- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1191-1192

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sibilantit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1191

Side—Sidney

1192

silliseen kirjallisuuteen, johon hän oli
perinpohjin perehtynyt. Välityökseen hän harjoitti
kuvanveistoa.’ [Kennard, „Mrs. S." (1887).]

H. Kr-n.

Side, kirurgisen sidoksen (ks. t.) paikalleen
kiinnittämiseen tai vahingoittuneiden ja tukea
tarvitsevien ruumiinosien suojakääreeksi
käytetyt pitkät ja kapeat harsokangas-, palttina-,
flanelli-, puuvillakangas- y. m. kaistat.
Liikkumattoman sidoksen aikaansaamiseksi käytetään
kipsiä, tärkkelystä y. m. s. kuivaessaan
kovettuvia s:itä. Hj. v. B.

Sideby ks. S i i p y y.

Sideerinen (lat. sidus = tähti), kiintotähdille
ominainen, kiintotähtiin jollakin tavoin
suhtautuva. — S. pyörimisaika 1. kiertoaika
on se aika, jonka kiertotähti tarvitsee tullakseen
näennäisesti uudelleen saman kiintotähden
kohdalle (auringosta katsottuna), vrt. Kuukausi,
V u o s i. II. K.

Sidekaari, mus., on ympyrän kaistaleen
muotoinen merkki, jonka käyttämisellä on useita eri
tarkoituksia. 1) S. osoittaa, milloin nuotin
kertaus ilmaisee sävelen pitentämistä eikä
kertaamista, 2) se ilmaisee sävelten legato (ks.
t.)-esitystä, 3) se havainnollistuttaa sävellysten
säe-rakenteen (ks. S ä e k a ar i). I. K.

Sidekalvo (conjunctiva) ks. Silmä.

Sidekalvontulehdus ks. Silmätaudit.

Sidekisko, jatkokisko, rautatiekiskojen
jatkamiseen käytetty erikoismuotoinen teräskisko.
ks. Rautatie.

Sidekudoksentulehdus, side- ja
tukikudok-sessa esiintyvä sairausilmiö, joka aiheutuu
mär-kääsynnyttävien bakteerien kehittymisestä.
Tällaisia ovat ajos. paise y. m. s.

Sidekudos, eräs tukikudoksen muoto, joka on
muodostunut suhteellisen harvoista soluista sekä
lukuisista sidekudossäikeistä t. kimmoisista
(elastisista) säikeistä t. molemmista sekaisin. Nämä
säikeet voivat kutoutua yhteen verkko- tai
kaivomaisiksi s.-levyiksi, erilaisiksi siteiksi t.
jänne-mäisiksi muodostuksiksi. Kaikissa näissä
muodoissaan nimitetään s:ta järjestyneeksi s:ksi
vastakohtana n. s. löyhälle s :lie, jota tavataan ikäänkuin
täytteenä eri elinten välissä. S :ssa tavattavain
säikeiden luonteen mukaan erotetaan n. s.
kolla-geeninen ja elastinen 1. kimmoinen s. S :11a on
ruumiissa tärkeä merkityksensä. Se muodostaa
suojuksia, koteloita ja tuppeja eri elimille,
vahvistaa ja tukee heikkoa kudosta sekä muodostaa
täyteaineen eri elimien väliin. S:n solut voivat
kerätä itseensä vararavintoa, rasvaa ja muuttua
rasvasoluiksi jotka toisiinsa liittyen
muodostavat rasvakudosta. Myös erilaisia värihiukkasia
tavataan s.-soluissa. Y. K.

Sidepalkki, välikaton puuvuoliainen tai
rauta-palkki, joka on kummastakin päästään
ankkuriraudalla muureihin kiinnitetty, sovitus, jonka
avulla poikki rakennuksen aikaansaadaan,
varsinkin muurien vahvistamiseksi tarpeellinen
liitos. K. S. K.

Sidepultit, levymäisten kappaleiden välissä
olevat ja niitä määrätyllä etäisyydellä toisistaan
pitävät pultit.

Sideriinikelta, punakeltainen väriaine, joka
on emäksistä rautakromaattia. S. S.

Sideriitit ks. Meteoriitit.

Sideriitti ks. Rautasälpä.

