- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1213-1214

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siemenaihe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1213

Siemenaihe—Siemenpuu

1214

ruiskukurkku). Veden (virtain, aaltojen) avidla
leviäväin hedelmäin t. s:ien (etenkin vesi- ja
rantakasvien) täytyy olle vettä keveämpiä ja
varustettuja keinoilla, jotka suojelevat niitä
veden (myös suolaisen) vahingollisilta
vaikutuksilta. Varsinkin merivirtojen välityksellä
tapahtuu usein hyvin pitkämatkainen kuljetus.
Tuulen kuljettamina leviävät varsinkin hedelmät ja
s :t. jotka ovat pienen kokonsa (kämmekkäät,
talvikit) t. siipimäisten (koivu, vaahtera, mänty,
taskuheinä) t. karvamaisten (useat
mykerökuk-kaiset, horsmat, pajut, niittyvilla) lentoelintensä
puolesta siihen erikoisen soveliaat, samoin
monet muutkin, etenkin kasveilla, joilla hedelmäin
avautumisrakenne, hedelmäperäin asento j. n. e.
edistävät s:ien kulkua tuulen mukana. Maata
ja varsinkin jäätä ja lumikenttiä pitkin tuuli
levittää hedelmiä ja s:iä, eritoten sellaisten
kasvien, joilla s:t vartavasten varisevat vasta
talvella. Eläimet (linnut ja nisäkkäät, harvoin
muut) levittävät hedelmiä ja s:iä joko jaloissa
kulkevan mullan mukana t. höyhen-1.
karvapeitteessään t. syötyinä. Monet hedelmät ja s :t ovat
tämän mukaisesti varustetut väkäsillä, piikeillä
t. muilla takertumiselimillä (rusokki, matara,
arokellukka ; takiaisen kehtosuomut ovat
koukku-päiset) t. ne ovat meheviä ja syötäviä (marjat,
luumarjat, useat epähedelmät), usein imeliä,
helakan värisiä j. n. e. S :t ovat viimemainituissa
tapauksissa tav. varustetut erikoisilla suojuksilla
(siemenkuori, luumarjan luu), jotteivät eläinten
ruuansulatusnesteet valiingottaisi niiden
itämis-kykyä. Muutamissa tapauksissa on näiden
nesteiden vaikutus huomattu välttämättömäksikin
s:ten itämiselle. I h m i
s-talous levittää yhä
kasvavassa määrin
tarkoituksettakin hedelmiä
ja s:iä (rikkaruohojen ja
monien muiden), tehden
joskus kasveille
mahdolliseksi levitä nopeasti ja
laajalti uusilla seuduilla
(Pohjois-Euroopassa
varsinkin kelirätön saunio
ja vesirutto.
Pohjois-Ame-riikassa esim.
piharata-mo). — S:ksi nimitetään
myös eläinten
siitinnes-tettä ja siittiöitä.

K. L.

Siemenaihe,
siemenkasvien naaraspuolinen
lisääntymiselin, pieni
vaalea, tav. munamainen
muodostus, joka
sijaitsee sikiäimen istukalla
(ks. t.) t.
paljassiemeni-sillä paljaana
emileh-dellä. S:n keskellä on
munanmuotoinen,
suuri-soluinen solukko, s:n
sydän (nucellus). Tätä
ympäröi 1-2 s:n
kalvoa, integumenttia, jotka
lähtevät sydämen tyveltä,
sydäntyvestä
(cha-laza) ja jatkuvat
sydämen yläpuolelle lyhyeksi

