- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1251-1252

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siipialttari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1251

Siipijalkaiskot

ilot—Siipiratas

1252

koko Euroopassa ja Pokjois-Aasiassa. — Muista
Euroopassa edustetuista s :sta mainittakoon vielä
hevosenkenkäyököt (Rhinoloplius),
joiden kuonon päässä on omituisia iholisäkkeitä.
Eräs laji elää jo Itämeren etelärannikolla.
Tähän ryhmään, lehtikuonoisten heimoon,
kuuluvat myöskin etelä-amer. vampyyrit
(Phyllostoma), jotka imevät verta muista
lämminverisistä eläimistä.

Hedelmän syöjät s. (Chiroptera
fructi-vora 1. Macrochiroptera) ovat edellisiä paljon
suurempia ja pitkäkuonoisia eläimiä. Näiden
poskihampaat ovat nystermäpintaiset. Paitsi
peukaloa on ensimäinen sormikin lentonahasta vapaa
ja kynnellinen; häntä surkastunut tai puuttuu
kokonaan. Koska nämä s. ovat kasvinsyöjiä, ei

niiden kuulo ole
kehittynyt yhtä
tarkaksi kuin
edellisen
ryhmän ;
korvaleh-det ovatkin
sentakia verrattain pienet,
mutta silmät

sitävastoin
suuret. —
He-delmänsyöjät s.
asuvat kuuman
Afrikan,
Itä-Intian ja
Aust-raalian metsissä. Tunnetuin niistä on maukkaan
lihansa takia syötävä, noin 40 cm pituinen
k aion g (ks. t.) 1. lentävä koira
(Ptero-pus edulis) Itä-Intiasta. P. B.

Siipi jalkaiskotilot 1. siipikotilot ks.
Eväjalkaiset.

Siipikarja, kaikenlaiset kotilinnut, kanat,
ankat* hanhet, kyyhkyset, fasaanit y. m., joita
elätetään munain, lihan, höyhenten y. m. saantia
varten ks. Siipikarjanhoito. E. v. K.

Siipikarjanhoito käsittää kaikenlaisten
hyöty-lintujen sekä myös urheilumetsästystä varten
hoidettavien ja korulintujen elättämisen. S. on
kehittynyt useissa maissa huomattavan
korkealle ja sillä onkin sangen suuri sekä
taloudellinen että talousopillinen merkitys. Yhteis- ja
osuustoiminnan pohjalle perustettuna s :11a on
parhaat elpymismahdollisuudet. Suomessa s. on
vasta viime vuosina päässyt parempaan
vauhtiin, mutta se ei vielä tyydytä edes oman maan
tarvetta. Sitävastoin s:sta esim. Saksassa
lasketaan koituvan v:ssa yli 500 milj. Saksan
mk:n arvosta tuotteita (vienti 216 milj. Saksan
mk. 1900). Pienessä ja keskikokoisessa
maataloudessa s. menestyy parhaiten (vrt.
Siipi-k a r j a, K a n a, A n k k a). E. v. K.

Siipilaiva ks. S i i p i r a t a s a 1 u s.

Siipimutteri, mutteri, jossa sormin
kiertämiseksi on siivenmuotoiset korvakkeet.

Siipimuuri, sillan maa-tuen, sulun, padon
t. m. s. päämuurista sivulle päin lähtevä
maa-täytettä tukemaan tai veden tulvaa vastustamaan
rakennettu sivumuuri. ks. Silta. J. C-én.

Siipiorava (Sciuropterus 1. Pteromys volans)
on oravansukuinen, mutta sitä hieman pienempi
jyrsijä, jonka etu- ja takaraajoja yhdistää
karva-peitteinen ihopoimu. Liikkuessaan puusta
puuhun s. tekee pitkiä ilmahyppyjä, jolloin se levit-

(S.H.) Lentilvä koira 1. kalong.

(S. H.)

Siipiorava.

tää etu- ja takaraajansa ulospäin, pingoittaen
siten näiden välisen lentonahan leijamaiseksi
lentimeksi. Tuuhea
ja pitkäkarvainen,
litistynyt häntä
helpottaa sekin
osaltaan s:n pitkiä

hyppyjä S- on

päältä harmaa,
alta valkea, turkki
pehmeätä ja
hienoa; korvat lyhyet,
pyöreäpäiset;
häntä vartaloa
lyhyempi. Silmät ovat
hyvin suuret; s. on
nimittäin yöeläin,;
joka päivällä piilee
onttoon puuhun tai

joskus kuusen oksille valmistamassaan pesässä.
Syö käpyjä, silmuja, siemeniä y. m. kasviaineita.
Synnyttää toukokuussa 3-4 poikasta. — S. elää
Etelä- ja Keski-Suomessa (harvinainen
pohjoisempana) Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Yöllisen
elämäntapansa takia sitä pidetään
harvinaisempana kuin se todellisuudessa on. P. B.

Siipipyörä ks. Siipiratas.

Siipiratas, höyryvoimalla käypä, alusta
eteenpäin kuljettava rataslaite (ks. Höyrylaiva).
S :een kuuluu valurautainen, akselissa
kiinni-oleva napa, joka on päistään varustettu
levyillä 1. rivoilla, joihin ruuveilla kiinnitetään
kehää kannattavat takorautaiset varret 1.
puolat; nämä vielä jäykistetään
vaakasuorilla ja viistoon kulkevilla sauvoilla. Kehään
kiinnitetään siivet, jotka tav. ovat puusta ja
suorat; pienissä s:ssa käytetään myöskin
kaarevia, rautasiipiä. Siivet tehdään joko kiinteät
tahi liikkuvat; edellisiä, jotka ovat
yksinkertaisemmat, käytetään etupäässä isorattaisissa,
hitaasti kulkevissa joki- ja hinaaja-aluksissa.
Nopeakulkuisissa aluksissa käytetään aina
liikkuvia siipiä.
Niiden rakennetta esittää
periaatteellisesti
viereinen kuva. A ons:n
akseli, D, B, G ja II
muutamia siipiä, jotka
kaikki pyörivät
tappien varassa, joiden
keskipisteet ovat
ehyellä ympyrällä. E on
akseliin nähden epäkeskeinen kiinteä tappi,
jonka varassa pyörii napa, josta varret EL, EM,
- - johtavat siipiin kiinnitettyihin vipuihin;
näiden vipujen päät L, M, - - - joutuvat siis
liikkumaan pilkuilla merkittyä ympyrää pitkin,
ja siipien asema muuttuu silloin siten, että
ne sekä veteen laskeutuessaan että siitä
noustessaan ovat enemmän pystyssä kuin kiinteät
siivet. Suhteet määrätään tav. siten, että siipien
pitennykset leikkaavat J.:n kautta kulkevaa
pystysuoraa viivaa pisteessä C, s. o., siivet ovat
koko ajan vedessä ollessaan niin paljon viistossa
kuin ne olisivat, jos kuuluisivat
kiinteäsiipi-seen s:een, jonka läpimitta on kaksi kertaa
niin iso kuin irtosiipisen läpimitta. — S:n
kierrosten luku on ollut tav. n. 20-30 minuutissa;

(S.H.)

Siipiratas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0654.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free