Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siikajoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1247
Siilikala—Siipi
1248
Siilikala (Diodon hystrix), jäykkäleukaisiin
kuuluvan, troopillisissa merissä edustetun Diodon-
suvun tunnetuin
laji. Väriltään
ruosteenruskea, [-(tummempipilk-kuinen),-]
{+(tummempipilk-
kuinen),+} n. 35 cm
pitkä, paksuhko
kala, jonka ihossa
olevissa luukilvissä
on terävät piikit
(pisimmät 5:kin
cin pitkät). Tämän
erinomaisen
suoje-luskeinon tehoa
lisää vielä kalan
kyky pullistamalla
ruumistaan saada
piikit joka
suuntaan siirrottaviksi.
Diodon-lajit ovat hyvin myrkyllisiä (munasarjat,
maksa y. m. elimet). /. V-s.
Siilikehrääjä (Arctia), kehrääjäperhonen,
jonka takaruumis on paksu ja siivet
helakan-väriset. Suomessa 7 lajia. Yleisimmät näistä
ovat: pikku s. (A. plantaginis), jonka
takaruumiissa on leveä musta selkäjuova, koiraksen
siivet kellan- ja mustankirjavat, naaraksen
etu-siivet kellan- ja mustankirjavat, takasiivet tav.
punaisen- ja mustankirjavat, sekä juovikas
s. (A. caja), jonka etusiivet ovat ruskeat, niissä
leveämpiä t. kapeampia valkoisia juovia ja
täpliä, takasiivet punaiset t. keltaiset ja niissä 4-6
pyöreähköä mustansinistä täplää, takaruumis
punainen, mustatäpläinen (kuva ks. Perhoset,
liite Suomen perhosia II). — S:n toukat
ovat tiheäkarvaisia. Kotelo lepää useimmiten
avarassa ja ohuessa silkkikopassa. U. 8-s.
Siilinjärvi. 1. (myös K asu ri la), Kuopion
maaseurakunnan, Nilsiän ja Maaningan osista,
sen. päätöksellä 10 p:ltä maalisk. 1908
perustettavaksi määrätty uusi khrakunta, joka tulee
käsittämään Kasurilan, Koivusaaren, Kolmisopen
ja Räimän kylät ynnä osia Rissalan, Harakkalan
ja Toivalan kylistä Kuopion maaseurakuntaa,
Kuuslahden ja Koivumäen kylät ynnä osia
Kaa-raslahden ja Pajujärven kylistä Nilsiän
seurakuntaa sekä Pöljän kylän ynnä osan Hamulan
kylästä Maaningan seurakuntaa; yht. 26,3
manttaalia. S:n seurakunnan perustamispuuhiin
ryhdyttiin 1902, alustavat perustamissuunnitelmat
saatiin 1904 loppuunsuoritetuiksi kaikissa 3:ssa
seurakunnassa; S:n suunnitellun alueen väkiluku
oli silloin n. 4,500 henkeä (16 v. täyttäneitä
3,123). Kirkon paikaksi on määrätty
Ilaara-hongan ja Siilinjärven aseman välinen seutu.
V. 1910 (sen. päät. 1 p :ltä jouluk.) oikeutettiin
seurakunta, aikaisemmin aiotun K a s u r i 1 a
nimen sijaan, ottamaan nimekseen Siilinjärvi.
— 2. Rautatieasema (IV 1.) Savon radalla,
Kuopion-Iisalmen rataosalla, Toivalan ja
Ala-pitkän asemien välillä, 25 km Kuopiosta, 298 km
Kouvolasta, 490 km Helsingistä. L. Il-nen.
Siimajalkaiset (Cirripedia), kalvoäyriäisryhmä,
jonka yksinomaan merissä asustavat lajit
ulkonaisesti kokonaan poikkeavat tavallisesta
äyriäistyypistä. S. ovat nim. täysikasvuisina
alustaan (kiviin, puukappaleihin, isompiin
merieläimiin y. m.) kiinnittyneitä ja tämänmukai-
(S.H.)