kaulaksi, jonka läpi kulkee tiehyt, s i i t
e-reikä (mikropyle), mistä siiteputki tav.
tunkeutuu sisään. S:n sydämessä on suuri solu, a
1-kiorakko (ks. t.), jonka sisässä munasolu t.
munapesäkkeet sijaitsevat ja jossa alkio
muodostuu. S. kiinnittyy emilehteen tav. erityisellä
perällä, napasuonella (funiculus), jonka
sisässä on ravintoa tuova jolitojänne. Erotetaan
3 väliasteiden kautta toisiinsa liittyvää
s.-muo-toa: suorasuuntainen s. (ortotrooppinen
1. atrooppinen), kun s:n sydän on
napa-suonen suoranaisena jatkeena ja siitereikä
siis vastapäätä s:n kiinnityskohtaa;
vasta-suuntainen s. (anatrooppinen), kun
sydän ja kalvot ovat tyveltä taaskäänteiset,
ulko-kalvo kasvanut pitkittäin yhteen napasuonen
kanssa pitkin napaviivaa (raphe) ja
siitereikä lähellä s:n kiinnityskohtaa;
luokki-mainen s. (kampylotrooppinen), kun sydän ja
kalvot ovat käyriä. Sikiäimessä s :t ovat
pystyjä, vaakasuoria t. riippuvia.-—S. vastaa
erilais-itiöisten sanikkaisten isoitiöpesäkettä (kalvot
kuitenkin luultavasti pesäkesuojuksia, indusioita)
ja alkiorakko isoitiötä. vrt. Alkio, Siemen,
Siitos. K. L.

Siemenenjalostus ks. Kasvinjalostus.

Siemenjohdin ks. Sukupuolielimet (vrt.
myös Munuaiset).

Siemenkaristimo ks. K a r i s t a j a ja
Ka-r i s t u s.

Siemenkasvit ks. Selväsiittiöt.

Siemenmetsä (ruots. liögskog; saks. Hochwald,
Samenwald), metsä, joka kasvatetaan ja
hoidetaan siemenmetsätalouden (ks. t.)
periaatteiden mukaan. Suom. metsänhoitokirjakielessä
joskus käytetty myös nimitystä : i k ä m e t s ä.

O. Lth.

Siemenmetsätalous (ruots. högslcogsbruk, saks.
Hochwaldwirtschaft, Samenholzbetrieb), metsän
kasvattamis- ja hoitomuoto, joka edellyttää, että
metsä uudistuu siemenestä, ja jonka mukaan
metsän hakkaus toimitetaan vasta metsän
myöhemmällä iällä. Vastakohtana:
vesametsä-talous. — Suom. metsänhoitokirjakielessä
paikoin käytetty myös nimitystä
ikämetsän-hoito." ’ ’ O. Lth.

Siemennys, metsänh. ks.
Luonnonsie-m e n n y s ja Metsänviljely s.

Siemennyshakkaus, nimitys sille
metsänhakkuulle, jolla metsä, lohkoittaista
siemenpuu-asentohakkuutapaa käytettäessä, saatetaan
siemenpuuasentoon, jättämällä hakkuualalle
siementämistä varten sopiva määrä siemenpuita (ks.
Hakkaus ja Siemenpuu). O. Lth.

Siemenpuu, niiden puiden nimitys, jotka,
lohkoittaista siemenpiiuasentohakkaustapaa
käytettäessä, metsänliakkauksessa jätetään
hakkaus-alalle kasvamaan tämän alan siementämistä
varten. Hyvältä s:lta vaaditaan, että se kykenee
tekemään tarpeeksi täysipainoista ja itävää
siementä, että se on tuulenkestävä ja säilyy
murtumatta eristetyssä asemassaan sekä ettii sillä on
virheetön, teknillisesti arvokas runko, mitkä
ominaisuudet voidaan toivoa siirtyvän sen
jälkeläisille. Hyväsatoinen s. tunnetaan kehittyneestä,
tuuheasta latvuksestaan, joka osoittaa, että puun
valonsaanti on pitemmän aikaa ollut hyvä, mikä
seikka on omiaan vaikuttamaan edullisesti
kukintaan ja kävynmuodostukseen. Sopivin s.-ikä

PulyKonum convolvuluksen
emiö pitkittäisleikkauksessa;
fs sikiäimen perii, fn sikiiiin,
jonka sisässä
suorasuuntainen siemenaihe, g vartalo,
n luotti, jonka pinnassa
siite-pölyhiukkasia p, fu
napa-suoni, cha chalaza, ie ulompi,
n sisempi siemenaiheen
kalvo, mi siitereikä, johon
siite-pillyhiukkasesta kasvanut
siiteputki juuri on saapunut,,
n siemenaiheen sydän, e
alkiorakko, ei munasolu
apu-soluineen, an vastapuolen
solut, ek keskituma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0631.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free