- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1167-1168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Shakespeare

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

111)7

Shakespeare

1168

näytelmissään tavattavien lukuisten ja
täsmällisten juridisten lauseparsien nojalla 011 päätelty
hänen nuoruudessaan toimineen kirjurina
jollakin lakimiehellä. Lopulla vuotta 1582 S. meni
naimisiin häntä 8 vuotta vanhemman,
varakkaan maatilanomistajan tyttären Anna
ITatha-wayn kanssa. Noin v. 1585 S. lienee jättänyt
kotikaupunkinsa ja lähtenyt onneaan etsimään
Lontooseen. Vaikuttimena tähän siirtymiseen
esitetään milloin hänen taloudellinen
ahdinkotilansa, milloin perintätietojen mukaan hänen
luontainen mielenkiintonsa runouteen ja
näy-telmätaiteeseen. joille hän toivoi otollisempaa
maaperää pääkaupungissa, milloin taas selitetään
soii aiheutuneen siitä, että hän pakeni syytettynä
tilanomistaja Thomas Lucyn tiluksilla
harjoitetusta salametsästyksestä. Lontoossa S.
todennäköisesti kohdakkoin liittyi jäseneksi Leicesterin
kreivin suojeluksessa toimivaan näyttelijäjoukkoon,
joka 1575 oli rakentanut Blackfriarsin teatterin,
ja josta näytteli jäkunnasta Jaakko 1 :n
valtaistuimelle noustua 1603 tuli kuninkaan
näyttelijäseurue. V. 1599 rakennettiin tätä joukkuetta
varten Globe-teatteri Thamesin rannalla olevaan
esikaupunkiin. S. toimi tässä seurueessa sekä
näyttelijänä että näytelmäkirjailijana, jona hän pian
saavutti siksi suurta huomiota, että jo v. 1592
kuoleva näytelmäkirjailija R. Greene puhuu
kateudella hänestä, että hän kujn mikäkin
„näyt-tämön tärisyttäjä" (shakescene) luulottelee jo
muka voittaneensa kaikki kilpailijansa.
S:nkir-jailemisen varassa vaurastuikin Globe-teatteri
pian Lontoon suosituimmaksi teatteriksi, ja yhä
kasvavilla voitto-osuuksillaan S. osteli taloja
Stratfordissa varaten itselleen ja perheelleen yhä
vaurastuvan aineellisen aseman. Vuosisadan
vaihteessa hänet jo mainitaan Englannin
suosituimpana ja parhaimpana näytelmäkirjailijana, ja
tämä suosio pysyy elävänä ja ehtymättömänä,
kunnes heräävä ja leviävä puritaaninen
ajatussuunta koko näytelmätaiteelle vihamielisenä
uurtaa maaperää tältäkin suosiolta. V. 1613
sattuneen Globe-teatterin palon jälkeen S., toteuttaen
luultavasti jo aiemmin haudotun ajatuksensa
siirtyy kotikaupunkiinsa Stratfordiin viettämään
viimeisiä ikävuosiaan, kuollen siellä 23 p.
huhtikuuta 1616. Hänet haudattiin Stratfordin
kirkkoon. — S. alkoi näyttämöllisen
kirjailijatoi-mensa nähtävästi muodostelemalla varhaisempia
eri tekijäin sekit historiallisia että
huvinäytelmiä seuruetta varten, johon hän kuului. Hänen
eri teostensa ilmestymisaika 011 hyvin
epämääräinen, ja perustuu niiden aikamäärittelv
enimmäkseen tyyli- ja sisältökriitillisiin
johtopää-telmiin. Yleispiirteittäin 011 hänen
näyttämö-kirjallinen kehityksensä todennäköisesti
tapahtunut siten, että hän alkuaikoinaan
kirjoitettuaan riehakoivia huvinäytelmiä kuten „Comedv
of errors" (Kairauksia), ,,The two gentlemen of
Verona" (Kaksi nuorta veronalaista), ,,The
tam-ing of the shrew" (Kuinka äkäpussi kesytetään),
,,Love’s labour’s lost" (Turhaa lemmen touhua),
vertatihkuvan murhenäytelmän „Titus
Andronicus", ja aloittelevia historiallisia näytelmiä kuten
„King Henry VI, first, second, third part"
(Kuningas Henrik VI, 1-3 osa); „King John" (Kuningas
Juhana), „King Richard III" (Richard III),
kehittyy näistä kirjoittamaan alkavan miehuusaikansa
riemukkaan kevyet ja väkevöityvää inhimilli-