Sideroliitit ks. Meteoriitit.

Siderostaatti ks. Tähtitieteelliset
koneet.

Sideroxylon ks. R a u t a p u u.

Sidesana ks. K o n j u n k t s i o n i.

Sidgwick [sidzuik], Henry (1838-1900), engl.
filosofi. Tuli moraalifilosofian prof.
Cambridgeen yliopistossa 1883. On huomattavin niistä
engl. ajattelijoista, jotka ovat pyrkineet
kriitil-lisesti tarkastamaan ja kehittämään Benthamiu
ja J. St. Millin utilitaristisen etiikan peruskäsit
teitä. Hän johtui m. m. siihen käsitykseen, että
yleisonnen eli yhteishyvän periaate toiminnan
korkeimpana ohjeena ei ole tietopuolisesti
todistettavissa, vaan se on ainoastaan
välittömän sisäisen havainnon eli intuitsionin
avulla vakaumukseksi * omaksuttavissa, joten
S:stä tuli intuitsionalistinen utilitaristi. Tärkeä
S:n moraalifilosofisissa tutkimuksissa on se osa.
jossa hän tarkastaa nykyisessä
sivistysyhteiskunnassa vallitsevia siveyskäsityksiä eli n. s.
»terveen järjen" (common sensen) siveyskäskyjä.
Tutkimusten tuloksena on, että nämä yleiset
siveyskäskyt nojautuvat utilitarismin
peruskäsitykseen eli yleisonnen siveelliseen periaatteeseen.
S:n moraalifilosofinen pääteos on ,,The methods
of ethics" (1874; 6:s pain. 1901). Muita S:n
filosofisia teoksia ovat »Outlines of the history of
ethics" (1886) ja ,.Philosophy: its scope and
rela-tions" (1902). Myöskin taloustieteen alalla S.
on julkaissut kriitillisesti selvittäviä ja
muodollisiin peruskäsitteihin kohdistuvia teoksia, joissa
hän kuitenkaan ei pääse rakentamaan omaa
järjestelmällistä käsitystä; niistä ovat
huomattavimmat ,,Principles of political economy" (1883) ja
»Elements of politics" (1891). S. ei ollut vain
tieteellinen ajattelija, vaan toimi käytännöllisesti
yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi; erittäinkin
hän harrasti ylemmän naisopetuksen
kehittämistä, lähimpänä työtoverinaan vaimonsa,
Eleanor Mildred Balfour, A. J. Balfourin sisar. V.
1906 julkaisivat S:n leski ja veli hänestä
muistelmateoksen. — S. osoitti erikoisen lämmintä
harrastusta Suomen hyväksi aikaansaatua n. s.
eurooppalaista adressia kohtaan. Z. C.

Sidmouth [-map], Henry Addington
(1757-1844), viscountti, engl. valtiomies;
alkuperäinen nimi Addington, valittiin 1784
aliliuonee-seen, missä liittyi W. Pittin kannattajiin ja
tuli 1789 alihuoneen puhemieheksi; nimitettiin
1801 Pittin jälkeen pääministeriksi ja teki 1802
Ranskan kanssa Amiens’in rauhan, mutta sodan
uudistuttua 1803 S :n täytyi 1804 luovuttaa
paikkansa Pittille; korotettiin 1805 S:n
viscoun-tiksi ja oli sittemmin jonkun aikaa
salaneuvos-ton presidenttinä, vv. 1812-21
sisäasiainministerinä pannen ankarasti käytäntöön valtiolliset
pakkolait. J. F.

Sidney
nij, Algernon (1622-83), engl. [-po-litikko; oli sisällisessä sodassa parlamentin
puolella; valittiin 1646 pitkään parlamenttiin ja oli
1649 jäsenenä siinä oikeudessa, joka tuomitsi
Kaarle I :n kuolemaan, ottamatta kuitenkaan
osaa tämän päätöksen tekemiseen; tuli 1651
valtioneuvoston jäseneksi, mutta riitaantui pian
Cromwellin kanssa; istui Cromwelliu kuoltua
jälleen parlamentissa ja valtioneuvostossa; lähti
1659 välittämään rauhaa Tanskan ja Ruotsin
välillä ja oleskeli jonkun aikaa lähettiläänä Tuk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0620.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free