- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1219-1220

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siemensin allasuuni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1219

Siemenvuoto—Sienet

1220

ajan kuluttua, mutta uusimmat tutkimukset
meillä ovat osoittaneet, että sellaisia runsaampia
s:ia, jotka huomattavasti ovat vaikuttaneet
metsien nuorentumiseen, sattuu Keski-Suomessa vain
kerran 10 v:ssa, Pohjois-Suomessa yleensä
kerran 10 v:ssa, mutta joskus pitempienkin
aikajaksojen kuluttua, jotavastoin Lapin
metsärajaseu-duissa saattaa kulua jopa 100 vuotta, ennenkuin
runsaampi s. on käsillä. Huomattava on, että
erotus on tehtävä k ä p y v u o d e n ja s :n välillä.
Käpyvuosia saattaa nimittäin sattua
useamminkin, ilman että kävyt aina sisältävät
täysi-kelpoisia itäviä siemeniä. — Tammella
arvellaan olevan s. kerran 6-8 v:ssa; muut
lehtipuumme saavat verraten runsaasti siemeniä
vuosittain tai aivan lyhyin vuosiväliajoin. —
[Renvall. »Die periodischen Ersclieinungen der
Reproduktion der Kiefer an der polareu YValdgrenze"
(1(J12) ; Lakari, „Samenjahre und
Altersklassen-verhältnisse der Iviefernvvälder auf dem
Nord-finnischen Ileideboden" (1915).] O. Lth.

Siemenvuoto (spermatorrea), siemenen
saira-loinen vuoto siitinelimestä ilman kiihoitusta,
esim. ulostettaessa, johtuen usein irstailun
aikaansaamasta velttouden tilasta ja esiintyy
kiusallisena ilmiönä varsinkin seksuaalineurasteniassa.

Siena /-ë’-/, samannimisen provinssin (3,812 km2,
243,222 as. 1913) pääkaupunki Keski-Italiassa,
Toscanan maakunnassa, Firenzestä etelään;
43.138 as. (1913; kuntana). — Kauniilla paikalla
sijaitsevaa, kolmelle kukkulalle rakennettua S:aa
ympäröi vanha. 9-porttinen, sitadellilla
varustettu kehämuuri. Kadut ovat enimmäkseen
kapeat ja jyrkät. Taideaarteidensa puolesta S.
Rooman, Firenzen ja Venetsian rinnalla on
Italian merkittävimpiä kaupunkeja. Rakennuksissa
ovat varsinkin gotiikka ja varhaisrenesanssi
erinomaisesti edustettuina (arkkitehdeistä
mainittavin Peruzzi), ja niitä koristavat monet,
suuriarvoiset kuvanveistokset ja maalaukset,
viimemainituista useimmat sienalaisen
koulukunnan (Duccio, Simone, Martini. Lorenzetti, Sodoma,
Beccafumi) työtä. Italian kauneimpia goot.
rakennuksia on tuomiokirkko (aloitettu 1200-luvulla,
valmis 1322, myöhemmin lisäyksiä; sisältä 89 m
pitkä, 25 m leveä, seinät mustaa ja valkoista
marmoria, lattia samanväristä mosaiikkia,
Niccolo Pisanon saarnastuoli, Peruzzi’n alttari.
Michelangelon 5 kuvapatsasta, Donatellon
Johannes Kastajan pronssipatsas y. m.). Sen vieressä
olevassa Libreriassa (1495) Pinturiechion
freskoja. Muita kirkkoja: San Domenico (1293-1391;
Sodoman freskoja, Majanon marmoriciborium),
Santo Spirito (1345), Santa Catharina (1473;
Pacchian freskoja), Fontegiusta (1484-89), Santa
Maria di Provenzano (1594; barokkia) y. m.
Kirkkojen rinnalla vetävät huomion puoleensa
useat virallisten laitosten ja yksityisten
aatelissukujen palatsit: Palazzo Pubblico (raatihuone,
rak. 1289-1305; saleissa Martini’n, Lorenzetti’n,
Aietinon, Beccafumi’n y. m. freskoja), josta
kohoaa 102 m korkealle Torre del Mangla-torni,
kaupungin keskeisen Piazza
Vittorio-Emanuele-torin (jolla pidetään kuuluisat, Palio delle
Con-trade nimellä tunnetut kansanhuvit) laidassa,
Palazzo del Governo (1469-1500; ennen Pai.
Pic-colomini), jossa rikas valtioarkisto, Pai. del
Magnifico (1508), Pai. Tolomei (1205), Pai.
Saraani (1200-luvulta), P. Spannochi (1473), Pai.