Siilikala.
sesti monessa suhteessa rakenteeltaan
muuttuneita. Liikuntokvvyn puutteesta seuraava
turvattomuus korvautuu osaksi siten, että ruumista
suojelee vatsapuolelta raolla avautuva, usein
kalkkilevyjen tukema vaippa t. kuori, toisilla
taas kannellinen kalkkilevykotelo (tässä kuten
monessa muussakin suhteessa loisryhmä
Rhizo-cephala poikkeaa yleistyypistä). Toiset ovat
varrellisia, toiset ilman vartta alustaan
kiinnittyneitä. Molemmissa tapauksissa ensi
kiinnittyminen tapahtuu tuntosarvilla (äyriäisille ominaisista
kahdesta tuntosarviparista vain etupari säilynyt),
ja sitten tuntosarvien tyvessä olevan
sementti-rauhasen" erittämä, pian kovettuva kitti
kiinnittää eläimen pysyvästi alustaan. Ruumiin
nivelik-kyys on s :11a suureksi osaksi hävinnyt. Jalat
(tav. 6 paria) hankajalkoja, joiden kummatkin
haarat ovat moninivelisiä, melkein piiskamaisia,
karvareunaisia („siimajalat"). Kuoren auki
ollessa ne pistävät esiin kummallekin puolelle
levitettyinä ja synnyttävät vastakkain
lyödessään vesivirran, jonka mukana ravinto,
kaikenlaiset pikkueliöt, joutuu suuhun. Aistimet ovat
ymmärrettävästi hyvin surkastuneet. Useimmat
s. ovat kaksineuvoisia, itsesiitos tulee kuitenkin
nähtävästi vain hätätilassa kysymykseen, s. elävät
nim. tav. ryhmissä ja niillä on hyvin pitkä
parit-teluelin, lisäksi monilla kaksineuvoisillakin lajeilla
esiintyy merkillisiä pieniä apu- 1. kääpiökoiraita.
Myöskin yksineuvoisten koiraat ovat yleensä
surkastuneita kääpiökoiraita. Munat kehittyvät
vaippaontelossa poikasiksi ja nämä uivat aluksi
(nauplius- ja cypris-asteet) vapaina meressä,
kunnes viimein tarttuvat kiinni ja saavuttavat
lopullisen muotonsa. S. voidaan jakaa 3 :een
alaryhmään. Lepadidce ovat varrellisia, tunnetuin
suku Lepas (ks. Hanhenkaulat). Balanidæ
ovat varrettomia ja ruumista suojaa kannellinen
levykotelo, pääsuku Balanus (ks. M e r i r o k k o).
Molemmissa edellämainituissa alaryhmissä on
lajeja, jotka isompien eläinten ihoon
kiinnittyneinä nähtävästi ovat siirtymässä (t. jo
siirtyneet) loiseläimiksi. S:n 3:nnessa alaryhmässä,
Rliizocephala, on loiselämä jo mennyt niin
pitkälle, että vain aikaisemmat kehitysasteet
yksilön elämässä osoittavat, että on kysymys s :sta.
Täysikasvuisina koko ruumis on vain muodoton
pussi, joka omituisiksi „juuriksi" muuttuneella
varrellaan imee ravintoa isäntäeläimestä.
Tunnetuimmat lajit ovat Sacculina carcini
(isäntä-eläin Carcinws-taskurapu) ja Peltogaster paguri
(isäntäeläin Pa^Mrws-erakkoäyriäinen). I. V-s.
Siimalikoeläimet ks. F 1 a g e 1 1 a t a.
Siimaskorpionit (Pedipalpi, Phrynoidea)
hämä-häkkieläinten lahko, jonka edustajilla ensimäinen
jalkapari päättyy piiskantapaisesti siimaan.
Muodoltaan ja rakenteeltaan s. muistuttavat
osaksi skorpioneja, osaksi hämähäkkejä.
Skorpio-neihin viittaavat m. m. vahvat, tarttumiselimiksi
muodostuneet, milloin suureen kynteen, milloin
saksiin päättyvät leuka-(maxilla-)rihmat. S.
esiintyvät vain kuumissa ja lämpimän-lauhkeissa
maissa: Telyphonus caudatus Javalla, Kcenenia
mirabilis (pieni) Etelä-Italiassa, Tunisissa,
Phry-nichus, Titanodamon y. m. Intiassa ja Afrikassa.
Syövät hyönteisiä y. m. samankokoisia eläimiä.
T. H. J-i.
Siinai ks. S i n a i.
Siipi ks. Siivet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
