- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1257-1258

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siirtolaisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1257

Siirtolaisuus

1258

reita. Niinpä nykyisin suurimmat
siirtolaisjou-kot lähtevät Italiasta, Itävalta-Unkarista ja
Länsi-Venäjältä (etenkin puolalaisista
maakunnista). Tärkeä s. on myöskin yhä vielä
Skandi-naavian maista ja Isosta-Britanniasta, jonka
viimemain. maan siirtolaiset kuitenkin suureksi
osaksi muuttavat valtakunnan omiin siirtomaihin.

Suomesta s., joskin vähäisiä alkuvirtauksia
tavataan jo ennenkin, alkaa varsinaisesti
1880-lu-vulla, aluksi Ahvenanmaalta ja
Etelä-Pohjanmaalta, jotka seudut yhäkin ovat s:n varsinaiset
pesäseudut maassamme. Oltuaan 1890-luvun
keskivaiheilla vähäinen Suomen s. yltyy v:sta 1899
uudelleen ja on senjälkeen tilapäisiä lamausvuosia
huomioonottamatta ollut varsin voimakas.
Suurimpana siirtolais-v :na 1902 oli lähteneiden luku
23,152 ja sitä lähinnä v. 1913, jolloin
lähteneiden luku oli 20,057 henkeä. Kaikkiaan on
1914 :n loppuun lähteneiden siirtolaisten luku
virallisten tietojen mukaan 289,417, mutta kun
nämä tiedot s:n alkuajoilta ovat puutteelliset,
voidaan lähteneiden kokonaisluku arvioida
runsaasti 300,000 hengeksi.

S.-tilasto, joskin eri maissa melkoisesti
erilaisten perusteiden mukaan koottuna, tekee
mahdolliseksi saada yleiskuvan tästä valtavasta
muuttoliikkeestä. Euroopasta 1800-luvulla ja
kuluvan vuosisadan ensimäisellä vuosikymmenellä
lähteneiden siirtolaisten luku on laskettu
nousseen hiukan yli 40 miljoonan hengen, josta
runsaasti 4 milj. tuli 1800-luvun alkupuoliskon, noin
24 milj. sen loppupuoliskon ja noin 13 milj.
kuluvan vuosis. ensimäisen vuosikymmenen osalle.
Alkupuolella 1800-lukua s. pääasiassa lähti
Englannista ja Saksasta, 1840-luvulla Irlannistakin.
Vuosisadan loppupuoliskon ja vv:n 1901-10 s :ta
tärkeimmistä siirtymismaista valaisevat seur.
luvut:

Lähteneitä
siirtolaisia, 1,000 henkeä

1851-1900 1901-10 1901-10
Suomi..... . . . 82 159 5,5
Ruotsi..... . . . 743 224 4.2
Norja..... . . . 501 191 8,3
Tanska..... . . . 194 74 2,K
Iso-Britannia . . •} 9,445 { 2,333 6,o
Irlanti..... 485 10,9
Alamaat .... . . . 139 28 0,5
Belgia..... . . . 75 32 0.5
Saksa ..... . . . 4,168 279 0,5
Sveitsi..... . . . 232 49 1,4
Itävalta-Unkari . . . 1,322 2,279 4,»
Venäjä..... . . . 875 1,488 1,6
Italia..... . . . 2,810 3.615 10.H
Espanja .... . . . 1,016 1,091 325 5,7
Portugali .... • . . 621 5,8

Ranskasta s. on ollut koko ajan varsin
vähäinen. Englannista lähtevää suurta s :ta vastaa
hyvin huomattava joukko takaisinpalanneita,
joten sen aiheuttama väestötappio ei ole läheskään
yhtä suuri kuin lähteneiden luvusta voisi päättää.
Sen sijaan Irlannin suuri s. on johtanut jo yli
puolen vuosis. kestäneeseen väkiluvun jatkuvaan
alenemiseen tuossa maassa.

