- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1187-1188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sibbaldia procumbens ... - Sibelius, 1. Jean (Johan Julius Christian) - Sibelius, 2. Christian

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11 «7

Sibelius

1188

hengeltään kuuluvat op. 62 ,.Canzonetta" ja
..Valse romantique" orkesterille, sekä op. 59
„In memoriam" surusoitto orkesterille, joissa
romanttisesti haaveilevat mielialat ovat
kauneimmalla tavalla sävelin ilmaistut. ITilpeämpää
puolta tästä romantiikasta edustavat op. 53
„Pan ja Echo", taiturillinen orkesterikuvaus
pörröisen Panin vaelluksista, sekä op. 45 a) ja b)
,.Dryadi" ja „Tanssi-intermezzo" orkesterille.

S:n pääteokset puhtaan, n. s. absoluuttisen
musiikin alalla ovat hänen neljä sinfoniaansa,
viulukonserttinsa d-moll op. 47 sekä
jouhikvar-tetti „Voces intimæ" op. 56. Kolme ensimäistä
sinfoniaa kuuluu säveltäjän varhaisempaan
tuotantokauteen, jolloin hän muotoon, soitinnukseen
ja yleiseen aiheenkäsittelyyn nähden noudattaa
tavaksi tulleita rakenneperiaatteita; ensimäinen
rajuine, äkkipäisine tunnepurkauksilleen
ääriosissa, kaihomielisesti laulaville andante-osineen,
nuoruuden vertauskuva; toinen, eepillisempi,
isän-maallis-luonteinen aatesisälteeltään, ikikorven
kertoelmia, raivaajan taistelua, joka päättyy
valoisaan, voittoisaan loppuun, ja kolmas kuin
vaskitorvien vapauttava julistus: victoria!, voitto
pimeydestä! Neljännellä sinfoniallaan op. 63
(a-moll) säveltäjä vie meidät oudoille poluille.
Muotorakenteen suppeus, soitinnuksen kevyt
kuu-lakkuus ja vapaa aiheenkäsittely kohottavat
sinfonian ikäänkuin yliaistilliseen ilmapiiriin,
maailmaan, jossa aineesta vapaat henkioliot ovat
seuranamme. Myös viides sinfonia op. 82 (Es-duur)
on sekä esityskeinolliselta tekotavaltaan että
muodon suppeaan suunnitteluun nähden IV :n
läheinen. Sen eloisat rytmit ja leikkivät sulosäveleet
vaihtuvat viime osan lopulla valtavaan elegiseen
paatokseen; luonnon salaviehkeisen ihanuuden
ihmelaulu — elon sulon, ja kaiken katoomuksen
järkyttävä vertauskuva.

Muissakin S:n myöhäisemmissä sävellyksissä
on ollut huomattavissa pyrkimys taiteellisten
ilmaisukeinojen yksinkertaistuttamiseen, joskin
hän suuripiirteisyyden saavuttamiseksi toisinaan
voi käyttää ylen rikasta soitinnusta, joka, kuten
ameriikkalaiseen yksityiseen musiikkijuhlaan
tilatussa sävellyksessä ,,Aallottaret" op. 73, vaatii
jättiläisork esteriä. S:n yksinlaulut (n. 70
julkaistua), ovat maailma sinään; vaihdelkootpa ne
tyyliltään milloin mitenkin, kuten luonnollista on
pitemmän ajanjakson kuluessa syntyneisiin
laulu-sävellyksiin nähden, aina on hänen lauluillaan
runollinen mielenkiintonsa. Suosituimpina niistä
mainittakoon esim. ..Säf, säf susa", ,.Var det en
dröni", „Demanten på marssnön", „Sen har jag
ej frågat mera", ..Svarta rosor" y. m. — Hänen
mieskuoronsa ovat olleet ylioppilaslaulajiemme
ohjelmiston parhainta osaa, ja ovat paljosta
käyttämisestä huolimatta säilyttäneet
alkuperäisen tuoreutensa (,,Venematka",, ,.Terve kuu",
,,Saarella palaa" y. m.).