Nerucci (1463), Loggia dei Mercanti (1417-38;
Firenzen Loggia dei Lanzi’n vapaa jäljennös),
Loggia del Papa (1460) y. m. m.
Monunienttaali-kaivoja ovat Fonte Gaja, Fonte Branda ja Fonte
Nuova. Uudemmista rakennuksista mainittakoon
Teatro Rozzi-teatteri (1816). — Garibaldis
muistopatsas. — Oppi- ja sivistyslaitoksia:
yliopisto (per. 1300-luvun alussa; oikeusopillinen
ja lääket. tiedekunta, 312 yliopp. 1913-14), lyseo,
lukio, tekn. koulu, taidekoulu, maalauskokoelma,
luonnonhist. museo, kaupungin kirjasto, pari
teatteria. Arkkipiispan istuin. — Harjoitetaan
maataloutta sekä kutomo-, kone-, rauta- y. m.
teollisuutta. — S:n todennäköisesti perustivat etruskit.
Augustuksen aikana siitä tuli roomal. siirtola
nimellä Sena Jtilia. Keskiajalla S. oli
kreivikunnan pääkaupunkina ja myöhemmin
keskiajalla Toscanan huomattavimpia kaupunkeja sekä
ghibellinien pääpesiä Keski-Italiassa. V. 1260
sienalaiset Montaperti’n luona saivat loistavan
voiton firenzeläisistä. Sen jälkeen kun Firenzen
herttua Cosimo I kukisti S:n ja yhdisti sen 1557
Firenzeen, S. pitkäksi aikaa joutui aivan
rappiolle, niin että siinä oli vain 10,000 as.

E. E. K.

Sienet (Fungi; Mycetes), levien
rinnakkais-ryhmä sekovartisten salasiittiöiden kaaressa. S:n
yksi- tahi monisoluisen ruumiin rihmamaisia
osia sanotaan sienirihmoiksi (liyyfi).
Yksisoluisia ovat bakteerit, sekä monet levä- ja hiiva-s.;
monisoluisia taas kaikki n. s. »korkeammat s."
Yksisoluinen sienirihma voi olla jo verraten
monihaarainen; monisoluinen sienirihma
muodostaa tav. lopuksi mitä runsaimmin
haaroittuneen »rihmaston" (mycelium). Ne sienirihmat,
joiden huolena on ravinnonotto, -valmistus ja
kuljetus, ovat yleensä erittäin hentoja ja verraten
helposti tuhoutuvia. Ne kasvavat sienen
elintavan mukaan joko maassa olevien kasvin- ja
eläinjätteiden seassa tahi kuolleiden tahi elävien
kasvien ja eläinten ruumiissa. Joko
talvehtimista tahi muuta tarkoitusta varten sienirihmat
toisinaan punoutuvat yhteen vankemmiksi ja
vas-tustuskykyisemmiksi möhkälemäisiksi pahkoiksi
(sclerotio) tahi nauhamaisiksi pahkarihmoiksi
(rhizomorpha).

S:n lisääntyminen voi tapahtua rihmastosta
mekaanisesti irtikiskoutuneiden sienirihmojen
avulla. Säännöllinen kahtiajako, jonka
kautta sienen ruumis jakautuu kahteen
yhtäläiseen osaan, havaitaan bakteereilla ja muutamilla
hiivasienillä (ks. Hiivasienet). S:n tärkein
ja tavallisin lisääntymistapa on erilaisten
itiöiden muodostuminen. — 1. Ulkosyntyiset
itiöt: Kuromat aiheutuvat pieninä
pullistumina. Tapahtumaa sanotaan kuroutumiseksi ja
kuromaa tahi kuromajonoja kannattavaa
sienirihmaa k u r o m a n k a n n a 11 i m e k s i t. k
u-romanperäksi (ks. Hiivasienet ja
Homesienet). Usein ovat
kuromankannatti-met suojattomia; toisinaan ne syntyvät pienissä
pesäkkeissä, joita sanotaan
kuromapul-loiksi (pyknidi). Kanta-itiöt, joita
tavataan itiökantaisilla (ks. Itiökan täiset)
kuroutuvat luvulleen määrättyinä (2, 3, 4, 6)
kuromankannattimista, joiden muoto on
määrätty ja joita sanotaan itiökannoiksi (basidio).
— 2. Sisäsyntyiset itiöt: K ä t k ö-itiöt
kehittyvät sienirihmojen sisässä siten, että so-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0634.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free