- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1259-1260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siirtolaisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1257

Siirtolaisuus

1260

siirtymisluvasta (passeista y. m.),
siirtolaisvär-vääjien toiminnasta m. m. yleisen petollisen
siir-tolaisvärväyksen estämiseksi, siirtolaisten
kuljetuksesta y. m. Näissä tarkoituksissa annettujen
siirtolaislakien noudattamista valvomaan on usein
asetettu erityisiä komissaareja ja tarkastajia.
Erikoisen lainsäädäntöalan muodostavat myös
siirtolaisten vieraissa maissa solmimien
avioliittojen järjestely y. m. Suomessa ovat
valtiopäivät useat kerrat, jo 1890-luvulla, kiinnittäneet
s:een huomiota vaatien erityisen s.-lainsäädännön
aikaansaamista. Viimeksi on eduskunta 1914
anonut, että osaksi Ruotsin esimerkkiin viitaten
meilläkin asetettaisiin komitea tutkimaan s:n
syitä, merkitystä ja vaikutusta sekä tämän
tutkimuksen perusteella ryhdyttäisiin tarpeellisiin
toimenpiteisiin. Toistaiseksi erityistä
siirtolais-lainsäädäntöä Suomessa ei kuitenkaan ole.

Toiselta puolen on varsinkin viime aikoina
siir-tymismaissakin (Yhdysvalloissa, Canadassa)
alkanut syntyä erikoinen siirtolaislainsäädäntö, jolla
tahdotaan estää epämieluisten
siirtolaisaines-ten, kuten keltarotuisten, luvuntaitamattomien,
keuhko-, silmä- y. m. tauteja potevien y. m.
maahanpääsy. Samalla on tahdottu saada takeita
siitä, ettei siirtolainen kohta joudu julkisen
avustuksen varassa elämään, jota varten vaaditaan,
että hänellä on määrätty rahasumma. Tällaisten
rajoittavain määräysten luku on silminnähtävästi
kasvamassa. E. G-ng.

Siirtolat. Siirtola (siirtokunta) 1. kolonia
on yhtymä ihmisiä, jotka ovat yhteisesti
asuttaneet vieraassa maassa olevan alueen, tällaisten
uutisasukkaiden yhdyskunta ynnä heidän
hallussaan oleva maa-alue; kolonioiksi sanotaan
myöskin Euroopan valtioiden muissa maanosissa
omistamia alueita, joista suomen kielessä tavallisesti
käytetään nimitystä siirtomaat.

Siirtola nimitys annetaan sitäpaitsi
eräänlaisille kotimaassa oleville uutisasutuksille tai
laitoksille. Sotilassiirtola on sellainen alue,
jonka asukkaina on pääasiallisesti
maataviljele-viä sotilaita (esim. Itävalta-Unkarin entinen
sotilasraja ja kasakkasiirtolat). M a a n v i 1 j
e-ly s siirtoloilla tarkoitetaan joko sellaisia
maatiloja, jotka on järjestetty nuorten
pahantekijäin työ- ja parannuslaitoksiksi tai sellaisia
uutisasutuksia, joita perustetaan ennen
viljelemättömille maa-alueille tai palstoitetuille
suurtiloille tilattoman väestön maahan
kiinnittämiseksi ja itsenäisten pikkutilojen lisäämiseksi, ks.
myös Työväen siirtolat,
Kesäsiirto-lat, Rangaistussiirtola.

Vieraissa maissa olevien koloniain oikeudellista
ja valtiollista suhdetta emävaltioon
silmälläpitäen erotetaan tätä nykyä: 1) varsinaiset
koloniat, jotka ovat vain emävaltion osia ja sen
suvereenisuuden alaisia; 2) sellaiset alueet, jotka
ovat omia valtioita, mutta toisen valtion
suojeluksen ja holhouksen alaisia, vrt.
Protekto-raatti; 3) n. s. etupiirit, s. o. sellaiset alueet,
jotka asianomainen valtio vasta tulevaisuudessa
aikoo ottaa haltuunsa, mutta joiden suhteen se
jo on tehnyt muiden valtioiden kanssa
sopimuksia. — Taloudellisessa suhteessa voidaan erottaa
toisistaan 1) m a a n. v i 1 j e 1 y s k o 1 o n i a t, joi- |
den asuttajat ja heidän jälkeläisensä itse
harjoittavat maataloutta vakinaisina maanomistajina
kasvaen aikaa myöten uudeksi kansakunnaksi