S:n säveltä jäluonne on voimakkaasti
omaperäinen ja monessa suhteessa erikoisesti
mielenkiintoinen: mielialain sadunomaiset, vallattomat
harhannot toisella puolen, toisaalla taas
tunnelman yksilöllinen herkkäväreisyvs, ilmeen
lämmittävä runollisuus ja puhtaus. Rikkaalla
mielikuvituksella varustettuna hän ei koskaan
turvaudu ulkonaisesti vaikuttaviin taidekeinoihin,
enempää soitinnukseen kuin soinnutukseenkaan
ja melodian keksintäiin nähden; tässä suhteessa

hän on aikamme saksalaisperäisen materialismin
milteipä vastakohta, ja on merkitsevällä tavalla
vaikuttanut edustamansa suunnan juurtumiseen
nuoremman säveltäjäpolvemme taiteessa. S. on
saavuttanut maailmanmaineen. Hänen
teok-siansa esitetään kaikkialla. Suomen nimeä on
hänen taiteensa ohella entistä useammin
mainittu ja maamme on varmaankin voittanut monta
ystävää hänen säveltensä tenholla.

Siitä tavattoman suuresta ja yleisestä
arvonannosta mitä S :lle ulkomaillakin osoitetaan,
mainittakoon vain viitenä todistuksena, että
hänelle 1912 tarjottiin persoonallinen professorin
toimi (sävellyksessä) Wienin musiikkiakatemiassa.

Täydellisyyden vuoksi lueteltakoon tässä
yhtäjaksoisesti S :n tärkeimmät sävellykset: Op. 9.
„Satu", orkesterille; 10. „Karaelia" uvertyyri ja
sarja; 14. ..Rakastava", sarja jouhiorkesterille:
15. „Skogsrået", melodraama; 16. ,,Kevätlaulu",
orkesterille; 19. ..Impromptu", naiskuorolle ja
orkesterille; 22. a) ,,Tuonelan joutsen" ja
b) ,,Lemminkäisen paluu", legendoja orkesterille:
25. ..Scènes historiques", orkesterille; 26.
..Finlandia", orkesterille; 27. ..Kuningas Kristian",
sarja orkesterille; 28. Improvisatsioneja
kuorolle ja orkesterille (,,Sandels": ..Snöfrid" :
,.Is-lossningen i LTleå"); 29. Näyttämömusiikkia
(..Ödlan" ja ..Die Sprache der Vögel"
kappaleihin); 31. c) „Ateenalaisten laulu"; 32.
..Tulen synty", kuorolle, soololle ja orkesterille:
33. ..Koskenlaskijan morsiamet", balladi
laululle ja orkesterille; 39. Sinfonia I (’e-moll)
orkesterille; 42. ,.Romanssi" C-duurissa.
orkesterille; 43. Sinfonia II (D-duur) orkesterille; 44.
„Valse triste", orkesterille; 45. a) „Dryadi" ja
b) ,,Tanssi-intermezzo", orkesterille: 46. ..Pelleas
ja Melisande" — musiikki orkesterille; 47.
Viulukonsertti (d-moll) ; 48. „Vapautettu kuningatar",
balladi kuorolle ja orkesterille; 49.
,.Pohjolan tytär", sinfoninen runoelma orkesterille;
51. ..Belsasarin pidot", orkesterille; 52.
Sinfonia III (C-duur) orkesterille; 53. ,.Pan ja
Echo", orkesterille; 54. ,,Svanehvit" musiikki:
55. ..öinen ratsastus ja auringonnousu",
sinfoninen fantasia orkesterille: 56. ,.Voces intimæ".
jouhikvartetti; 59. „In memoriam", surusoitto
orkesterille; 62. ..Canzonetta" ja ..Valse
romantique"’ orkesterille; 63. Sinfonia IV (a-moll)
orkesterille; 64. ,.Bardi", sävellys orkesterille; 6(5.
..Scènes historiques" II, orkesterille; 69. 2
sere-nataa viululle ja orkesterille; 70. „Luonnotar",
sävelruno soololle ja orkesterille; 71.
,.Scara-mouclie", pantomiimi; 73. „Aallottaret",
sävel-runo orkesterille; 77. a) ..Lætare, anima mea"
ja b) „Ab imo pectore", viululle ja orkesterille:
80. Sonaatti (E-duur) viululle ja pianolle.

II. K.

2. Christian S. (s. 1869), suom.
psykiaat-teri ja neurologi, edellisen veli. Yliopp. 1887,
lääket. lis. 1895, lääket. toht. 1897. patologisen
anatomian dosentti 1897, psykiatrian dosentti
1906 ja psykiatrian ylim. professori 1909:
Lapinlahden keskuslaitoksen ylilääkäri v:sta 1904
alkaen. Valtion 1905 asettaman komitean jäsenenä
S. on ollut laatimassa suunnitelmaa
mielisairas-hoidon järjestämiseksi maassamme. S:n
julkaisuista mainittakoon ..Bidrag tili kännedom om
de histologiska förändringarna i ryggmärgen. de
spinala rötterna och ganglierna vid progressiv

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0618.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free