- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1239-1240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Signaalit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1239

mien sulkemis- 1. blokkilaitokset, kiskojen
yhteydessä olevat hälyytyslaitokset, jotka liikkeessä
oleva juna panee toimintaan y. m. J. C-én.

3. S o t i 1 a s-s. ovat joko akustisia t.
o p t i 1 1 i s i a. Akustiset s. olivat vielä puoli
vuosisataa sitten yleisessä käytännössä kaikissa
armeioissa ja niitä käytettiin ahkerasti sekä
harjoituksissa että kenttäpalveluksessa ja
vieläpä taistelussakin. Niiden käyttö on kuitenkin
niiden epämukavuuden vuoksi supistunut
verraten vähiin. — Akustisia s:eja annetaan
rummulla ja signaalitorvella. Niitä on kaksi
ryhmää. 1. H u o m a u t u s-s :n tarkoituksena on
kääntää jonkun joukko-osaston huomio lähinnä
seuraavaan käskysignaaliin (esim. ,,1 :nen
komppania!", „2:nen pataljoona!", „varaväki!",
,,kaikki!"), kun taas 2. k ä s k y-s. sisältävät
määräyksen suorittaa jotakin (esim. ,.kokoontukaa!",
,,eteenpäin!", ,,hyökkäys!", ,,takaisin!").
Yleisesti ovat vielä käytännössä s. »varuillaan!",
,,ampukaa!", „lakatkaa ampumasta!",
kokoontukaa!", ,,hälyytys!" j. n. e. Suuria
joukko-ryhmiä kootessa käytetään paitsi rumpua ja
torvea myöskin määrälukuisia tykinlaukauksia
sekä optillisia s:eja: raketteja ja tulia. —
Yleisessä käytännössä on kaikissa armeioissa
optillinen signaleeraus pienillä erikokoisilla
lipuilla, joita merkinantaja (signalisti) heiluttaa
määrättyjä kertoja ja toisiinsa nähden eri
asennoissa armeialle vahvistetun
merkinantojärjestelmän mukaisesti. Laivasto-s. ovat myös sekä
optillisia että akustisia. Edellisiin kuuluvat
p ä i v ä-s., k a u k o-s. ja y ö-s. ja jälkimäisiin
sumu-s. Päivä- ja yö-s. annetaan lipuilla,
viireillä (Vimpeleillä) ja palloilla, yö-s.
eripit-ki Iiii välkähdysvaloilla Morsen sähköaakkosten
järjestelmän mukaisesti. Saksan sotalaivastossa
yö-s. annetaan 3 punaisella ja 3 valkealla
sähkö-hehkulampulla, jotka eri ryhmityksin on
ripustettu samaan mastoon. — Akustiset sumu-s.
annetaan eripitkinä höyryviheltimellä,
kellonsoi-tolla y. m. ’ ’ M. v. H.

Signac [sinja’k], Paul (s. 1863), ransk.
taidemaalari ; oli ensin impressionistien, varsinkin
Monet’n vaikutuksen alaisena ja rupesi sittemmin
G. Seurafn esimerkkiä seuraten käyttämään
neo-impressionismin maalaustapaa. Maalannut
etupäässä maisemia, merikuvia ja koristeellisia
seinämaalauksia. Julkaissut kriitillisen
tutkielman ,,De Delacroix au néo-impressionnisme".

E. R-r.

Signaleerata (ks. Signaalit), antaa
merkki.

Signaleeraus (ruots. signalering), signaalien
(ks. t.) vaihtaminen, signaalien, merkkien muille
antaminen ja toisten antamien merkkien
lukeminen. vrt. S i g n a a 1 i k i r j a. F. W. L.

Signalementti (ransk. signalement), henkilön
ulkonaisten tuntomerkkien tarkka luettelo.

Signatuuri (lat. signum = merkki), merkintä,
tekijän nimimerkki; kenraalibasson numerot ja
merkit.

Signatääri (ransk. signataire), allekirjoittaja,
erittäinkin kansainvälisessä oikeudessa valtio,
joka allekirjoittaa jonkun valtiosopimuksen
(sopimusvaltio 1. -kumppani). ks.
Valtiosopimus. R. E.

Signeerata (lat. signä’re), merkitä, varustaa
nimimerkillä.

