- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1165-1166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Shag ... - Shakespeare

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1165

Shag—Shakespeare

1166

avioton poika, Monmoutliin herttua,
julistettaisiin kruununperilliseksi; oli 1681 jonkun aikaa
vankeudessa valtiokavalluksesta syytettynä ja
pakeni 1682 Hollantiin, missä kuoli. [Christien
ja Traillin kirjoittamat elämäkerrat.]

2. A n t h o u y A s li 1 e y Cooper, S :n kreivi
(1671-1713), edellisen pojanpoika, engl. filosofi,
joka varsinkin moraalifilosofian kehitykseen on
huomattavasti vaikuttanut. S. sai kasvatuksensa
Locken ohjauksen mukaan ja omaksui jo
nuorena suuressa määrin antiikkisen
sivistysihanteen. Pitkillä matkoilla Ranskaan ja Italiaan
hän hankki itselleen ihmis- ja
maailmantunte-musta sekä taiteenymmärrystä. Niin
valmistuneena hän kokonaan antautui vapaaksi
kirjailijaksi, ollen muutamia vuosia alihuoneen jäsenenä.

Useimmat kirjoitelmansa S. itse 1711 kokosi
3 osaa käsittäväksi kokoelmateokseksi, joka
julkaistiin ,,Characteristics of raen, männers,
opi-nions, times" nimisenä 1711-14. Tärkeimmät
näistä tutkimuksista ovat „Inquiry concerning
virtue and merit" ja ,,The moralists". Varsin
paljon luetuiksi ovat myöskin tulleet S:u
..Let-ters to a young man at the university", joissa
kirjeissä hän nimenomaan arvostelee
kunnioittamansa opettajan, Locken oppia synnynnäisten
aatteiden olemattomuudesta.

S:n yleistä maailmankatsomusta määrää
sopusointuisuuden, harmonian aate. Kokonaisuuden
kannalta katsottuna ei maailmassa ole mitään
onnettomuutta eikä pahaa, vaikka äärellisyyteen
rajoittuva ymmärrys kyllä tajuaa monet
todellisuuden yksityiskohdat epätäydellisiksi.
Historiallista kristinuskoa S. ankarasti arvosteli
katsoen sen opettavan, että ihminen vain
haudantakaisen palkan tai rangaistuksen takia voi
elää hyveellisenä. Siveellisesti ala-arvoinen on
se ajatus, että hyve vaatii palkkaa; se sisältää
palkan omassa itsessään. Myöskin 3:n
siveys-opissa sopusointuisuus 011 johtavana aatteena.
Tunteiden ja viehtymysten sopusulide on
siveellisyyden olemus. Tunteita on kolmea eri lajia:
1) itsekohtaiset, 2) sosiaaliset 1., niinkuin S.
sanoo, ,,luonnolliset" ja 3) ,,luonnottomat"
tunteet. sellaiset, jotka eivät kohdistu omaan eikä
toisen etuun (esim. pahansuonti, raakamielisyys).
Siveellisyys on siinä, että luonnottomat tunteet
puuttuvat ja sopusulide vallitsee itsekohtaisten
ja toisten onneen kohdistuvien tunteiden välillä.
S:n siveysopilla on esteettinen sävy. Mutta hän
tahtoo kuitenkin sielutieteellisessä tunteiden
erittelyssään edellämainittujen tunteiden lisäksi
vielä ottaa huomioon sellaiset tunteet, jotka
perustavat ihmiselle ominaisen ,,moraalisen
aistin" (moral sense). Ihmisellä on näet vielä
neljäs laji tunteita, ratsionaaliset 1.
refleksi-tunteet, s. o. ne tunteet, jotka kohdistuvat itse
tunteisiin ja ikäänkuin niistä itsetietoisuudessa
heijastuen ilmenevät mieltymyksinä
myötätunnon, ystävyyden, kiitollisuuden y. m. tunteisiin
tekojen vaikuttimina ja mielipahan tunteina
päinvastaisia tunteita kohtaan. Nämä järkeen
ja itsetietoisuuteen liittyvät tunteet voivat antaa
lisätukea ihmisen siveellisille pyrkimyksille,
sikäli kuin erittäinkin itsekohtaisten ja
sosiaalisten tunteiden sopusuhteen saavuttamiseksi
sellainen lisätuki on tarpeen. Näissä
sielutie-teellisissä siveellisen tietoisuuden erittelyissään,
joita monet engl. moraalifilosofit ovat hartaasti

