- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1223-1224

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sienieläimet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1223

Sienijuuri

1224

lum). Yksinkertaisimmissa tapauksissa kaikki
ontelovatsaa verhoavan entodermin solut ovat
vapaassa päässään omituisella lieriökauluksella
varustettuja siimasoluja, ja onteloon johtavat
ulkoa ohuen seinämän läpi yksinkertaiset
kanavat. Toisilla, paksumpiseinäisillä, ontelovatsa
lähettää ulospäin pullistumia, joihin
seinäkana-vat avautuvat ja joiden seinämissä siimasolut
säilyvät, häviten sensijaan muualta
onteiovat-sasta. Tästä asteesta johdutaan muotoihin, joilla
mainitut ontelovatsan pullistumat, siimakammiot,
jäävät vain kapeiden käytävien välityksellä
kes-kusontelon yhteyteen. Äärimäisissä tapauksissa
voi s:n ruumiin seinämässä tällöin olla hyvin
monimutkaisia, ulkopintaa ja keskusonteloa
yhdistäviä kanavasysteemejä, joiden varrella on
lukuisia siimakammioita, suurempia onteloita y. m.
Ravintona ovat veden mukana tulleet pikku eliöt,
ja varsinainen ravinnonotto tapahtunee etupäässä
siiniasolujen välityksellä. S:n ulkomuoto riippuu
pääasiassa keskikerroksen, mesodermin laadusta.
Sen perusaine on hyytelömäistä, ja tässä
perusaineessa tavataan hajallaan erilaisia soluja, m. m.
amebamaisesti liikkuvia soluja, joista jotkut
voivat kehittyä sukupuolisoluiksi, toiset toiminevat
erityksen palveluksessa j. n. e.; myös lihassoluja
voi esiintyä, erikoisia hermo- t. aistinsoluja sen
sijaan ei ole huomattu. Sitäpaitsi mesodermissä
on soluja, jotka erittävät s:lle ominaiset
tuki-muodostumat niiden enemmän t. vähemmän
kehittyneen, usein ulkopinnallekin esiinpistävän rangon.
Tav. ranko on verraten löyhä, neulasien (spicula),
tähtien v. m. s. hyvin monenlaisten, usein
erittäin sirojen, erillisten t. eri tavoin
yliteensulautu-neiden t. sarveismaisen s p o n g i i n i n
yhteen-liittämien kalkki- t. piikappaleiden muodostama.
Toisilla taas spongiini on vallitseva t.
yksinomainenkin (esim. pesusienillä) rangon aines;
spongiinissa voi kuitenkin olla erilaisia vieraita
aineksia, hiekkajyväsiä y. m. lisänä. — S :llä
esiintyy sekä suvuton että suvullinen
lisääntyminen. Edellinen (silmikoiminen) voi johtaa joko
erillisten uusien yksilöjen t., useammin, isompien
runkokuntien syntyyn; viimemainittuihin
kehittyy silloin lukuisia oseulum-aukko ja.
Hedelmöitetyt munat kehittyvät tav. eläimen ruumiissa
toukiksi, jotka uivat vapaasti vedessä ripsipeit-

1 2 3 4 5

(S.H.) Sienielaimiä valtamerestä. 1 ja 2 Sclerothamnus,
3 Farrea, 4 Holtenia. 5 Euplectella (kaikki
piisienieläi-raiin kuuluvia)

teen avulla, sitten pallomaisen toukan
(blastula-aste) seinämä painuu yhdessä kohdin sisään ja
näin syntynyt gastrulamainen toukka kasvettuu
kiinni gastrula-suu alaspäin. Makean veden
muodoilla esiintyy monisoluisia, tav. pyöreähköjä,
lujan keton suojelemia lepoasteita, g e m m
u-1 o i t a, jotka säilyttävät lajin talven t. kuivan
ajan yli.

