Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siemenaihe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1215
Siernenpuuasentohakkaus—Siemens ja halske
121t>
(S.ll.| W. von Siemens.
havupuilla on 60:nnen ja 80:nnen ikävuoden
välillä. O. Lth.
Siernenpuuasentohakkaus ks. Hakkaus.
Siemenrakkula ks. Sukupuolielimet.
Siemenrikkaruohot ks. Rikkaruohot.
Siemens [zimans], saks. suurtehtaili jasuku,
polveutuu maanviljelijä Ferdinand S:stä. Suvun
jäsenistä mainittakoon veljekset:
1. Werner von S. (1816-92), saks. fyysikko
ja insinööri, toimi 1838-49 tykistöinsinöörinä,
sai 1841 ensimäisen
patentin galvaaniselle
hopeoi-mis- ja
kultaamismenetel-mälle, rakensi
different-siaali regulaattorin
höyrykoneita varten, teki
tärkeitä kokeita
puuvillaruu-din käytäntöönsaattami-seksi, rakensi
osoitinsähkö-lennätinkoueen, laski 1848
Kielin satamaan
ensimäi-set sähköllä sytytettävät
vedenalaiset miinat, laski
1848-49 maanalaisen
sähkö-lennätinjohdon Berliinistä
Frankfurt am Mainiin
ja Aacheniin.
Sotapalveluksesta erottuaan S.
kokonansa omisti aikansa mekaanikko Halsken kera
1847 Berliiniin perustamalleen
sähkölennätin-tehtaalle (ks. Siemens ja Halske), joka on
saavuttanut suuren maineen oivallisista
keksinnöistään ja uudistuksistaan. Eritoten on
mainittava S :n keksinnöt vedenalaisten kaapelien
laskemisen ja niihin liittyvän sähkötekniikan alalla
sekä hänen parannuksensa sähkölennättimen
rakenteessa. V. 1856 hän keksi silinteri-induk
torin ja 1867 sähködynamokoneen, rakensi 1879
ensimäisen sähkörautatien, josta alkaen hänellä
on suuret ansiot sähkörautateiden tekniikassa.
S :stä on saanut nimensä sähköopillinen S i
e-m ensi n (mitta-) yksikkö. V. 1853 S :n
tehdas sai rakentaakseen Venäjän
sähkölennätin-verkon ja 1855 perustettiin Pietariin liikkeen
ensimäinen haaraosasto. S:n „Gesammelte
Abhand-lungen und Vorträge" julkaistiin 1881 (2:nen
pain. nimellä „Wissenschaftl. u. techn. Arbeiten"
I 1-2, 1889-91).
2. Wilhelm S. (1823-83), saks.-engl.
insinööri, edellisen veli, lähti 1843 Lontooseen
veljensä keksintöjä edustamaan; toimi siellä
v:sta 1851 itsenäisenä insinöörinä; perusti
veljensä Wernerin kanssa Lontooseen Berliinin
tehtaan haaraosaston, joka valmisti etupäässä
sähkölennätinkoneita ja kaapeleita. S:n useista
teknillisistä uudistuksista on mainittava hänen
veljensä Friedrich S:n aloitteesta käytäntöön
sovittamansa regeneratiiviset lieskauunit, joilla
suuren polttoaineen säästön takia tuli olemaan
huomattava merkitys teräs- ja rautateollisuudessa
(vrt. Rauta). S:n kirjoituksia on julkaistu
kokoelmana „Scientific works" (3 os. 1889).
3. Friedrich S. (1826-1904), saks. teknikko,
edellisen veli, toimi veljiensä keksintöjen
edustajana ja levittäjänä vuoroin Englannissa vuoroin
Saksassa. Suunnitteli 1856 ensimäisen
regenera-tiivisen lieskauunin, jonka hän 1858 sovitti
kaasu-lämmitystä varten, 1867 hän otti haltuunsa
veljensä Hans S:n lasitehtaan Dresdenissä ja
perusti uusia lasitehtaita edistäen lasiteollisuutta
useilla keksinnöillä. Hän rakensi myös useita
omia suunnittelemiaan kaasutehtaita ja perusti
teknilliset toimistot Dresdeniin ja Lontooseen
(useita haaraosastoja) useiden keksintöjensä
edustajiksi. Veljensä Wilhelmin kuoltua hän joutui
tämän liikkeiden johtajaksi siirtyen siten
rauta-teollisuusalalle. S:n kirjoituksista mainittakoon:
„über die Vorteile der Anwendung liocherhitzter
Luft" (2:nen pain. 1887), ,,Heizverfahren mit
freier Flammenentfaltung" (1885).