Nykyajan s:n tärkeimmät päätekohdat ovat
Pohj.-Ameriikka, etenkin Yhdysvallat,
Etelä-Ame-riikka, Austraalia ja Etelä-Afrikka.
Yhdysvaltoihin saapui vv. 1821-1910 kaikkiaan 26,5 milj.
Euroopasta lähtenyttä siirtolaista, josta lähes

8 milj. Isosta-Britanniasta ja Irlannista ja noin
5,4 milj. Saksasta. Vv. 1901-10 saapui
Yhdysvaltoihin 8,6 milj. siirtolaista Euroopasta, joten
siis noin kaksi kolmannesta Euroopan koko s:sta
suuntautui tuohon valtakuntaan. Kanadaan
saapuvien siirtolaisten luku on viime vuosina
noussut melkoisestikin yli 100.000 hengen, josta
määrästä pääosa on emämaasta Isosta-Britanniasta
saapuvia. Etelä-Ameriikan maista on Argentiina
ollut tärkein siirtolaisvirran päätekohta,
saapuneiden siirtolaisten luku kun on vuosittain ollut
2-300,000 hengen vaiheilla. Sekä Argentiinan
että Brasilian s. lähtee pääasiassa
eteläeurooppalaisista maista.

Yleisenä s :ta edistävänä syynä on mainittava
kotimaan hidas taloudellinen ja erittäinkin
teollisuuden kehitys, joten väestön lisäkasvu ja
kapitalistisen kehityksen maatalouden alalta
irroit-tama liikaväestö on pakotettu hakemaan
työansiota vieraista maista. Nykyisin ovatkin
alku-kapitalistisessa murroskaudessa elävät Etelä-r
Kaakkois- ja Itä-Euroopan maatalousmaat, kuten
mainittu, s:n tärkeimmät lähtömaat. Erikoisina
s:een johtavina syinä voidaan mainita
valtiollinen sorto (Irlannissa, Suomessa
asevelvollisuus-selkkausten aikana ,,routavuosina", Venäjän
juutalaisten keskuudessa), katovuodet (Suomessa
m. m. 1866-67) ja pula-ajat kotimaassa.
Uskonnollisilla vainoilla, joilla aikaisemmin oli suuri
merkitys väestönmuuttoihin, ei sensijaan, s:een
ole suurta vaikutusta enää nykyään. —
Siirtolaiset ovat yleensä parhaassa iässään olevaa
väkeä. Enemmistö heistä on miehiä, joskin
eräistä maista naistenkin s. on huomattava.
Siirtolaisten ammattiryhmitys on eri maissa
erilainen, vaikkakin maaseudun tilaton väki ja
pienviljelijät yleensä ovat huomattavin) pana
osana siirtolaisista. Enimmäkseen
siirtolaiset kuuluvat epäitsenäisessä taloudellisessa
asemassa oleviin väestöluokkiin. — S:n
vaikutuksista kotimaan oloihin on esitetty hyvin
erilaisia mielipiteitä. Se kyllä, vieden maasta pois
yritteliäimpiä kansalaisia ja sen parasta
työvoimaa, aiheuttaa tuntuvaa tappiota kotimaalle
ja, s:n kasvaessa suureksi, se hidastuttaa
huomattavasti väenlisäystä, JOpci Säättäiä sen
taukoamaankin. Siirtolaisten kotiinjättämät
perheenjäsenet joutuvat myös usein kunnan
vaivaishoidon varaan. Mutta toiselta puolen siirtolaiset
lähettävät suuret määrät rahoja — työansioitaan
— kotimaahan. Suomessa on laskettu
siirtolaisten lähettämien rahojen nousseen yli 20 milj.
markan vuosittain. Palatessaan siirtolaiset
tuovat mukanaan vieraassa maassa oppimiaan
uusia työtapoja ja laajempia näköaloja, vaikuttaen
täten elähyttävästi kotimaansa oloihin.

Eri maissa on s :een kiinnitetty huomiota, osaksi
suunnittelemalla toimenpiteitä, joilla sen voima
saataisiin rajoitetuksi, osaksi koettamalla
järjestää ja säännöitellä siirtolaisliikettä ja siitä
johtuvia oloja. Edellisiin kuuluvat m. m. yritykset
estellä siirtolaisia lähtemästä ennen
asevelvollisuuden suorittamista ja toimenpiteet, joilla on
koetettu palaaville siirtolaisille hankkia
toimeentulomahdollisuutta kotimaassa. Myöskin palvelee
useissa maissa n. s. sisäinen asutustvö näitä
tarkoitusperiä siten, että pyritään kiinnittämään
kotimaan irtain väestö maahan kiinni. S :ta on
taas pyritty järjestelemään antamalla määräyksiä

Siirtolaisia
keskim.
vuosittain
väestön
1,000
henkeä kohti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0657.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free