- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1193-1194

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidney ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1193 Sidney—Sidos 1191

[Tuk]holmassa. Stuartien palattua S. asui 1660-77
ulkomailla. Palattuaan kotimaahansa S. liittyi
hallituksen vastustajiin, minkä johdosta hän n. s.
Rye-house salaliiton ilmitultua vangittiin ja
tuomittiin kuolemaan, vaikka häntä vastaan
nostettua valtiopetossyytöstä ei voitu näyttää toteen.
S. oli mielipiteiltään tasavaltalainen ja 1698
julkaistussa kirjoituksessaan „Discourses
concerning government" hän kannattaa alamaisten
oikeutta nousta vastarintaan kuningasta vastaan,
mitä seikkaa oikeudenkäynnissä oli käytetty
hänen vahingokseen. J. F.

Sidney [-ni], Sir Philip (1554-86), engl.
runoilija. S., joka kuului Englannin korkeimpaan
aateliin, oleskeli useita vuosia ulkomailla,
Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, otti osaa
Alankomaiden sotaan Filip II vastaan ja sai surmansa
Zütphenin taistelussa. Hän oli jalo
luonteeltaan ja häntä on yleensä pidetty engl.
ritarin perikuvana. Hänen kirjallisista tuotteistansa
on mainittava kuuluisa paimenruno „Arcadia"
(1590), jolla teoksellaan hän ensimäisenä
tutustutti englantilaiset tähän runoudenlajiin, sekä
kokoelma sonetteja „Astrophel and Stella"
(1591), joiden vaikutus myöhempiin sonettien
sepittäjiin, m. m. Shakespeareen, on huomattava.
V. 1595 hän julkaisi „Apologie for poetrie",
jossa hän puolustaa runoutta puritaanien
hyökkäyksiä vastaan. S:n teokset ilmestyivät 1725
3 nid. H. Kr-n.

Sidon [sīdōn], muinainen kaupunki
Foinikiassa Välimeren rannalla Tyroksesta pohjoiseen,
oli nimensä mukaan sidonilaisiksi sanottujen
etelä-foinikialaisten keskusta ja tärkein
kauppapaikka, kunnes Hiramin aikana ylivalta näkyy
siirtyneen kilpailevalle Tyrokselle. Suurvaltojen
taistellessa Foinikiasta S. koki monta vaihtelevaa
kohtaloa, pääsi persialaisten yliherruuden aikana
uuteen kukoistukseen, hävitettiin 351 e. Kr.,
uudestaan elpyneenä yhdistettiin Rooman
valtakuntaan, joutui muslimien haltuun 637, kärsi
monta tuhoa ristiretkien aikana ja hävitettiin
lopullisesti 1291 sulttaani Ašrafin toimesta.
1600-luvulla syntyi S:n raunioille nykyinen Saidā
kaupunki. — S:n nekropolista on löydetty joukko
komeita kreik. ja foinikialaisia
marmorisarkofageja. [Hamdi Bei Reinach, „La nécropole royale
à S." (1892-96).] K. T-t.

Sidonius Apollinaris [sīdō’- -ā’-], C.
Sollius Modestus Apollinaris Sidonius
(n. 430- n. 480), synt. Lugudunumissa (nyk.
Lyon), Rooman keisarin Avituksen vävy, tuli
n. v. 472 Augustonemetumin (myöh. Arverni,
nyk. Clermont) piispaksi. S. A. on jättänyt
jälkeensä 24 runoelmaa ja 9 kirjaa osaksi
runopukuisia kirjeitä (julk. Chr. Lütjohann 1887,
P. Mohr, 1895), jotka valaisevat aikakauden oloja.
[Chaix, „Saint Sidoine Apollinaire et son siècle"
(1867-68); Th. Mommsen, „Apollinaris Sidonius
und seine Zeit" (1905); F. Gustafsson, „De
Apollinari Sidonio emendando" (1882).] K. J. H.

