- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1235-1236

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sifonibarometri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1235

Sigismund—Signaalit

1236

Sigismund (puol. Zygmunt), Puolan
kuninkaita. 1. S. Vanha 1. Suuri
(1466-1548), Jagellon suvusta, Kasimir IV :n nuorin
poika, tuli veljensä Aleksanterin kuoltua 1506
Puolan ja Liettuan hallitsijaksi, taisteli melkein
koko hallitusaikansa venäläisiä ja Krimin
tataareja vastaan; voitti venäläiset 1508 ja 1514 sekä
tataarit 1512, mutta 1519 tataarit saivat voiton,
ja silloin venäläiset ja Saksan ritarikunnan
suurmestari Albrekt Brandenburgilainen alkoivat
sodan, joka päättyi Krakovan sovintoon (1525),
minkä mukaan Albrekt sai Itä-Preussin Puolan
lääniherruuden alaisena perinnöllisenä
herttua-kuntana. Sam. v. yhdistettiin Masovia Puolaan.
Kun Venäjän kanssa syntyi sota uudelleen, voitti
S. Starodupin luona 1534. S. harrasti
elinkeinojen parantamista ja suosi tieteitä ja
kirjallisuutta.

2. S. II August (1520-72), edellisen poika,
sai 1544 Liettuan ja tuli 1548 Puolan
kuninkaaksi ; julisti ensi työkseen toisen puolisonsa
Barbara Radzivillin kuningattareksi, vaikka
valtiopäivät sitä vastustivat. Kun kai parita risto oli
hävinnyt, niin sen viimeinen maamestari Gotthard
Kettler rupesi Kuurinmaan herttuana Puolan
kuninkaan vasalliksi, mutta Liivinmaa
yhdistettiin Puolaan maakuntana. Sen johdosta syntyi
sota Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Venäjän
tsaarin Iivana IV-.n kanssa. V. 1569 päätettiin
Lublinin valtiopäivillä yhdistää Liettua kokonaan
Puolaan. Tähän aikaan alkoi uskonpuhdistus
levitä Puolaan ja S:kin oli suopea sitä kohtaan;
mutta saadakseen eron lapsettomasta puolisostaan
hän hyväksyi Tridentin kirkolliskokouksen
päätökset. Kolmas avioliitto Mantovan
herttuattaren Katariinan kanssa oli myöskin lapseton, joten
Jagellon suku sammui S:iin.

3. S. III (1566-1632), Puolan ja Ruotsin
kuningas, Ruotsin kuninkaan Juhana III :n ja
Sigismund Il Augustin
sisaren Katariinan poika,
syntyi vanhempiensa
vankeuden aikana
Gripshol-man linnassa, kasvatettiin
katoliseen uskoon ja
valittiin 1587 Puolan
kuninkaaksi, peri isänsä
kuoltua 1592 Ruotsin ja tuli
sinne 1593; kruunattiin
Upsalassa (1594)
hyväksyttyään Upsalan
kokouksen päätöksen.
Lähtiessään takaisin Puolaan hän
jätti Ruotsin hallituksen
sedälleen Södermanlandin
herttualle Kaarlelle ja
neuvoskunnalle, mutta asetti

siitä huolimatta maaherroja, jotka
tottelivat ainoastaan hänen käskyjänsä, m. m. Klaus
Flemingin (ks. Fleming 7) Turkuun. Siitä
syntyi riitaisuuksia, ja kun S. asevoimalla aikoi
kukistaa Ruotsin, voitti Kaarle herttua hänet
Stångebron luona (1598), jonka jälkeen Ruotsin
säädyt (1599) erottivat hänet kuninkuudesta.
Puolassa S. vainosi protestantteja ja menetteli
omavaltaisesti mahtavia ylimyksiä kohtaan, jonka
johdosta syntyi vaarallinen kapina (1606).
S-taisteli vielä Stångebron taistelun jäljestä Ruotsin
kanssa Liivinmaalla, jonka Kustaa II Aadolf

