- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1233-1234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sifonibarometri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1233

Sifonibarometri—Sigismund

1234

Sifonibarometri 1. sifoni-ilmapuntari
ks. Ilmapuntari.

Sifonjeeri ks. Ckiffonière.

Sifonki ks. C h i f f o n.

Sigambrit (myös s u g a m b r i t), Reinin
varsilla asuva germ. heimo, mainittu jo Oæsarin ja
Augustuksen aikoina; sulautui myöhemmin
frankkien kansanliittoon. K. G.

Sigaretti (ransk. cigarrette), pieni sikari,
paperossi, savuke.

Sigatse, Tibetin suurimpia ja Lhasan jälkeen
tärkein kaupunki, Etelä-Tibetissä, Niangtsun
laskupaikalla Tsangpoon (Brahmaputraan),
Intiasta Sikkimin kautta tulevan tien varrella,
126 km länteen Lhasasta, n. 3,600 m yi. merenp.;
n. 9,000 as. (ilman munkkeja). — Koilliseen
S :sta on Konkalingin ja lounaiseen Tasilumpon
luostari; viimem., kuuluisa suuruudestaan
(luos-tarirakennuksia ympäröi 1 1/2 km pitkä muuri
ja siinä asuu n. 3,300 munkkia) ja
rikkaudestaan, on mahtavan kirkkoruhtinaan, Tasi Laman
asunto (ks. Lamalaisuus). Tasilumpon ja
S:n välillä on Thomin markkinapaikka. E. E. K.

Sigbrit Villumsdatter, holl.
kauppiaan-leski Bergenissä (Norjassa), Kristiern II :n
lemmikin, Dyveken (ks. t.) äiti. Hän tuli tyttärensä
kanssa hoviin, ja koko valtakunnan raha-asiain
hoito oli kauan aikaa hänen käsissään. Eikä
Dyveken kuolemakaan 1517 tehnyt loppua tästä S :n
vaikutusvallasta. Kristiernin kukistuessa 1523
S. seurasi häntä maanpakoon, ja oleskeli
kotimaassansa Hollannissa, mutta ei kuningattaren,
Kaarle V:n sisaren, takia uskaltanut enää
julkisesti olla yhteydessä Kristiernin kanssa. V.
1531 kerrotaan hänen tulleen Gentissä
vangituksi ja kenties mestatuksi; varmaa tietoa siitä
ei kuitenkaan ole. K. G.

Sigeion, niemeke Troas maakunnassa
luoteisessa Vähässä-Aasiassa, Hellespontoksen
etelä-suussa; siinä oli vanhalla ajalla samanniminen
kaupunki; eräitä sikäläisiä kumpuja väitetään
Akilleuksen ja Patrokloksen haudoiksi; kuuluisa
on täältä saatu S:n piirtokirjoitus, jota
säilytetään Lontoossa.

Sigfrid [sigfrid], Tanskan kuninkaita.
1. Vv. 777-798 oli Tanskan kuninkaana eräs S.,
jonka turviin saksilaisten herttua Widukind
pakeni, kun Kaarle Suuri häntä ahdisti. Pari vuotta
myöhemmin S. toimitti lähetystön Kaarlen luokse,
ja tämä oli aikeissa lähettää Tanskaan
uskon-saarnaajia, josta hankkeesta ei kuitenkaan tullut
mitään. — 2. Toinen S. niminen hallitsija
mainitaan n. 860-890, yhdessä vel jensä Halfdanin kanssa.
Jompikumpi näistä on mahdollisesti
pohjoismaisten tärinäin tuntema Sigurd O r m ö g a (s. o.
Käärmesilmä). K. G.

Sigfrid [sigfrid] Pyhä, engl. t. saks.
lähetyssaarnaaja, joka Norjan kuninkaan Olavi
Trygven-pojan tai Olavi Haraldinpojan lähettämänä
saarnasi kristinuskoa eri osissa Ruotsia. V. 1008
hänen sanotaan kastaneen Olavi Sylikuninkaan
Husabyn lähteessä Länsi-Göötanmaalla.
Vaiku-tettuaan vielä Värendissä S. kuoli vanhana.
Keskiajalla S:iä kunnioitettiin pyhimyksenä.

