- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1195-1196

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidney ... - Siebenbürgen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1195 Sidos—Siebenbürgen 1196

sidotaan kuteessa kiinni toisiinsa. Samoin voidaan
ajatella useampikertaistenkin kankaiden
muodostuvan. Monet kuvikkaiksi kudotut kankaat ovat
s:nsa puolesta vahvistettuja. Näihin kuuluvat
myös useimmat talvipäällysvaatekankaiden s:t.

illustration placeholder

(S H.) Kuva 4



illustration placeholder

(S.H.) Kuva 5.



illustration placeholder

(S.H.) Kuva 6.



illustration placeholder

(S.H.) Kuva 7.



— S:ien merkitseminen tapahtuu tav. ristiin
viivatulle pieniruutuiselle paperille (kuva 1).
Kahden pystysuoran viivan väli tässä
merkitsee loimilankaa ja kahden vaakasuoran
viivan väli kudelankaa. Paksummat viivat ovat
vedetyt vain ruutujen laskemisen
helpottamiseksi. Jokainen ruutu
vastaa siis sellaista
kohtaa, jossa loimi ja
kudelanka kulkevat
ristiin toistensa yli.
Lankojen
sitoutumisen osoittamiseksi
väritetään ruutu aina
silloin, kun loimilanka
kulkee kuteen yli.
Kuva 2 esittää
palttina-s:n ja
suurennetun kuvan kankaasta.
Kuvassa 3 nähdään
toimikas-s. Kuva 4 on
pomsi, kuva 5
panama, kuva 6 ripsi, kuva 7 ristitoimikas.
Pienin määrä s:ta, joka antaa täydellisen ku
van kankaasta ja toistuu yllä kuvatuissa
s:issa moneen kertaan, sanotaan
perusruuduksi.

illustration placeholder

(S.H.) Kuva 8.



— Jokainen
perusruudussa esiintyvä, toisista eri
tavalla sitoutuva loimilanka
on pujotettava eri niisivarrella olevaan
niidensilmään. Varsiluku on siis riippuva eri tavalla
sitoutuvien loimilankojen
lukumäärästä ja niisiluku on oleva
yhtä suuri kuin loimen
lankojen lukumäärä (kuva 8).
Perusruudussa olevien, eri tavalla
sitoutuvien kuteiden
lukumäärästä riippuu polkusten
lukumäärä ja järjestäminen
kutomossa. Polkusten luku ja
polkemisjärjestys osoitetaan s:n
sivulla. Täten muodostettua
s.-piirustusta voidaan siis
käyttää työohjeena kutomossa ja se vastaa
tarkoitukseltaan muita piirustuksia teknillisessä
toiminnassa. E. J. S.

Sidos, kirurginen laite, jonka tarkoituksena
on peittää sellaisia ruumiinkohtia, missä on jokin
haava, luunmurtuma, tulehdus t. m. s., ja siten
olla tukena tai suojana ulkonaisia vahingollisia
vaikutuksia vastaan. S. voi olla tehty
useanlaatuisista sideaineista l. -tarpeista ja se
kiinnitetään siteillä (ks. t.). Haavaan asetetun s:n
(haavakääreen) tulee olla tehty bakteereista
vapaista aineksista (aseptinen s.) tai sen tulee
olla käsiteltyä jollakin bakteereja tappavalla
aineella (antiseptinen s.), jottei se
levittäisi tartuntaa haavaan. Luunmurtumien ja
ulkonaisen väkivallan aiheuttamien vammojen
käsittelyssä käytetään kuivaessaan jäykistyviä
s:ia (kipsiä, tärkkelystä, vesilasia y. m.).
Tällaiset s:t estävät vahingoittunutta ruumiinosaa
liikkumasta, vrt. Sidostarpeet. Hj. v. B.

Sidosasema, varsinaisella sotakentällä,
mahdollisimman lähellä taistelulinjaa ja suojatulla
paikalla sijaitseva asema, jossa haavoittuneille
annetaan ensi apu. Osasto-s:lla annetaan
välttämättömin apu, pää-s:lla suoritetaan
ensimäinen huolellinen lääkärintutkimus, minkä jälkeen
haavoittuneet viedään kenttäsairaalaan. vrt.
Sotalääkintätoimi. Hj. v. B.

Sidosharso, ohut, harsomainen puuvillakangas,
jota käytetään kirurgisiin sidoksiin (ks. t.) sekä
siteiksi (ks. t.). Hj. v. B.

<b><i>Sidostarpeet,</b> ne eri aineet, joita käytetään
sekä kirurgista sidosta asetettaessa että myöskin
itse haavankäsittelyssä. Edellisiin kuuluvat ensi
sijassa sidoskangas ja sidospumpuli, puuvanu,
rahkasammal sekä s:ita paikalleen kiinnittävät
siteet. Suoranaiseen haavankäsittelyyn,
verisuonien sitomiseen (ligatuuri) ja haavan
ompelemiseen (sutuuri) käytetään silkkilankaa, catgutia.
hopealankaa y. m. Kaikki haavankäsittelyyn
käytettävät s. ovat steriliseeraamalla tehtävät
vapaaksi tartunta-aineista. Hj. v. B.

Sidosvanu, puhdistettu, rasvasta vapaa
hygroskooppinen, steriliseerattu tai jollakin
antiseptisellä aineella käsitelty pumpuli. Hj. v. B.

Siebeck [zībek], Hermann (s. 1842), saks.
filosofi, tuli filosofian professoriksi Baseliin 1875,
Giesseniin 1883. Kuului alkuaan Drobischin
oppilaana Herbartin koulukuntaan, mutta on
myöhemmin lähentynyt uuskantilaisuutta.
Teoksessaan „Lehrbuch der Religionsphilosophie" S.
tutkistelee uskonnollisen tietoisuuden olemusta ja
merkitystä nojaten uskonnon historialliseen
kehitykseen. jossa hän erottaa kolme pääastetta:
luonnonuskonnon, moraliteettiuskonnon ja
pelastususkonnon. Uskonnon hän jyrkästi erottaa
metafysiikasta katsoen, että jälkimäisen
lähtökohtana on kysymys maailman yhteydestä, mutta
edellisen elämän arvon kysymys. Uskonnon
merkityksen selittämiseksi S. tutkii
kulttuurikehityksen ja persoonallisuuden suhdetta erittäinkin
pelastususkontoon. S:n muista teoksista on
huomattavin hänen laajaksi suunniteltu sielutieteen
historiansa „Geschichte der Psychologie" (2 os.,
1880, 1884; ulottuu Thomas Aqvinolaiseen asti).
Z. C.

Siebenbürgen [zībənbyrgən] (unk. Erdély,
ennen ja nyk. virallisesti Királyhágóntúl (ks.
Királyhágó), romaanian kielellä Ardealu, lat.
Transsilvania), v:sta 1867 Unkariin täydellisesti
liitetty ent. suuriruhtinaskunta. Unkarin itäisin
osa, pohjoisessa, idässä ja etelässä Karpaattien
rajoittama: 57,804 km2, 2,678,367 as. (1910),
46,3 km2:llä. — S. on suurin piirtein katsoen
epätasainen, reunavuorten ympäröimä ylänkömaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0622.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free