jatkaneet, S. näyttää panevan pääpainon siveel
lisiin tunteisiin antaen siveelliselle harkinnalle
vain toisarvoisen aseman. [Rand, ,,Life,
unpub-lislied letters and philosopliical regimen of A.,
earl of S." (1900) ; Whewell, „IIistory of moral
philosophy in England".] Z. C.

3. Anthony A sh ley Cooper, S:n jaarli
(1801-85), engl. filantrooppi; oli vista 1826
alihuoneen, v:sta 1851 ylihuoneen jäsenenä;
harrasti suurella innolla työväen olojen
parantamista toimien m. m. parlamentissa uusien
työ-väensuojeluslakien aikaansaamiseksi;
pääasiallisesti hänen ponnistuksillaan saatiin
.kymmenen tunnin laki" perilleajetuksi 1847. Oli
evankelisen puolueen johtaja Englannin kirkossa,
pipliaseuran ja evankelisen allianssin esimies.

J. F.

Shag [siig] (engl.) 1. s a g i,
huonekalukan-kaaksi valmistettu tiheä villaplyysi.

Shalii ks. S a a h i.

Shähnäme ks. S ä h n ä m e.

Shakers [seikorz] 1. shakin g-q u a k e r s
(,,vapisijat"), kveekareista 1747 Manchesterissä
haarautunut ja Pohjois-Ameriikkaan siirtynyt
lahko, jonka ensimäiseu seurakunnan
(Water-vlietissä New Yorkissa) perustaja ja
erikoisluonteen antaja on Anna Lee (n. s. „Anna äiti",
kotoisin Manchesterista, k. Ameriikassa 1784). S:n
käsityksen mukaan on Anna Lee toinen Eeva, joka
on tullut vapahtamaan naissukua. Seurakunnan
keskuksena on ,,Libanonin vuori" New Yorkin
valtiossa. Luonteenomaisena piirteenä on
selibaatti ja omaisuudenyhteys. Kokouksissaan he
tekevät tanssia muistuttavia ruumiinliikkeitä.
Itse he nimittävät itseään ,,Kristuksen toiseen
tulemiseen uskovien seuraksi" t.
,,millenniumkir-koksi". [Mac Lean, ,,Bibliography of
shakerlite-rature" (1905).]

Shakespeare (Shakespere) [seilcspioj,
William (1564-1616), Englannin ja
maailmankirjallisuuden suurin
näytelmäkirjailija, polveutui
vapaasta
talonpoikaissuvusta Warwickista. Hänen
elämäkerrastaan ovat
tiedot hyvin niukat ja
häilyvät, ja ne perustuvat
enimmäkseen
epämääräisiin ja harvoihin
suullisiin perintätietoihin, hänen
teostensa nojalla tehtyihin
olettamuksiin ja
tekstikriitillisiin johtopäätel-miin, tai uutterain ja
perinpohjaisten arkistotutkimusten antamiin
vähäpätöisiin tiedonsiruihin.
Runoilijan isä Jolin S. muutti
Stratford an Avoniin n. 1551, toimien siellä
maanomistajana, hansikkaantekijänä,
viljakauppiaana ja teurastajana, vaurastuen sekä
aineellisesti että arvossa niin, että hän peräkkäin
kohosi valamieheksi, raatiherraksi,
rauhantuoma-riksi, jopa kaupungin ylivoudiksi, joutuen
kuitenkin lopulta aineelliseen ahdinkotilaan. S:n
syntymäpäivänä pidetään hänen hautakivessään
olevan kirjoituksen mukaan 23 p. huhtik.
(vanhaa lukua) 1564. Lapsena hän kävi luultavasti
jonkun verran Stratfordin latinakoulua. Hänen

(S.H.) William Shakespeare.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0607.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free