- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1241-1242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sigurd ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1241 Sigurd-

Maunu Barfodin poika ja valittiin tämän
kuoltua 1103 kuninkaaksi yhdessä veljiensä östenin
ja Olavin kanssa, joiden kuoltua tuli
yksin-kuninkaaksi. V. 1107 S. läksi matkalle
Välimerelle, ahdisti ja ryösteli Pyreneiden
niemimaalla muhamettilaisia, tuli vihdoin 1110
Jerusalemiin ja taisteli Syyriassakin uskottomia
vastaan. V. 1123 hän meritse teki ryöstö- ja
ristiretken Ruotsin Smålantiin. Kungshällan
kaupunkia hänen mainitaan laajentaneen ja koristaneen.

2. S. Mund (k. 1155), kuningas Harald Gillen
poika, tuli v. 1137 4-vuotiaana lapsena
kuninkaaksi yhdessä veljiensä kanssa. Sisällisen sodan
sytyttyä hänen ja hänen veljensä Ingen välillä,
viimemainitun uskollinen kannattaja Gregorius
Dagsson hänet surmasi. K. G.

Sigurd {-%-] ks. Hedenstjerna, Karl
Josef Alfred.

Sigurd Ormöga ks. Sigfrid.

Sigurd [-i- ] Slembe 1. Slembedjäkn
(k. 1139), norj. kruununtavoittaja, oli kasvatettu
papiksi (josta lisänimi „Pahapappi") ja
nuorempana paljon kulkenut matkoilla, m. m.
Pyhällä-maalla. V. 1136 hän esiintyi väittäen itseänsä
Maunu Barfodin pojaksi ja sai aikaan salaliiton,
jonka toimesta Harald Gille surmattiin. Häntä
ei kuitenkaan toivonsa mukaan valittu
kuninkaaksi, päinvastoin hän julistettiin henkipatoksi.
Merirosvona hän tämän jälkeen hävitti Norjan
rannikoita, kunnes joutui vangiksi ja kidutettiin
kuoliaaksi. K. G.

Sigurd Fafnesbane [si- -bä-], pohjoismaiden
ja yleensä germ. kansojen kuuluisin satusankari,
Eddan sankarilaulujen (ja Nibelungenliedin)
päähenkilö. S. syntyy isänsä Sigmundin
kuoleman jälkeen; saa Gram nimisen miekan palaset,
jotka hänen kasvatusisänsä Regin takoo yhteen;
tappaa Fafner nimisen, käärmeenmuotoisen
hirviön ja ottaa sen kulta-aarteet haltuunsa; tekee
liiton kuningas Gunnarin, Gjuken pojan, kanssa
ja nai hänen sisarensa Gudrunin; ratsastaa
Gunnariksi puettuna Brunhilden linnaa
ympäröivien liekkien läpi ja kosii häntä lankonsa
puolesta; Brunliilde huomaa myöhemmin petoksen,
rakastuu häneen ja saa mustasukkaisuudesta
Gunnarin veljen Guttormin murhaamaan hänet;
sitten hän tappaa itsensä ja poltetaan samalla
roviolla kuin S. — Sigurdista lauletaan myöskin
sekä norj. ja färsaarelaisissa (Sigurd Svein) että
tansk. ja norj. (Sivar Suarensvend)
kansanlauluissa. Että Sigurdin tarina oli yleisesti
tunnettu Skandinaaviassa, todistaa sekin seikka,
että hänen urotöitään on kuvattu useissa
kallion-kirjauksissa. R. S.

Sigurdin tarina ks. Sigurd Fafnesbane.

Sigurd Ring [si-], skand. satukuningas, jonka
Bråvallan taistelussa kerrotaan voittaneen ja
kaataneen enonsa Harald Hildetandin. Hänen
poikansa oli muka Ragnar Lodbrok. R. S.

Sigurtfsson /si-], Jön (1811-79), isl.
tiede-ja valtiomies, tarkka Islannin muinaisuuden
tuntija. Paitsi arvokkaita tutkimuksia Islannin
historiasta ja kirjallisuudesta S. on toimittanut
ansiokkaita isl. kirjallisten muinaistuotteiden
painoksia: „Islendinga sögur" 1, 2 (1843, 1847),
„Snorres Edda" (1848-52), „Islenzk fornkvætfi",
1-3 (1854-59), „Diplomatarium islandicum" I
(1857-76), „Lovsamling for Island" (17 nid.,
1853-77) y. m. Alltingin jäsenenä S. oli synnyinsaa-

-Si’iitit 1242

rensa itsenäisyydentaistelun johtaja ja toimitti
siinä tarkoituksessa aikakauskirjaa „Ny
felags-rit" (1841-73). R. S.

