- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1255-1256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siipiratasalus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1255

Siirrännäispaperit (ruots. orderpapper),
velkakirjat, vekselit ja osoitukset, jotka ovat
kirjoitetut maksettaviksi nimitetylle henkilölle tai
hänen määräämälleen, joten velallisen
suostumusta saamisoikeuden siirtymiseen näiden
sitoumusten nojalla ei vaadita. S. muodostavat yhdessä
haltiapaperien kanssa siirtokelpoisten
(indossa-belien) velkakirjain luokan, jonka vastakohtana
ovat rektapaperit, ja molempien välimuotona
legitimatsionipaperit, jotka viimemainitut
oikeuttavat velallisen maksamaan velkakirjan
esittäjälle, tutkimatta hänen saantonsa laillisuutta,
mutta eivät velvoita häntä, joten hän on vapaa
vastuunalaisuudesta, vaikka väärä henkilö
olisikin esittänyt maksupaperiu (esim.
säästöpankki-kirjan t. m. s.). El. K.

Siirto. 1. Abstraktinen, syytä ilmoittamaton
ja sentähden lujalla oikeusvoimalla varustettu,
mutta positiivisessa oikeudessa harvinaisissa
tapauksissa sallittu oikeuden luovuttaminen
toiselle henkilölle (indossamentti,
giree-raus). S. on yleensä sallittu vain
saamisoikeuksien alalla. Siirtokelpoisia (indossabeleja) ovat
vekselit, joiden tekstissä ei ole kielletty niiden
siirtämistä, lialtiapaperit, mikäli s. tapahtuu
kirjallisella merkinnöllä niihin, eikä niiden
luovuttamisella toisen haltuun, ja määrännäis- 1.
siirrännäispaperit, joissa jokin suoritus luvataan
nimitetylle henkilölle tai hänen määräämälleen,
ja jollaisia m. m. ovat meidän merilakimme
mukaan konnossementit. Sitävastoin tavallisissa
rektapapereissa perustaa niiden
oikeusvoimaisuu-den yhtäpaljon niiden oikeusperuste (causa), jona
useimmiten on vastikkeenanto, kuin niiden muoto
(forma), jos niille edes määrättyä muotoa
vaadi-taankaan. Näiden välimuoto on
legitimatsioni-paperi, joka oikeuttaa, mutta ei velvoita
maksajaa tutkimaan saannon laillisuutta (useat
pankkien vastakirjat). — 2. Jokainen muu, siis
kausaalinen, saamis- tai muun oikeuden
luovutus (ks. t.) 1. sessioni. Laissa puhutaan
esim. vuokraoikeudesta, jonka vuokramies saa
ilman maanomistajan suostumusta toiselle
siirtää. Tällainen s. ei ole abstraktinen välipuhe
siirtäjän ja siirronsaajan, entisen ja uuden
vuokramiehen välillä, kuten on laita esim.
vekselin siirtäjän ja siirronsaajan välillä. El. K.

Siirto, mus., 1. transponeeraus on
sävellyksen esittäminen toisessa sävelalassa kuin
mihin se on nuoteilla merkitty. S.-taito tulee
kysymykseen laulujen säestyksessä, kun
laulajat valitsevat äänelleen mukavimman äänialan,
sekä kirkollisessa urkusoitossa, kun etenkin
messuja usein lauletaan korkeammalta tai
matalammalta kuin on merkitty. Laulajille ei s. tuota
mitään teknillisiä vaikeuksia; niinpä esim.
kuoronjohtajat sitä käyttävät aivan vapaasti
tarpeen mukaan, jopa kuoron siitä tietämättäkin.
Oopperaorkestereissa kysytään soittajilta varmaa
s.-taitoa vaikeissakin juoksutuksissa, sillä
laulajien vaatimuksesta sitä voidaan tarvita milloin
hyvänsä. I. K.

Siirtoasutus ks. Siirtolat,
Siirtolaisuus.

Siirtokirja, asiakirja, jolla kruununtalon
haltia luovuttaa oikeutensa toiselle henkilölle.

Siirtokunta ks. Siirtolat.

Siirtokuvapaperi 1. dekalkeeripaperi,
ohut luja paperi, jota käytetään kuvia tai mal-

125(5

leja kiinnitettäessä savi-, posliini-, läkki- y. m.
esineisiin (dekalkomania). A. S-r.

