- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1205-1206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sielumessu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1205

Sielunpalvel us—Sielutiede

1208

läheisessä yhteydessä s :n-ilmiöiden kanssa. Jollei
tajunelämää ja s:n-elämää pidetä samoina
käsitteinä, niin s. ymmärretään senkin s:n-elämän
subjektiiviseksi kannattajaksi, joka kyllä on
vuorovaikutuksessa tajunilmiöiden kanssa, mutta
ei ole yksilön tajussa välittömästi koettavissa.

Z. C.

Sielumessu, vainajan muistoksi vietetty messu.
Vainajan kuolinpäivää, sen vuosipäivää, kaikkien
uskovaisten vainajain päivää sekä tavallisia
päiviä varten on erilaisia s:n kaavoja. Useat
säveltäjät, kuten Palestrina, Mozart, Cherubini,
Berlioz, Verdi y. m., ovat s:n sanoihin luoneet
eteviä sävelteoksia, vrt. Requiem. A. J. P-ä.

Sielunhoito, kirkollinen toiminta, jonka
tarkoituksena 011 yksityisten seurakunnaujäsenten
kaitseminen, neuvominen ja lohduttaminen.
Tällaiseen toimintaan on Jeesus antanut
kehoituksen sanoessaan Pietarille: ,.kaitse minurr
lampaitani" (Job. 21i5-17). Katolisessa kirkossa s:n
kirkollisesti järjestetty muoto on rippi (ks. t.).
Evankelisessa kirkossa s. 011 enemmän
sielunhoitajan vapaaseen toimintaan kuuluva
velvollisuus. S:n esineenä ovat a) erehtyvät, b)
paheelliset, c) sairaat seurakunnan jäsenet.
Suomen kirkkolain mukaan tulee sielunhoitajan
erityisesti pitää silmällä ja neuvoa niitä, jotka
ilmaisevat erehtyväistä oppia (90 §), niitä, jotka
pitemmän aikaa ovat käymättä Herran
ehtoollisella (91 §), hengellisesti raskasmielisiä (92 §),
rikoksesta tuomittuja (93 §), paheisiin
vaipuneita (94 §), sairaita (95-97 §§) ja vankeja
(98, 99 ’§§). Sairaiden luona käynti 011 monessa
seurakunnassa s:n tärkein muoto. Kirkkolaissa
onkin säädetty, että pitkällistä tautia
sairastavien luona tulee papin käydä pyytämättä
puhelemassa heidän kanssaan heidän sielunsa tilasta
(96 §). [C. Norrby, „Läran om den kyrkliga
själavården" (1899), H. A. Kostiin, ,,Die Lehre
von der Seelsorge" (1895).] E. K-a.

Sielunkuurous 1. akustinen a g 11 o s i a
011 kykenemättömyys ymmärtää kuultuja ääniä,
olivatpa ne sitten puhuttuja tai muulla tavalla
syntyneitä. S. esiintyy sensorisen afasian ohella
aivojen vasemmassa ohimolohkossa olevien
pesäkkeiden vaikutuksesta. E. Th-n.

Sielunkyky 011 Aristoteleen ajoilta 19:nnen
vuosis. alkupuoleen saakka ymmärretty siksi
sielulliseksi voimaksi, johon jokin keskenään
yhtäläisten sielunilmiöiden ryhmä perustuu. Kun
kokemus osoitti useita eri sieluntoiminnan lajeja,
esim. havaitsemista, mielikuvitusta, muistamista,
ajattelemista, pyrkimystä j. n. e., niin
otaksuttiin, että kukin laji perustuu määrättyyn
sielulliseen kykyyn, havaintokykyyn, muistiin,
ajatuskykyyn 1. ymmärrykseen j. n. e. Sielutiede
esitettiin tämän käsityksen mukaan siten, että
ensin jolulannollisesti puhuttiin yleensä sielusta
ja sen elämästä, sitten erikseen niistä eri
kyvyistä, joihin sielunelämän katsottiin
jakautuvan ymmärryksestä, muistista, tahdosta y. m.