(Pohjois-Ameriikka, Etelä-Afrikka, Austraalia,
Saksan Lounais-Af rikka, y. m.) ;2)
plantaasi-koloniat, joita on troopillisissa ja
subtroopil-lisissa maissa ja joissa viljellään vain näissä
ilmavyöhykkeissä menestyviä maantuotteita;
tavallisessa puheessa näitä nimenomaan
sanotaankin siirtomaantavaroiksi (ks. t.). Näissä
siirtomaissa eurooppalaiset eivät ilmastollisista syistä
itse voi suorittaa tarvittavaa työtä eivätkä he
yleensä asetu niihin pysyväisesti ainakaan
lukuisammin (Intia, Länsi-Intia, troopillinen
Afrikka y. m.) ; 3) kauppakoloniat, jotka
välittävät niiden takana olevista vieraista alueista
saatujen tuotteiden ja Euroopan
teollisuustava-rain vaihtoa; alaltaan ne tavallisesti ovat
pieniä. Kauppakolonioita perustivat jo
foinikialaiset, karthagolaiset ja kreikkalaiset,
sittemmin portugalilaiset, hollantilaiset,
englantilaiset. Tärkeitä kauppakolonioita ovat esim.
englantilaisten Hongkong ja Singapore, saksalaisten
perustama Kiautschou. Tällaisilla kolonioilla
saattaa myöskin olla sotilaallis-valtiollista
merkitystä sotalaivaston tukikohtina, hiili- ja
kaabeli-asemina. On myöskin olemassa kolonioita, joilla
on pelkästään sotilaallis-valtiollinen tarkoitus;
näitä on varsinkin Englannilla suurten
merireittien tärkeillä kohdilla, esim. Gibraltar, Malta.
Aden. Ennen puhuttiin myöskin
vuorikai-voskolonioista (Espanjan Ameriikassa).
Erikoisessa asemassa ovat
rangaistussiirtolat, joihin tuomituita rikoksentekijöitä
kar-koitetaan. Useimmiten ne ovat
maanviljelys-kolonioita (esim. entiset engl. rangaistussiirtolat
Austraaliassa, ven. vankisiirtolat Siperiassa ja
Sahalinin saarella) tai eräissä tapauksissa
plan-taasikolonioita (esim. ransk. rangaistussiirtolat
Guyanassa ja Uudessa-Kaledoniassa). Tällaisia
kaukaisiin maihin perustettuja
rangaistussiirtoloita ei yleensä enää pidetä
tarkoituksenmukaisina. vrt. Deportatsioni ja Rangaistu
s-siirtola.

Siirtoasutuksella 1. kolonisatsionilla on
liisto-riantakaisista ajoista saakka ollut tärkeä
merkitys ihmiskunnan taloudellisessa ja
sivistyskehityksessä. Vanhalla ajalla olivat jo Kiinan,
Intian, Mesopotamian ja Egyptin jokilaaksoissa
muodostuneet sivistyskeskukset siirtoasutuksen
lähtökohtia. Aasiasta tapahtui aikaisin
siirtymisiä Euroopan puolelle, missä varsinkin
Välimeren rannikot tulivat olemaan foinikialaisten, ja
vielä paljoa suuremmassa määrässä
karthagolaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten harjoittaman
kolonisatsionin näyttämönä. Laajalle ulottuva ja
sivistyksellisessä suhteessa tärkeä oli varsinkin
kreikkalaisten siirtoasutus. Kreikkalaisia
siirtoloita perustettiin alkuansa pitkin Välimeren ja
Mustanmeren rannikoita; niiden syntymisen
aiheuttivat osittain väestön voimakas
lisääntyminen, osittain puolueriidat, osittain kauppaedut.
Aleksanteri Suureu valloitusten johdosta kreik.
siirtoasutus ja sen mukana kreik. sivistys
sittemmin levisi kauas Aasian sisäosiin (ks.
Kreikka, historia). Roomalaiset perustivat
siirtoloita varsinkin valtansa tukemiseksi.
Heidän sotilassiirtolansa vaikuttivat suuresti ensin
Italian ja myöhemmin muidenkin maakuntien
roo-malaistumiseen. Keisariajalla valtakunnan rajoilla
olevat sotajoukkojen leirit olivat samalla
siirtoloita, jotka kehittyivät kyliksi ja kaupungeiksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0658.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free