- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1231-1232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sierra Madre ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1231

Sievers—Sifoni

1232

tänyt teoriaansa (joka ei ainakaan toistaiseksi
vielä ole saanut yksimielistä tunnustusta
osakseen) Rutzin keksintöjen perustalla (ks. R u
t-zin tyyppi oppi); näitten mukaan äänen
sävel on riippuvainen ruumiin asennosta.

H. S-hti.

Sievers [siv-], Jakob Johann
(1731-1808), kreivi, ven. valtiomies, kotoisin Virosta.
S. palveli ensin sotilasalalla, tuli 1764
Novgorodin kuvernööriksi, pani alulle perunainvil
jelyk-sen, saattoi 1765 voimaan säännöllisen
postilaitoksen ja sai kidutusten käyttämisen
tuomioistuimissa poistetuksi koko Venäjän maassa (1767).
Novgorodin, Tverin ja Pihkovan
kenraalikuvernööriksi nimitettynä hän 1775 pani toimeen
suunnittelemansa käskynhaltialaitoksen; erosi
virastaan 1781, mutta määrättiin 1791 lähettilääksi
Puolaan, missä otti osaa Puolan toisen ja
kolmannen jaon suorittamiseen; tuli 1796 senaattoriksi
ja valtioneuvoston jäseneksi, oli 1797-98
vesikulku-laitosdepartementin päällikkönä. Hänestä on
saanut nimensä Novgorodin lähellä oleva ,,Sieversin
kanava". [Blum, ,,Ein russischer Staatsmann.
Des Grafen J. J. von S. Denkwürdigkeiten zur
Geschichte Russlands" (1857-58).]

Sievers [siv-], Klas Richard (s. 1852),
lääkäri, yliopp. 1870, lääket. lis. 1883, lääket.
toht. 1886 (väitöskirja: „Meningitis
cerebrospi-nalis i Sverige, Norge och Finland"),
nimitettiin sisätautien lääkinnän dosentiksi 1888,
toiminut m. m. Helsingissä olevan Marian
sairaalan ylilääkärinä 1895-1906, lääkintöhallituksen
ylitirehtöörinä 1906-11 ja sen jälkeen
Helsingin ruots. kansakoulujen lääkärinä.
Henkivakuutusyhtiö Kalevan ylilääkäri v :sta 1914.
Suomen lääkäriseuran „Handlingar" sarjan
toimittaja v:sta 1913. S. on innokkaasti ajanut
keuhkotaudinvastustamis-pyrkimyksiä ollen
Nummelan keuhkotautiparantolan perustajia ja sen
johtokunnan esimies sekä Keuhkotaudin
vastus-tamisyhdistyksen puheenjohtaja. Julkaisuista
mainittakoon vielä: „Fall af kontinuerligt och
periodiskt magsaftsflöde" (1887), „Tre f ali of
idissling lios menniskor" (1889), ,,Om frossan
i Finland" (1891), ,,Till kännedomen af struma
i Finland" (1894), ,,La lutte contre la
tubercu-lose en Finlande" (1909), „über Balantidium
coli im mensehlichen Darmkanal und dessen
Vor-kommen in Sclnveden und Finnland" (Archiv. f.
Verdauungskrankh., 1899), „Zur Kentniss der
Verbreitung von Darmparasiten des Menschen in
Finnland" (Festschr. für Palmén, 1906).

Sievers [zifers], Wilhelm (s. 1860), saks.
maantieteilijä, matkusteli 1884-86 ja 1892-93
Venezuelassa ja Kolumbiassa, v:sta 1891
Gies-senin yliopiston professori. Julkaissut useita
tutkimuksia Etelä-Ameriikasta sekä
erikoistunti-jain avustamana 6-osaisen „Allgemeine
Länder-kunde"n (1891-95), josta hän itse kirjoitti
„Asien" ja ,,Siid-und Mittelamerika" nimiset osat,
sekä Kükenthalin keralla ,,Australien, Ozeanien
und Polarländer" nimisen osan. Sittemmin hän
julkaisi ,,Allgemeine Länderkunde"sta
lyhennetyn, 2-osaisen laitoksen (1907).

Sievesi (saks. Scheideivasser), salpietarihappo
1. typpihappo (ks. t.).