Koko tämä katsantotapa joutui 19:nnen vuosis.
alkupuolelta asti ankaran kritiikin alaiseksi,
jonka alkuunpanija oli Herbart. Kaksi
päämuis-tutusta on tehty s. käsitettä vastaan. Kun sielu
jaetaan eri kykyihin, niin hajoitetaan
sielunelämä eri osiin, »sielunosiin", jota sanaa Platon
käytti, ja jätetään siten huomioonottamatta
sielunelämän läpikotainen yhteys ja persoonalli-

suuden ykseys. Toinen muistutus on se, että
kukin sielunilmiöiden ryhmä, esim.
muistamis-ilmiöiden, tunteiden j. n. e., katsotaan
riittävästi selitetyksi, kun ne on johdettu
asianomaisesta kyvystä, esim. muistista,
tunne-kyvystä j. n. e. Sellainen selitys ei ole
mikään tieteellinen selitys, samoin kuin ei
elämää ole selitetty paljaastaan elonvoimaan
vetoamalla. Nämä muistutukset ovat tuntuneet siksi
painavilta, että nykyisistä sielutieteilijöistä
monet kokonaan välttävät koko s:n käsitteen
käyttämistä puhuen kernaammin eri sielullisista
perustoiminnoista tai elementeistä kuin s:istä.
Mikäli käsitettä vielä käytetään, koetetaan sitä
muodostella asianmukaisemmaksi. Erittäinkin
pyritään ottamaan huomioon, että sielulliset
ryhmittelyt merkitsevät abstraheeraavan
ajattelemisen kiintymistä määrättyihin sielunilmiöiden
puoliin, jotka todellisuudessa ovat yhtä vähän
toisistaan erotettuina olemassa kuin esim.
esineen muoto ja väri, vaan aina kuuluvat yhteen
monipuolisessa, yhdistetyssä sielunilmiössä. Niinpä
emme esim. koskaan tapaa sielunilmiötä, joka
olisi pelkkää havaintoa tai pelkkää tunnetta tai
pelkkää pyrkimystä j. n. e., vaan jokaisessa
todellisessa sielunilmiössä esiintyy kaikkia eri
sielullisia perustoimintoja yhdessä, kuitenkin
niin, että toinen tai toinen perustoiminto on
muita voimakkaampana vallalla eri
sielun-ilmiöissä. S :t ovat näinmuodoin käsitettävät
sen yhden ja saman sielun eri puoliksi, joka
ilmenee eri toiminnoissaan. Kukin
sieluntoimintojen määrätty laji perustuu vastaavaan s :yyn,
mutta tämä ei ole muuta kuin sielu itse
määrätyltä puolelta katsottuna. Kun jonkun ilmiön
selittämiseksi tällöin vedotaan johonkin s :yyn,
esim. unien selittämiseksi mielikuvitukseen, niin
tällä vetoamisella on vain tahdottu osoittaa se
sieluntoimintojen ala, jolta selitys pääasiassa on
etsittävä, mutta ei ole, kuten vanha s.-teoria
teki, katsottu tarpeettomaksi tarkemmin tutkia
tähän alaan kuuluvien sieluntoimintojen
yhdys-ja vuorosuhteita.

Mikäli nykyään sielutieteessä käytetään s:n
käsitettä, ryhmitellään eri s :t samojen
jakoperusteiden mukaan kuin sieluntoiminnot. Tavallisin
jakoperuste 011 nykyään se, jonka mukaan
katsotaan olevan kolme eri sielullista
perustoimintoa, nimittäin tieto-, tunne- ja
tahto-toimintoja. Tietotoimintoja 011 myöskin
nimitetty mieltämistoiminnoiksi ja tarkoitettu
niillä kaikkia niitä sieluntoiniintoja. joilla
tajutaan jokin olemassa oleva tai tapahtuva. Koska
tietotoiminto 011 se toiminto, jolla tieto
tajutaan (1. mielletään), eikä itse valmis tieto, on
myöskin muodostettu sana tiedoitseminen tai
tiedostaminen (= saks. Erkennen).
Tiedostamistoi-mella yksilö muodostaa havaintokuvia,
mielikuvia ja ajatuksia siitä todellisuudesta, jossa
hän elää ja johon myöskin hänen oma
sielunelämänsä kuuluu; tahdollaan hän ryhtyy
muuttamaan tätä todellisuutta sellaiseksi, että se
vastaa hänen tarpeitaan, tai mukaannuttamaan
oman itsensä siihen soveltuvaksi. Nämä kaksi
s:yä tai sielullista perustoimintoa ovat
vanhastaan, Aristoteleesta asti selvästi toisistaan
erotettu. Sitävastoin tunnekyky 1. se mielihyvän
tai mielipahan, mieluisuuden tai epämieluisuuden
sisäinen kokemus, joka sisältyy jokaiseen sielun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0627.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free