- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1199-1200

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siebenbürgen - Siebengebirge ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1199

Siebengebirge—Sielu

1200

rillisiin unkarilaisia vastaan. Sittenkuin Itävalta
oli päässyt voitolle 1840, erotettiin tosin S.
Unkarista tullen erikoiseksi kruununmaaksi, mutta
sen perustuslaki kumottiin. S:n sotilasraja
poistettiin 1851. V. 1S60 uudistettiin entinen
perustuslaki ; 1863 hyväksyivät Nagy-Szebenin maapäivät
n. s. helmikuun valtiosäännön (ks. Itävalta,
historia). V. 1865 S:n maapäivät päättivät
jäl-leenvhtvmisen Unkariin, joka päätös sai
vahvistuksen helmik. 17 p. 1867. V. 1868 Unkarin
valtiopäivät laativat lain, joka yksityiskohtaisesti
säännösteli S:n täydellisen yhdistämisen
toimeenpanemisen. G. R.

Siebengebirge [zibangebirgo], pieni,
tuliperäistä syntyä oleva vuoristo Länsi-Saksassa,
Reinin liuskevuorissa, Reinin oik. rannalla
vastapäätä Bonnia. Peittää vain n. 50 km2, korkein
huippu ölberg. 464 m yi. merenp., useita
1100-luvulta peräisin olevien linnojen raunioita.

Siebold /zxbolt]. 1. Philipp Franz von
S. (1796-1866), saks. lääkäri ja luonnontutkija,
oleskeli paljon Japanissa tutustuen perinpohjin
sen luontoon ja oloihin. Julkaissut lukuisia
suuria teoksia, m. m. ,,Nippon, Archiv zur
Beschrei-bung von Japan" (1832-51; 2:nen pain. 1897),
..Fauna japonica" (erikoistutkijain avulla,
1833-51), „Flora japonica" (1835-70), ..Bibliotheca
japonica" (1833 41), „Epitome linguæ japonicæ"
(2:nen pain. 1853), »Urkundliche Darstellung
der Bestrebungen Niederlands und Russlands zur
Eröffnung Japans" (1854). — 2. Karl
Theodor Ernst von S. (1804-85), edellisen serkku,
saks. fysiologi ja eläintieteilijä, tuli 1840
fysiologian y. m. professoriksi Erlangeniin. 1845
Freiburgiin, 1850 Breslauhun ja 1853 fysiologian ja
vertailevan anatomian, sittemmin myös
eläintieteen professoriksi Müneheniin. Julkaisi erittäin
suuren joukon tutkimuksia, joissa varsinkin
edisti alkueläinten, loismatojen, hyönteisten y. m.
selkärangattomien tuntemista. S. sai m. m.
selville eräiden hyönteisten partenogeneesin (ks.
Neitseellinen sikiäminen). Teoksista
mainittakoon vain „über die Band- und
Blasen-würmer" (1854), „Wahre Parthenogenesis bei
Schmetterlingen und Bienen" (1856, »Beiträge
zur Parthenogenesis der Arthropoden" (1871).
Perusti 1849 yhdessä Köllikerin kanssa
aikakauskirjan »Zeitschrift für wissenschaftliehe
Zoolo-gie".

Siècle /sie’kl] (ransk., < lat. seculum),
vuosisata.

Siedlce (sjeltsej. 1. Ent. kuvernementti (ven.
Sedletskaja gubernija) Itä-Puolassa, Bugin ja
Weikselin välissä, 14,335 km2, 1,032,700 as.
(1912), 69 km2:llä. S. lakkautettiin 1913 ja
liitettiin osaksi uuteen, Venäjään luettuun Holmin
kuvernementtiin, osaksi Ljublinin, osaksi Lomzan
kuvernementteihin. — Joutui kesällä 1915
saksalaisten haltuun. — 2. Ent. kuvernementin
pääkaupunki Itä-Puolassa, Ljublinin
kuvernemen-tissa, Bugiin laskevan Liwiecin varrella, ratojen
risteyksessä; 34,072 as. (1910). —
Roomal.-katolinen ja kreik.-katolinen kirkko, linna, kaunis
raatihuone; useita oppilaitoksia, teatteri. —
S:n paikalla ollut asutus korotettiin 1557
kaupungiksi.