Sievi (ennen myös Evijärvi). 1. Kunta,
Oulun 1., Sälöisten kililak., Ylivieskan-Sievin
nimismiesp.; kirkolle Sievin rautatieasemalta

16 km. Pinta-ala 752,8 km5, josta viljeltyä
maata (1910) 5,905 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,599 ha). Manttaalimäärä 30 Vae-
ta-lonsavuja 408, torpansavuja 40 ja muita savuja
15 (1907). 5,582 as. (1914); 679 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 535 :llä (1901).
452 hevosta, 2,282 nautaa (1913). Kansakouluja
6 (1915). Säästöpankki. Haara-apteekki. — 2.
S e u r a k u n t a, konsistorillinen. Kuopion
hiip-pak., Kalajoen rovastik.; perust. kappeliksi
Kalajoen emäseurakuntaan 1645 (tai 1650), sai oman
kirkon 1654 ja oman papin 1702, määrättiin
erotettavaksi eri khrakunnaksi keis. käskykirj. 12
p:ltä toukok. 1862 nimellä Evijärvi, mutta
sai sittemmin alkuperäisen nimensä Sievi
(en-simäinen khra v :sta 1868). S:iin kuului aikoinaan
Rautio (1796-1826) saarnahuonekuntana;
erotettiin sittemmin Kalajokeen kuuluvaksi kappeliksi.
— Kirkko puusta, rak. 1862. L. H-ncn.

Sievinjoki, tavallisesti Vääräjoki (ks. t.).
Kalajokeen vasemmalta laskeva sivujoki.

Sieyès [siejë’s t. sic’s]. Emmanuel
Joseph (1748-1836), abbé, ransk. valtiomies,
Chartres’^ piispan kenraali- (S.H.)
vikaari, herätti huomiota
julkaisemillaan
lentokirjasilla: ,.Essai sur les
privi-lèges" (1788) ja „Qu’
est-ce que le tiers-état?" (1789),
joista varsinkin
viimemainittu vaikutti valtavasti
kansan mielipiteeseen.
Pariisin valitsijamiesten
valitsemana säätykokoukseen
1789 hänen vaikutuksensa
oli aluksi hyvin suuri; hän
ehdotti, että kolmannen
säädyn jäsenet
julistautuisivat Ranskan kansan
edustajiksi; niinikään hän
vaikutti pallohuoneen
valan aikaansaamiseksi (kesäk. 20 p.) sekä
„Ihmis-oikeuksien julistuksen" syntyyn; otti osaa uuden
hallinto- ja oikeuslaitoksen muodostamiseen.
Sittemmin S. kannatti girondistien toimintaa, ja
kansalliskonventtiin valittuna hän äänesti
kuninkaan kuolemaa, mutta pysyttelihe syrjässä
hirmuhallituksen aikana. Robespierren kukistuttua 1795
hän yhteishyvän valiokunnan jäsenenä johti
ulkopolitiikkaa ja oli sittemmin
direktoriumi-hallituksen aikana viidensadan neuvostossa
maltillisten tasavaltalaisten johtaja. Oltuaan
Berliinissä lähettiläänä (1798) S. 1799 tuli
direkto-riumin jäseneksi. S. ei ollut 1795 hallitusmuodon
ystävä, minkä vuoksi hän liittyi Bonaparteen,
joka pani toimeen 1799 valtiokaappauksen; oli
sitten väliaikainen konsuli, laati uuden
hallitusmuodon, jonka Bonaparte kuitenkin muodosteli
omaksi edukseen. Bonaparte teki lopun S:n
vaikutusvallasta, antaen hänelle korvaukseksi
jäsenyyden senaatissa ja kreivin nimen sekä
maatiloja. Napoleonin toisen luopumisen jälkeen S.
ajettiin maanpakoon, mutta palasi takaisin
Ranskaan 1830. [Mignet. „Notiee historique sur la
vie et travaux de S."; Bigeon, ,,S."; Neton, ,.S.,
d’après des documents inédits".] K. O. L.

Sifferi-kirjoitus ks. Salakirjoitus.

Sifoni (lat. siphö = vesisuihku ; kreik. sipliön =
putki) ks. Lappo.

Emanuel Joseph Sieyès.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0644.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free