Siemensaniaiset (Cycadof ilices, Pteridospermce),
vain fossiilisena tunnettu kasviryhmä
paleozooi-selta ajalta. Saniaisten näköisiä, liuskalehtisiä,
paksuutta kasvavia, usein suuria, puumaisia
kasveja, joilla isoitiöpesäkkeet olivat aivan siemen
ailieiden kaltaisia, pesäkkeen sydän kalvon
ympäröimä, joka muodosti latvalle pölykuopan.
Kukkamaista muodostusta ei ollut. Luultavasti
oli useilla tuulipölyytys. Ryhmä on vasta viime
aikoina tullut tunnetuksi ja saanut erittäin
merkitsevän aseman saniaisten ja paijassiemenisten
(varsinkin käpypalmujen, Cycadece)
sukulaisuutta selviteltäessä. Saniaisten kanssa on sillä
yhteisiä tunnusmerkkejä kasvullisissa lehdissä,
pikkuitiöpesäkkeissä ja pikkuitiölehdissä,
käpy-palmujen kanssa varren sekundäärisessä
paksuus-kasvussa ja siemenissä. Tunnetuin suku on
Lyginodendron. K. L.
Siemens ja Halske [zimans] (S. u. II.
Aktien-gesellschaft), S. ja H:n kommandiittiyhtiöstä
kehittynyt, 1897 osakeyhtiöksi muodostettu liike
(kotipaikka Berliini; alkuperäinen osakepääoma
35 milj. Saksan mk.). Yhtiön toiminta
jakaantuu sähköteknillisen teollisuuden ja sen kanssa
yhteydessä olevien teollisuushaarojen monille eri
aloille; se omistaa suuren joukon erikoistehtaita.
Näistä yhdistettiin kumminkin 1903 syntyneeseen
Siemens-Schuckertwerke nimiseen yhtymään
suurin osa, joten perusyhtiölle S. ja H. nyt enää
kuuluvat erikoisteollisuusosastot: n. s.
Werner-werk (heikkovirtatekniikkaa varten: puhelin,
sähkölennätin, mittakoneet, lääketieteelliset koneet
j. n. e.) ; n. s. Blockwerk (rautateiden
signaali-j.a merkinantolaitoksia) ; hehkulampputehdas ja
sähkörata- ja rautatieosasto. S. ja H. yhtiön
osakepääoma oli 1913 63 milj. Saksan mk. ja
obligatsionilainat 45,s milj. Saksan mk. —
Siemens-Schuckertwerke G. m. b. H., 1903
muodostettu yhtymä, joka toimii 90 milj. Sak
san mk:n perus- ja nykyään (1913) 98,«so milj.
Saksan mk: n lisäpääomalla, käsittää vanhan
S. ja H. yhtiön suurimmat teollisuushaarat;
omistaen suuria tehtaita sekä Nürnbergissä, Ber
liinissä että Spandaussa (Berliinin lähellä),
minne viimemainittuun on vähitellen
viimeisten 8 v:n aikana syntynyt yhtiölle kuuluva
monen km2:n laajuinen tehdasalue (nyk. nimi
S i e m e n s s t a d t = Siemensin kaupunki). Täällä
ovat suuret dynamotehtaat, ennenmainitut
Wer-nerwerk ja Blockwerk, kaarilamppu-,
pikkumoot-tori-, automobiili- (Protos) ja kaapelitehtaat y. m.
Alueen suuruutta kuvaa m. m. oma n. 5,000
puhelinta käsittävä itsetoimiva puhelinasema.
Nürnbergissä on osa dynamotehtaista sekä
trausfor-maattori- ja mittaritehtaat. Yhtiön tehtaat vai
mistivat 1913 yhteensä 132,800 konetta ja
trans-formaattoria, joiden yhteinen teho oli 2,991 milj.
kilowattia (n. 4,400 milj. hevosvoimaa). Yhtiön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
