei
sallittu kirjoittaa eikä piirustaa. Kun hän
pietarilaisten ystäviensä toimesta 1857 pääsi
vapauteen, oli hänen terveytensä murtunut.
Runokokoelmassaan ,,Kobzarj" (Kanteleensoittaja) hän
antaa liikuttavia kuvia kotiseutunsa valottomasta
kansanelämästä ja Vähävenäjän historiallisista
vaiheista. Erittäinkin maaorjuutta hän kuvaa
synkin värein. Hänen runonsa ovat usein niin
kansanomaisia, että niitä on vaikea erottaa
oikeista kansanlauluista. Paitsi runoja hän on
kirjoittanut myös kertomuksia. V. J. M-lcka.

Sevum (sebum) (lat.), tali.

Sex (lat.), kuusi. — Sexaginta,
kuusikymmentä.

Sexe fseksj (ransk.), sukupuoli. — Le beau
s ex e [19 iö seJcs], kaunis sukupuoli.

Sexennium [-e’n-] (lat.), kuusivuotiskausi.

Sextarius
ä’-J (lat. < sextus = kuudes),
roomal. tilavuusmitta, jota käytettiin sekä [-nesteiden että kuivan tavaran mittaamiseen, = 1/6
congiusta (ks. t.)=1/16 modiusta (ks. t.) =
0,5458 1. K. J. IL

Sextius (S esti us) [<’-], muinaisroomal.
ple-beijiläinen suku, jota m. m. oli Lateranus niminen
haara. Lucius S. Lateranus oli
kansantribuunina yhdessä C. Licinius Stolon (ks.
Licinius 1) kanssa vv. 376-367 e. Kr. sekä tuli
ensimäisenä plebeijinä Rooman konsuliksi 366
e. Kr. K. J. //.

Sextus Empiricus [së- -pl-J (n. 200 j. Ivr.),
kreik. skeptikko, jonka kotipaikka on
tuntematon, on saanut liikanimensä sen takia, että hän
lääkärinä kuului n. s. empiiriseen
lääkärisuun-taan. Kirjoituksissaan, joista tunnetuimmat
ovat ,,Pyrrhonilaisia peruspiirteitä" ja ne, jotka
käyvät nimellä ,,Matemaatikoita vastaan", hän
kasaa teräväjärkisiä hyökkäyksiä antiikin
useimpia ei-skeptillisiä filosofeja vastaan. Senvuoksi
näillä kirjoituksilla on suuri arvo historiallisina;
lähteinä; myös filosofiansa puolesta ne
ansaitsevat osakseen saamaansa yhä suurempaa
huomiota. S. E. m. m. huomaa ajatusvaikeuksia
sellaisissa käsitteissä kuin liike, pysyväisyvs, aika ja
paikka; näyttää, että jokaisessa syyn-käsittämi-

Seviotti—Sextus Empiricus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0603.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free