Sidos tarkoittaa kutomateollisuudessa kankaan
teknillistä rakennetta l. lankojen keskinäistä
punoutumista kankaassa. Sidonnasta tunnetaan
sangen monta erilaista kangasta. Esimerkkinä
mainittakoon: tavalliset kankaat, joissa
loimi- ja kudelangat risteilevät kohtisuorasti
toisiaan vastaan; samettikankaat, joiden
nukan muodostaa erikoinen joko kuteeseen tai
loimeen kuuluva lankajärjestelmä; punokset
ovat nauhamaisia tuotteita, joissa langat
kulkevat vinosti punoksen pääsuuntiin verraten;
neulomatuotteet, joissa rakenteen muodostaa
vain yksi silmuihin pujottuva lanka tai
lankajärjestelmä; verkot, joiden s. on muodostettu
solmeilemalla y. m. — Yleisimmin tunnettuja ovat
tavallisten kankaiden s:t, jotka jaetaan
yksinkertaisiin ja vahvistettuihin s:iin.
Yksinkertaisissa kankaissa on vain yksi
loimi- ja yksi kudejärjestelmä. Nämä voidaan jakaa
perus-s:iinja johdettuihin. Perus-s:ia
tunnetaan kolme: palttina, toimikas ja pomsi.
Palttina on tavallinen kaksiniitinen l. kaksivartinen
s.-muoto, jossa jokainen loimi- ja kudelanka
risteilee vuorotellen yhden langan yli ja yhden
ali. Sen kutomiseen tarvitaan vähintään kaksi
niisivartta l. niisipälkkiä. Toimikas-s. (twill)
tunnetaan vinosti kankaan yli kulkevista
vaoistaan. Langat sitoutuvat tässä jo jonkun verran
löyhemmin kuin palttinassa, josta aiheutuu
toimikas-s:ten suurempi joustavuus.
Yksinkertaisempien toimikkaiden kutomiseen tarvitaan
vähintään kolme niisivartta. Tavallisimmin
käytetty toimikas-s. kudotaan neljällä niisivarrella,
josta -nimi nelivartinen l. -niitinen. Pomsi
(satin, atlas) on lankojen sitoutumiseen nähden
edellisiä löyhempi s.-muoto. Jokainen loimilanka
sitoutuu vasta joka 5:nnellä tai 6:nnella,
7:nnellä, 8:nnella, 9:nnellä j. n. e. kuteella, ja
s.-pisteet ovat mahdollisimman hajallaan yli
kankaan pinnan, ettei mitään toimiviivoja saa
muodostua. Kun kangas kudotaan hyvin tiheäksi,
peittyvät s.-pisteet täydellisesti näkyvistä ja
kankaan pinta tulee sileäksi, vieläpä usein saa
kauniin heijastavan kiillon. — Johdettuja s:ia
saadaan perus-s:ista. Kun palttina-s. kudotaan
kuteelleen tai loimelleen kaksi- tai
useampilankaisena, muodostuu ripsi-s., jos se kudotaan
sekä kuteelleen että loimelleen kaksi- tai
useampilankaisena saadaan panama-s. Toimikas-s:ista
johdetaan vinotoimikkaita (diagonaaleja),
ristitoimikkaita, vinoripsejä, y. m. sidoksia.
Pomsi-s :ista saadaan johtamalla lujitettuja pomseja
ja kreppi- l. graniitti-s:ia. Johdettujen s:ien
lukumäärä on sangen suuri. —
Vahvistetuiksi s:iksi sanotaan sellaisia, joissa
tavallisen kuteen ja loimen lisänä tavataan
erikoisia aluslankajärjestelmiä. Nämä kankaat ovat
siis yleensä paksumpia ja raskaampia kuin
yksinkertaiset. Täten muodostuu aluskuteella
vahvistettuja ja alusloimella vahvistettuja
kankaita. Jos käytetään
sekä aluskudetta että
aluslointa ja
annetaan näiden sitoutua
keskenään,
muodostuu kaksinkertainen
s. ja kangas;
muodostuneet kankaat

illustration placeholder

(S.H.) Kuva 1.



illustration placeholder

(S.H.) Kuva 2.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0621.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free