Siirtolainen ks. Siirtolaisuus.

Siirtolaisuus tarkoittaa ei aivan
lyhytaikaisiksi aiottuja väestönmuuttoja kotimaasta
vieraaseen maahan, lähinnä merentakaisiin maihin,
mutta joskus myöskin muuttoja yleensä vieraan
valtion alueelle. Muuttoja vieraisiin maihin on
esiintynyt historiallisena aikana useanlaatuisia
(vrt. Kansainvaellus). Nykyajan s:lle
tarjoavat lähimmän vertauskohdan ne muutot,
joita on tapahtunut uuden ajan alusta lähtien
eri maista näiden siirtomaihin. Vaikkakin
nykyinen s. tavallaan on jatkoa näille muutoille,
eroaa se luonteeltaan kuitenkin monella tavoin
niistä.

1800-luvun alussa, kuten edelliselläkin
vuosisadalla, siirtolaiset tav. asettuivat
uutisasuk-kaiksi uusiin maihin tai lähtivät niihin
kullankaivajina ja seikkailijoina onneaan koettamaan.
Mutta sittenkuin tärkeimmät siirtymismaat,
etenkin Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat, 1800-luvun
lopulla ovat kehittyneet suurkapitalistisiksi
teollisuusmaiksi, on siirtolaisten pääosaksi tullut
Euroopan liiaksi asutuista maanviljelysmaista
lähtenyt, työansiota hakeva työväki. Kuvaavaa
onkin, että siirtolaisten enemmistö Yhdysvalloissa
nykyisin asettuu idän teollisuusvaltioihin.

S. on aina ollut jaksoittaista, nousu- ja
laskuajat ovat siinä alituisesti vuorotelleet. Suuria
nousuaikoja ovat olleet 1850-luvun seudut ja
orja-sotaa seuranneet vuodet 1863-75. Yhdysvaltoihin
saapuneiden siirtolaisten suurin vuotuinen luku
oli kumpaisenakin kautena puolen miljoonan
vaiheilla. Vv. 1880-93 sattui uusi nousuaika, jolloin
siirtolaisten vuotuinen luku nousi jo 8-900,000
henkeen, ja kuluvan vuosis. alussa kohosi
siirtolaisten luku suuremmaksi kuin koskaan ennen.
V. 1907 lasketaan lähteneiden siirtolaisten luvun
nousseen n. 1,800,000 :n vaiheille. Mitä enemmän
s. on ruvennut olemaan ansiotyötä hakevan
työväen s :ta, sitä herkemmin siirtolaisvirta on
seurannut siirtymismaan talouselämän nousu- ja
laskuaikoja. Varsinkin pulavuosi 1908
Pohj.-Ame-riikassa tyrehdytti äkkiä siirtolaisten tulvan.
Samalla on palaavien siirtolaisten joukko
kasvanut, nousten varsinkin pula-aikoina
siirtymis-maassa (esim. 1908) suureksi. Eräiden maiden s.
onkin yhä enemmän saanut vain verraten lyhyeksi
ajaksi työansionhakuun tapahtuvan
muuttoliikkeen luonteen (etenkin Italian). Myöskin
Suomesta lähteneistä siirtolaisista 011 palannut jo
n. 40% takaisin kotimaahan.

S: n pääasiallinen lähtökohta on Eurooppa,
mutta myöskin muutamista Aasian valtakunnista,
Kiinasta, Japanista ja osittain Intiastakin,
tapahtuu suuria muuttoja. Euroopan s. on ensinnä
kehittynyt Englannissa, sitten Saksassa ja
Irlannissa. Puolivälissä 1800-lukua se leviää
Skandinaa-vian maihin ja siirtyy vuosisadan lopulla Etelä-,
Kaakkois- ja Itä-Eurooppaan. Euroopasta lähtenyt
siirtolaisvirta on täten aikojen kuluessa
kansalliselta kokoonpanoltaan tuntuvasti muuttunut,
mihin myöskin on vaikuttanut suuresti sekin,
että s. ennen niin tärkeästä siirtolaismaasta kuin
Saksasta, tuon maan teollisuuden kehittyessä
erinomaisen ripeästi, on viime aikoina melkein
lakannut ja eräiden muidenkin Länsi-Euroopan
maiden s. on samoin osoittanut tyrehtymisen oi-

Siirrännäispaperit— Siirtolaisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0656.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free