Siegel [zigol], Heinrich (1830-99), saks.
oikeushistorian tutkija. Teokset: ..Das deutsche
Erbrecht" (1853) ; »Geschichte des deutschen

Gericlitsverfahrens" (1857); »Deutsche
Rechts-geschichte" (1895); »Handschlag und Eid" (1894^
y. m.

Siegen [zigon], piirikunnankaupunki
Länsi-Saksassa, Westfalenin eteläosassa. Reiniin laske
van S i e g in (131 km, kuljettava pienillä aluk
silla vain suupuolelta) varrella; 27,416 as. (1910:
1905 25,201 as., joista 6,332 katolista). —
Reaali-lukio, vuorikoulu; Vilhelm I :n, Bismarekin.
Diesterwegin muistopatsaat. S :ssä, joka on
tärkeän rauta-, lyijy-, vaski- ja sinkkimalmia
tuottavan Siegin alueen keskus, harjoitetaan
monenlaista rauta-, kone-, messinki- y. m. s. teolli
suutta, lisäksi siellä on nahka-, saippua-, paperi-,
olut- y. m. tehtaita. — Monenlaisten vaiheiden
kautta S., Nassaun kreivien vanha kaupunki,
1815 joutui Preussille. — S. on Rubensin ja
Diesterwegin svntymäkaupunki.

Siegfried /zigfrid/, germ. miehennimi; germ.
tarusankari. S.-taru, jonka alkuperä
todennäköisesti on myytillinen ja ulottuu kauas taaksepäin
esihistorialliseen aikaan, on frankkilaisen
heimon keskuudessa kehittynyt sankaritaruksi.
Saks. kansaneepoksessa Nibelungenliedissä S.
esiintyy loistavana, voimakkaana ja
ylevämielisenä urhona. Hän saapuu burgundien kuningas
hoviin, nai siellä kauniin prinsessan Kriemhil
din ja lähtee hänen kanssansa frankkilaiseen
kotimaahansa. Kutsuttuna burgundilaisten
sukulaistensa luo juhlaa viettämään hän joutuu
lankonsa, kuningas Guntherin ja tämän puolison
Brunhilden salajuonien uhriksi ja saa surmansa
Guntherin vasallin Hagenin kädestä. Kriemhil
din kostosta aiheutuu sitten burgundien eli
nibe-lungien tuho. S:n aikaisempaa nuoruutta
esittävät tarupiirteet, jotka Nibelungenliedissä mel
kein kokonaan ovat hälvenneet, ovat säilyneet
alkuperäisemmässä skand. satutoisinnossa,
Edda-lauluissa ja Völsungasagassa, missä sankarin
nimi on Sigurpr (Sigurd). S. on sankarina
myöskin muutamissa myöhemmissä saks.
kansaneepok-sissa ja lauluissa. II. S-hti.

Siekalekala (Phyllopteryx eques), särmäneulan
heimoon (Syngnatliidæ) kuuluva tupsukiduksinen.
muistuttaa
rakenteeltaan ja näiltä- 4 - *’-
-västi elämäntavoil-taankin sukulaistaan m e r i h e p o a
(ks. t.), mutta on
vieläkin
merkilli-semmän näköinen.
Ruumiista lähtee
nim. suuri joukko

piikkimäisiä ja
nauhamaisia.
veden mukana
huojuvia lisäkkeitä,

joten kala pyrstöllään kasveihin kiinnittyessään
ja väriltään vihertävänä mitä suurimmassa
määrässä sulaa yhteen ympäröivien merikasvieu
kanssa. S. tarjoaa siten hyvän esimerkin
suojelevasta yhdennäköisyydestä. /. V-s.

Sielikkö ks. L o i s e 1 e u r i a p r o c u
m-b e n s.

Sielu (kreik. psykhè’. lat. anima] käsitetään
nykyään tavallisesti pelkästään sielullisten
toimintojen subjektiksi 1. kannattajaksi, s. o. niiden
toimintojen, jotka eivät esiinny avaruudellisina.

(S.H.j

Siekalekala.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0624.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free