A. J. P-ä.

Sigillaria, sinettipuu, sukupuuttoon
kuollut puumainen kasvisuku liekokasvien ryhmästä.
S :11a oli ontto, suora ja patsasmainen, usein
jakautumaton t. harvaan hankamaisesti haaroit-

tunut runko, helposti varisevat, pitkät, kapeat ja
suippokärkiset, särmikkäät lehdet, jotka
sijaitsivat tav. vierekkäisiin pystyriveihin
järjestyneillä, enimmäkseen säännöllisen kuusikulmaisilla
lehtityynyillä. Rombiset tai pyöreähköt
lehti-arvet ovat ympäröivään vuorilajiin yleisesti
jättäneet sinettimäisiä painanteita (siitä nimi).
Itiö-pesäkkeistöt (käpymäiset) iso- ja pikkuitiöineen
riippuivat lehtien välissä. Runko vahveni
tois-ikäisen paksuuskasvun kautta. S:sta tunnetaan
monta lajia sen varsinaiselta kukoistusajalta
hiili-, mutta myös permi- ja liitukausilta;
suurimmat olivat 30 m pitkiä ja 1 1/o m tyvestä
läpimitaten (kuva ks. Kivihiilisysteemi).
— Stigmaria nimellä on selitetty osaksi s :n,
osaksi suomupuitten valtavia juuristoja, jotka
useimmiten ovat neljän hankamaisesti
haaroittuneen, jopa 10 m:n pituisen vaakasuoran
päähaaran ja näistä kohtisuoraan säteilevien
monilukuisten juuririhmojen muodostamat;
viimemainitun arvista (stigma) johtuu nimitys.

V. A. K-io.

Sigillum [-gi’-] (lat.), sinetti.

Sigismund (Sigmund) (1368-1437), s a k
s.-roomal. keisari, keisari Kaarle IV :n
poika, sai isänsä kuoltua (1378) Brandenburgin;
Unkarin ja Puolan kuninkaan Ludvik Suuren
tyttären Marian vastaisena puolisona hänellä oli
myöskin perintöoikeus Unkariin. Ludvikin
puoliso Elisabet koetti kuitenkin Ludvikin kuoltua
(1382) viivytellä avioliittoa, ja vasta kun hänet
oli vangittu ja mestattu (1387), tunnustettiin S.
Unkarin kuninkaaksi. Hänen kärsittyään
tappion ristiarmeian johtajana turkkilaisia vastaan
taistellessaan Nikopoliin luona 1396. ilmaantui
jälleen vastarintaa Unkarissa; 1403 hän sai
kuninkuutensa jälleen vakaannutetuksi, jonka
jälkeen hän paransi hallintoa, pani järjestyksen
toimeen, valloitti Bosnian ja Dalmatsian sekä
kukisti Serbian. V. 1410 muutamat
vaaliruhtinaat antoivat äänensä S:lle keisarinvaalissa, ja
kun hänen kilpailijansa, Määrin ruhtinas Jobst,
kuoli 1411, sai hän kaikkein äänet; kruunattiin
1414 Aaehenissa. Saadakseen suuresta skismasta
lopun, hän kutsui kirkolliskokouksen
Kon-stanziin. S. antoi 1415 Brandenburgin
Niirn-bergin linnakreiville Fredrikille, joka oli
Hohen-zollern-sukua. Vv. 1415-17 hän matkusti
Etelä-Ranskaan, Burgundiin ja Englantiin
vaikuttaakseen Espanjan kuninkaisiin, että he yhtyisivät
kirkolliskokoukseen, ja rakentaakseen Ranskan
ja Englannin välille rauhaa. Jälkimäinen yritys
ei kuitenkaan onnistunut. Veljensä Wenzeslawin
kuoltua S. sai 1419 Böömin, jossa hänen täytyi
käydä ankaraa ja julmaa hussilaissotaa;
matkusti 1431 Italiaan ja kruunattiin 1433 Rooman
keisariksi, sai aikaan paavin ja Baselin
kirkolliskokouksen välillä sovinnon, joka ei kuitenkaan
kestänyt kauaa. V. 1436, vähää ennen
kuolemaansa, hänet myöskin tunnustettiin Böömin
kuninkaaksi. S. oli viimeinen Luxemburg-suvun
keisari; hänen ainoa tyttärensä oli naimisissa
Itävallan arkkiherttuan Albrektin kanssa; tämä
tulikin keisariksi S:n jälkeen. [Samanaikuinen
lähdekirja: „Das Leben König S:s" (julk. von
Altmann); Aschbach, „Geschichte Kaiser S:s";
Bezold, ,,König S. und die Reichskriege gegen
die Hussiten"; Goeller, ,,König S:s
Kirchen-politik 1404-1413".] K. O. L.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:15 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0645.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free