Sigurjonsson [si-], Jöhann (s. 1880), isl.
näytelmäkirjailija. Hänen näytelmistään
mainittakoon „Dr. Rung" (1905), „B6ndinn ä Hrauni"
(1908) ja ,,Bjaerg-Eyvind og hans hustru" (1911;
suom.), jotka ovat saavuttaneet menestystä
suuremmilla Euroopan ja erittäinkin Skandinaavian
näyttämöillä. Paitsi näytelmiä S. on julkaissut
islanninkielisiä runoelmia.

Sigwart [zi-J, Christoph (1830-1904), saks.
filosofi, synt. ja k. Tübingenissä, vaikutti v:sta
1865 siellä filosofian professorina. Hänen
pääteoksensa on sangen ansiokas „Logik" (2 os., 4:s
pain. 1911) ; on sitäpaitsi kirjoittanut
„Vorfra-gen der Ethik" (1886) y. m. — S:n isä
Christoph Wilhelm S. (1789-1844) oli myöskin
filosofian professorina Tübingenissä; kirjoitti
m. m. 3-osaisen „Geschichte der Philosophie"
(1844). A. Gr.

Sihteeri (ruots. secreterare, lat. secretä’rius <
secrë’tus = salainen), pöytäkirjantekijä, eräiden
virkamiesten arvonimi (läänin-s., kollegin-s.
y. m.).

Sihteeri ks. Korppikotkat.

Sihti (ruots. sikt), hieno seula, myöskin
sulatusuunien ilmankuumennusuuni; ampuma-aseiden
tähtäin t. jyvä. P-o P-o.

Siideri ks. Hedelmäviini.

Siigeli (< lat. singulæ [litteræ] - yksityiset
kirjaimet), kirjoituksessa esiintyvä tavun, sanan
tai useampienkin sanojen lyhennysmerkintä
(yhdellä tai useammalla yksityisellä kirjaimella)
tai erikoinen lyhennysmerkki. vrt. P i k a k i
r-j o i t u s.

Si’iitit (arab. si’a = puolue) olivat alkuaan ne
muhamettilaiset, jotka hyläten Abu Bekrin,
Omarin ja Othmanin kalifiarvon pitivät Muhammedin
vävyä Alia profeetan yksinoikeutettuna
seuraajana. Alin kuoltua he ajoivat hänen
jälkeläistensä asiaa, vastustivat omaijadeja ja avustivat
abbasideja tuota aito-arabialaista hallitsijasukua
vastaan. Päästyänsä valtaan abbasidit yhtä
vähän kuin heidän edeltäjänsä saattoivat
kannattaa entisiä avustajiansa, vaan rupesivat
vainoamaan s:ejä, varsinkin kun näiden kanta kävi
yhä jyrkemmäksi. S. väittivät Alia ja hänen
jälkeläisiänsä ainoiksi oikeiksi imaameiksi, jopa
ruumiillistuneeksi jumaluudeksi. Muutamat
olettivat Alista alkaen 12 imaamia, joista viimeisen
ennustettiin kukistavan abbasidit. Kun tämä ei
kumminkaan määräaikana tapahtunut, arvellaan
viimeisen imaamin luonnottomalla tavalla
poistuneen palatakseen kerran mahdina perustamaan
uutta valtakuntaa. Paitsi liioitellun
kunnioituksen vuoksi, jota s. omistavat Alille ja hänen
jälkeläisilleen, varsinkin hänen pojilleen,
Ilasa-nille ja Husein marttyyrille, he eroavat
sunniiteista siinä, että tunnustavat ainoastaan
profeetan perheenjäsenten välittämää perintätietoa
Koraanin veroiseksi uskonnon ja oikeuden
perustaksi (sunna), eivät hyväksy oppia jumalallisesta
predestinatsionista ja jumalan ominaisuuksista
y. m. ja noudattavat omaa rituaaliansa. Jyrkkä
ero s:n ja sunniittien välillä aiheutuu osaksi
uskonnollisista, osaksi kansallisista seikoista.
Enimmät s. ovat näet persialaisia ja intialaisia,
joista arab.-seemiläinen uskonto monesta syystä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0649.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free