1240

Signilskär [sirjnilsär], Eckerön pitäjään
kuuluva saariryhmä Ahvenanmeressä, n. 8 km
Ahvenanmaan mantereesta länteen. — Eräällä S:n
läntisimmistä saarista sijaitsee Hellmanin
majakka (rak. 1868, valaisumatka 6.8 engl.
penink., näyttää vaihtumatonta valkoista valoa,
valovoima 70 Hefner-yksikköä, valonkorkeus
vedenpinnasta 6,5 m).

Signore [sinjö’re] (it., mon. signori), herra.
— Signora [sinjö’ra], rouva, neiti. —
Signorina [sinjori’naJ, nuori neito.

Signorelli [sinjore’lli], Luca (n. 1441-1523),
it. taidemaalari; ollut Piero della Francescan
oppilaana Arezzossa ja saanut vaikutusta
Pollaiuolo-veljeksiltä ja Verrocchiolta. S:n mieliaiheena on
alaston ihmisruumis, jonka hän esittää pontevan
tarmokkaassa plastillisessa muodossa ja usein
jyrkissä lyhennyksissä. Hänen henkilörikkaat
maalauksensa esittävät valovaikutukset paremmin
kuin värityksen. Pääteos: ,,Viimeinen tuomio"
(freskosarja Orvieton tuomiokirkossa); muita
teoksia m. m. Cortonassa, Rooman
Sikstiiniläi-sessä kappelissa, Firenzen akatemiassa
(värinkäytöltään voimakas ,,Madonna pääenkelien ja
kirkkoisien kera"), kaksi oivallista pyörökuvaa
,,Madonna" ja „Pyhä perhe" (Uffizioissa), Sienan
alttarikuvat (Berliinin galleriassa), „Pan"
(samoin Berliinissä). S. on Italian 1400-luvun
taiteen suurimpia, vaikutusvaltaisimpia mestareita,
rajun intohimoisen luonteensa puolesta Giovanni
Pisanon ja Donatellon sukua sekä Michelangelon
edelläkävijä. [R. Vischer, „Luca S. und die
ita-lienische Renaissance" (1879); M. Cruttwell,
„Luca S." (1899).] E. R-r.

Signoria [sinjori’a] (it.), herruus; hallitus,
esim. muinoin Venetsiassa dogen ministeristö.

Signum (lat.), merkki; sotalippu.

Sigrid Eerikintytär ks. Vaasa.

Sigrid Storråda [sigrid stürröda] (s. o.
Sigrid Suurineuvo), pohjoismaisten tärinäin mukaan
mahtavan ruots. talonpojan ja viikingin
Skoglar-Tostin tytär, ensin naimisissa Ruotsin
kuninkaan Eerik Voitollisen (k. 993), sitten Tanskan
Sven Pörhöparran kanssa. Hänen kerrotaan olleen
pääaiheuttajana siihen liittoon, minkä Sigridin
poika Olavi Sylikuningas, Sven ja norj. jaarli
Eerik ITaakoninpoika tekivät Norjan kuningasta
Olavi Trygvenpoikaa vastaan ja josta
seurauksena oli tämän kuolema Svolderin taistelussa
v. 1000. Syynä Sigridin vihaan Olavi
Trygvenpoikaa kohtaan oli, että tämä Eerik Voitollisen
kuoleman jälkeen oli häntä kosinut, mutta sitten
hänen pakanallisen uskontonsa tähden hyljännyt.
On lausuttu epäilyksiä Sigrid Storrådan
historiallisuudesta tai ainakin ruots. syntyperästä,
mutta se seikka, että Tanskan kuningassuku
tämän jälkeen omistaa suuria „Sigridslev" (s. o.
Sigridin perintö) nimellä mainittuja maatiluksia
Etelä-Ruotsissa, näyttää vahvistavan tärinäin
kertomusta. K. G.

Sigtuna /-»’-/, ikivanha pieni kaupunki
Uplannissa. Tukholman läänissä, Miilarin
rannalla; oli Sveanmaan ensimäisen piispan
asuinpaikka ja 12:nnella vuosis. Keski-Ruotsin
kukoistavin kaupunki, mutta menetti merkityksensä
sittenkuin karjalaiset ja virolaiset olivat 1187
hävittäneet sen.

Sigurd /-«-/, Norjan kuninkaita. 1. S. J
e-rusa. leminkävijä (Jorsalfar) (k. 1130), oli

Signac—Sigurd

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0648.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free