S. voidaan jakaa alaryhmiin rangon laadun
perustalla. K a 1 k k i-s :1 1 ä (Calcispongia) rangon
aineksena on hiilihappoinen kalkki. Ne ovat
yksinomaan nierimuotoja, verraten pieniä ja
vähäpätöisiä. Suurin osa s:iä kuuluu p i i-s:i i n
(Sili-cispongia), joiden ranko on ainakin osaksi
(t. alkuperäisesti) piihappoa. Suurin osa elää
merissä, matalalta tuhansien m:ien syvyyteen.
Monet ovat kooltaan huomattavia, usein hyvin
siroja (1 a s i-s. /Hyalospongia], esim. Euplectella),
myös kauniinvärisiä. K a i v e r t a j a-s. (Vioa)
hajottavat kalkkikallioita, simpukankuoria y. m.
kovertaen (nähtävästi kemiallinen vaikutus)
niihin käytäviä, joiden seinämiä eläin peittää.
Näiden vaikutuksesta riippuu m. m. huomattavasti
Adrian-meren kalkkikallioiden omituinen luonne.
Makean veden muotoja on vain S pongillidce-heimo,
joilla piimuodostusten lisäksi on tav. runsaasti
spongiinia rangossa. Meiltä tunnetaan 4 lajia
(kaikenlaisilla esineillä vedessä), tunnetuin on
vihreä (väri riippuu pinnalla elävistä levistä), usein
sormimaisesti haarautunut (2 dm:kin pitkät
haarat) Spongilla lacustris. Muut Spongilla,
Ephy-datia y. m. lajit noudattavat muodolleen
alustaansa, jota peittävät ohuempina t. paksumpina
levyinä, möhkäleinä t. m. s. Pii-s:iin luetaan
nykyään myös ryhmä Ceraospongia, jolla ranko
on yksinomaan spongiinia (t. lisänä vieraita
aineksia). Nämä muodot (kaikki merissä) ovat nim.
nähtävästi johdettavat varsinaisista pii-s:stä.
Tunnetuin suku on pesusieni (Euspongia), ks. t. —
Nykyisten s:n pääryhmien esimuotoja tunnetaan
jo siluurikaudelta. Ryhmän loistokausi näyttää
olleen liitukaudella. Nykyäänkin tunnetaan hyvin
runsaasti lajeja. [K. M. Levander, „Anteekningar
ti 11 Finlands Spongillidfauna" (1901).] I. V-s.

Sienijuuri, mycorrhizal. mykorrhiza,
nähtävästi symbioottinen yhdistys kasvin juuren
(myös juurakon t. alkeisvarsikon) ja sienen
(monessa tapauksessa lakkisienten huoparihmoja)
välillä. S. on hyvin yleinen ja tavataan
useimmilla multavassa maassa kasvavilla
siemenkasveilla, m. m. kaikilla meikäläisillä puilla. S:ta
on 2 eri lajia. Ektotrofisessa s:ssa on
hienojen juurien pinnalla huopamainen sienipeite,
josta sienirihmoja haaraantuu sekä ympäröivään
maaperään että (niukasti) juuren ulkokuoren
soluväleihin. Juurihaara on tällöin tav. lyhyt ja
usein korallimaisesti haaroittunut. Harvinaisempi
on endotrofinen s., joka tavataan
kanerva-ja kämmekkäkasveilla y. m. ja jossa sienirihmat
tunkeutuvat juurisoluihin, synnyttäen siellä
rihmakeriä, jotka isäntäkasvi lopulta käyttää
ravinnokseen. S:n merkitys kasville on vielä
epäselvä ja riidanalainen. Luultavasti se on eri
kasveilla hyvin erilainen. Usein näyttää
isäntäkasvi käyttävän hyväkseen sienen valmistamia
ravintoaineita tai ottavan sienen välityksellä,
tämän toimiessa juurihapsien (ne puuttuvat s :lta
melkein t. aivan kokonaan) lailla, maaperästä
ravintosuoloja, joiden saanti näyttää sienirihmoja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0640.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free