(S.H.) Sigismund III

valloitti ja joka Altmarkin välirauhassa (1629)
luovutettiin Ruotsille. Venäjällä vallitseviin
sisäisiin levottomuuksiin S. niinikään sekaantui,
auttaen Vale-Dimitrejä (ks. t.) ja valitutti sitten
poikansa Vladislavin Venäjän hallitsijaksi (1610),
mutta ei voinut hänen asemaansa tukea. Kun
Mikael Romanov oli tullut Venäjän tsaariksi,
jatkui taistelua v :een 1618, jolloin S. sai
Venäjältä Smolenskin y. m. S. oli persoonallisesti
rehellinen, mutta hidas, itsepäinen ja
epäluuloinen luonne; ratkaisevalla hetkellä hän usein
epäröi. Nämä hänen ominaisuutensa selittävät
suureksi osaksi hänen vastoinkäymisiään
hallituksensa aikana. K. O. L.

Sigismund, Ruotsin kuningas (1592-99), ks.
Sigismund, Puolan kuninkaita.

Sigma ( 2, a, c) kreik. kirjaimiston 18 :s
kirjain; numeromerkkinä o’ - 200, ,o = 200,000.

Sigmaringen [zigmarirjdn], kaupunki
Lounais-Saksassa, Ilohenzollernissa, ent. Holienzollern-S :n
ruhtinaskunnan pääkaupunki, Hohenzollern-S :n
ruhtinaan ja preuss. holienzollernin maiden
hallinnon asunto, Tonavan varrella,
ratainristeyk-sessä; 4,621 as. (1905). — Kaunis katolinen
kirkko, kalliolle rak. komea linna (arvokkaita
kokoelmia), palatsi, keisari Vilhelm I:n y. m.
ruhtinaiden muistopatsaita. Lukio,
maatalouskoulu y. m. Harjoitetaan mallas-, olut- ja
sahateollisuutta. — Läheisyydessä sotilasmuistopatsas,
metsästyslinna Josephslust ja
fransiskaaniluos-tari Gorheim.

Signaali (ransk. signal, < lat. signum =
merkki), sovittu merkki, jolla annetaan
määrättyjä tietoja, merkinantomerkki. Tärkeimmistä
merkinantotavoista ks. Signaalit,
Sig-naalikirja, Myrskysignaalit,
Lennätin.

Signaalikirja (ks. Signaalit),
kansainvälinen merkinantojärjestelmä, joka on etupäässä
aiottu kauppa-alusten käytettäväksi, mutta jota
myös sota-alukset voivat käyttää
signaalinvaih-toon kauppa-alusten, vieraiden sotalaivojen ja
maalla olevien signaaliasemien kanssa.
Järjestelmässä on 27 värillistä lippua (merkkiä), joista
yksi on järjestelmän tunnusmerkki ja toiset
26 edustavat engl. kielen aakkosia. Näiden
lippujen avulla, joko yksittäin tai kahden taikka
kolmen ryhmissä, voidaan antaa n. 20,000
jotakin erityistä asiaa tai ajatusta tarkoittavaa
merkinantoa. Neljän lipun ryhmiä voidaan näistä
sitäpaitsi muodostaa lähemmäs 300,000, joita
käytetään merkitsemään maantieteellisten paikkojen
ja laivojen nimiä sekä sanojen osia, tavuja y. m.
Myöskin on järjestelmässä n. s. kaukosignaalit,
joita annetaan erilaisten n. s. semaforitelineiden
avulla, pallo-, kartio- ja lieriöjärjestelmiillä,
pallo-, suuntaislippu- ja suippolippujärjestelmällä,
useilla käsilippujärjestelmillä sekä myös n. s.
Morsen järjestelmällä, jossa merkkejä annetaan
käsilipuilla viittomalla, äänimerkeillä
(höyryviliel-timellä, sireeneillä, kellonsoitolla y. m.) ja
valon-vilalidusmerkeillä. — vrt. myös S i v u t u 1 e t.

F. W. L.

Signaalit (ks. Signaali). 1.
Laivaliik-keessä käytetyistä s:sta ks. Signaalikirja;
vrt. myös 3. Sotilassignaalit (alemp.).

2. Rautateiden s. Rautateiden käyttöä
varten ja liikenteen turvaamiseksi on niillä
kehittynyt erityinen, laaja ja monipuolinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0646.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free