syyttä uhkuvat huvinäytelmät, kuten „The
mer-chant of Veuice" (Venetsian kauppias), „A
mid-summer night’s dream" (Kesäyön unelma), „All’s
well, that ends well" (Loppu hyvä, kaikki hyvä),
,,Much ado about nothing" (Paljo melua tyhjästä)
„Twelfth night" (Loppiaisaatto), „Tlie merry
wives of Windsor" (Tloiset Windsorin rouvat),
ja näihin läheisesti liittyvän tummanhehkuvan
ja elämänriemuisan murhenäytelmän ,,Romeo and
Juliet" (Romeo ja Julia) sekä Englannin
historiaa esittävien kypsempien näytelmiensä komean
sarjan ..King Richard II" (Richard II), ,,King
Henry IV, first and second part" (Henrik IV,
1-2 osa), ,,King Henry V" (Henrik V), ,,Iving
Henry VIII" (Henrik VIII). Yhä paisuvampana
oli näissä sekä huvinäytelmissä että
historiallisissa kappaleissa tuntunut traagillisen
elämän-tunnon tumma aallonkäynti, ja niinpä
seuraavatkin näitä kappaleita S:n miehuudenajan ja
koko näytelmäkirjallisuuden traagilliset
suur-luomat ,,Hamlet" (1604), ..Othello", „KingLear"
(Kuningas Lear), ,,Macbeth", ,, Julius Cæsar",
„Antony and Cleopatra" (Antonius ja Cleopatra),
„Timon of Athen" (Timon Ateenalainen),
..Coriolanus". Näitä säestävät sävyltään
tummemmat ja raskastuntoisemmat huvinäytelmät
sellaiset kuin ,,As you like it" (Miten haluatte),
,,Measure for measure" (Verta verrasta), sekä
puoliksi huvi- puoliksi murhenäytelmä „Troilus
and Cressida" (Troilus ja Cressida).
Kirjailijatoimintansa loppupuolella S. viileytyy
satunäytelmien terheniseen syvämieliseen runouteen
kirjoittaen ,,The winter’s tale" (Talvinen tarina),
„Cymbeline", sekä nävtelmäkirjailemisensa
ihanan epilogin ,,The tempest" (,,Myrsky), jolla hän
kuten Prospero luovuttaa käsistään runoutensa
lumovaltikan. — Sitäpaitsi pidetään ..Pericles"
draamaa ainakin osittain S:n tekemänä. —
Nämä näytelmät ovat enimmäkseen rakennetut
aikaisempien näytelmien pohjalle tai muiden
lähteiden mukaan. Niinpä on Holinshedin
kronikka antanut hänelle aiheet hänen Englannin
historiaa esittäviin näytelmiinsä, sekä
Kuningas Leariin, Macbethiin ja Cymbelineen; hänen
antiikkisia aiheita käsittelevät näytelmänsä ovat
etupäässä ammennetut Plutarkhoksen
elämäkerta-kuvauksista, jotka Sir Thomas Northin
kääntäminä olivat ilmestyneet englannin kielellä;
italialaisista novelleista hän on saanut aiheet
Venetsian kauppias, Romeo ja Julia, Paljo melua
tyhjästä, Loppu hyvä, kaikki hyvä. Loppiaisaatto
y. 111. näytelmiin, samaten kuin hänen kaikille
muillekin näytelmilleen on tavattu lähteitä ja
esikuvia ajan vilkkaassa ja runsaassa näytelmä- ja
novellikirjallisuudessa. Hän ainoastaan
järjestelee ja muuttelee aiheitaan, muokkaillen ja
kehitellen niitä näyttämön vaatimusten mukaisiksi,
mutta samalla valaen niihin kaikkiin valtaisen
kaunopuheisuutensa hurman ja kultaisen
kuva-rikkauden sekä elämännäkemyksensä syvän
inhimillisyyden, paisuttaen siten niistä ne runouden
ja mielikuvituksen tenhoilmestykset, jommoisina
ne jälkimaailmalle esiintyvät. S:n lähin
näy-telmäkirjallinen edeltäjä ja henkinen herättäjä
on Christopher Marlowe, joka loi englantilaisen
historiallisen murhenäytelmän ja jonka
titaanista voimatyyliä S. kehitteli syvempään
inhimillisyyteen ja lämpöisempään luonnollisuuteen,
samalla kuin hän kehitteli tävdellisvvteensä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0608.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free