Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siirtolat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1261
Siirtolat
12G2
Keskiaika alkoi suurella germaanilaisella
kansainvaelluksella, joka suuntautui Rooman
valtakuntaan. Kun sinne asettuneet germaanit
sulautuivat roomalaiseen väestöön, onnistui
Germaa-niaan jääneiden saksalaisten heimojen
siirtoasu-tuksella vähitellen ottaa haltuunsa ja
germaani-laistuttaa slaavilaisten heimojen haltuun
joutuneet, Elben itäpuolella olevat alueet; saksalaisen
ja kalpaveljien ritarikunnan vallan mukana
levisi saksalainen asutus myöskin Preussiin,
Liivin* ja Vironmaalle. Skandinaavian germaanit,
normannit, perustivat sotaretkiensä yhteydessä
myöskin siirtoloita eri tahoille, m. m. Fär-saarille
ja Islantiin, mistä Grönlannin asutus pantiin
alulle, Skotlannin saarille, Irlantiin,
Norman-die’hin, mistä normannien jälkeläisiä sittemmin
siirtyi Etelä-Italiaan, Suomeen, missä ruots.
asutus sittemmin lisääntyi Ruotsin vallan mukana.
Ruotsalaiset varjaagit perustivat Venäjän
valtakunnan, joka suureksi osaksi on syntynyt yhä
laajemmalle leviävän siirtoasutuksen kautta. —
Aasiasta lähti keskiajalla pitkään jatkuva ja
laajoille alueille ulottuva arab. siirtoasutus.
Lännessä se suuntautui pitkin Välimeren rannikkoa
Espanjaan asti, etelässä Afrikan itärannikolle,
idässä aina Intiaan, Kiinaan ja Japaniin asti.
Arabialaisten etenemisen vastavirtauksena olivat
ristiretket; niiden yhteydessä syntyivät Levantin
maissa ristiretkeilijäin valtiot ja italialaisten
kaupunkitasavaltojen kauppakoloniat, joita nämä
perustivat myös Kreikkaan ja Mustanmeren
rantamille. Myöhemmin oli hansalla
pohjoismaissa kauppasiirtoloita.
Uuden ajan alussa avautui Ameriikan ja Intian
meritien löydön mukana euroopp.
kolonisatsio-nille uusia suunnattomia aloja. Länteen ja
itäänpäin pyrittäessä päästiin Isolle valtamerelle;
Itä-Aasian rannikko ja Austraalia joutuivat euroopp.
vaikutuksen alaiseksi, myöhemmin myöskin
Afrikan sisäosat. Näissä uusissa löytömäissä
hankkivat itselleen kolonioita ensin portugalilaiset ja
espanjalaiset, sittemmin englantilaiset,
hollantilaiset, ranskalaiset, Saksa ja Italia vasta
sittenkuin ne olivat kansallisesti yhdistyneet. Venäjä
on vähitellen laajentanut aluettansa pitkin
Pohjois- ja Keski-Aasiaa Isolle valtamerelle asti. —
Ne periaatteet, joita merentakaisten
siirtomaiden hallinnossa ensin noudatettiin, ovat saaneet
nimen siirtomaajärjestelmä
(koloniaali-systeemi). Se oli monopolistista kauppa-ja
siirtomaapolitiikkaa, jonka tarkoituksena oli ottaa
kolonioista mahdollisimman suurta hyötyä
emämaalle. Siirtomaiden tuli varustaa emämaa
raaka-aineilla, ja ottaa niiden vastineeksi
emämaan tuotteita; kaupan harjoittaminen
siirtomaiden kanssa oli kokonaan tai ainakin
pääasiassa pidätettävä emämaalle, syrjäyttämällä
muut maat. Tällaista sulkupolitiikkaa noudatti
alun pitäen Espanja, ja sittemmin, jyrkemmässä
tai lievemmässä muodossa, muutkin
siirtomaavallat merkantiilijärjestelmän vallitessa.
Siirtomaita pidettiin alkuansa emämaiden toisarvoisina
lisäkkeinä ja niitä katsottiin voitavan kohdella
melkein miten hyvänsä. Niiden kohtalot
ratkaistiin Euroopassa, varsinkin Espanjan, Englannin,
Ranskan ja Hollannin välisissä sodissa. Vasta
siirtomaiden taloudellisen ja valtiollisen
merkityksen kasvaessa on niiden asema parantunut.
Eräät tärkeät siirtomaat ovat kokonaan vapau-
tuneet ja päässeet itsenäisiksi, Englannin
pohjois-amer. koloniat 1783 ja Espanjan ja Portugalin
Ameriikan manterella olevat 1800-luvun alussa.
Euroopan maiden yhteyteen jääneiden
siirtomaiden kohteluun nähden on ruvettu noudattamaan
toisenlaisia, siirtomaiden omaa etua enemmän
huomioon ottavia periaatteita, varsinkin
Englannissa, joka on antanut tärkeimmille
ameriikka-laisille, afrikkalaisille ja austraalialaisille
siirtomailleen täydellisen itsehallinnon.
Sen johdosta että suurvallat, liikaväestönsä
sijoittamiseksi, raaka-aineiden saannin
turvaamiseksi ja uusien markkinain hankkimiseksi
teollisuudelleen, viime aikoina ovat kilvan pyrkineet
laajentamaan valtapiiriänsä maapallolla, on
siirto-maakysymyksillä tätä nykyä entistä suurempi
merkitys kansainvälisessä politiikassa.
Viimeaikaiset suuret sodat:
espanjalais-ameriikkalai-nen, buurisota, venäläis-japanilainen ja osittain
nykyinen suurvaltainsotakin ovat saaneet
alkunsa tällä alalla esiintyneistä ristiriidoista.
Useat rauhallista tietä aikaansaadut valtain
väliset sopimukset, Berliinissä 1884 pidetystä
Kongo-konferenssista viime vuosien
Marokkosopimuk-siin saakka, käsittelevät niinikään
siirtomaa-kysymyksiä.
Portugali, jonka merenkulkijat aloittivat
15:nnellä vuosis. suuret maantieteelliset löydöt,
kohosi aikaisin tärkeäksi siirtomaavallaksi.
Alkupuolella 16:tta vuosis. sillä oli hallussaan joukko
kauppasiirtoloita ja linnoituksia Afrikan
itärannikolta Sunda-saariin ja Molukkeihin saakka
sekä Etelä-Ameriikassa Brasilia. Mutta noin
v:n 1600 vaiheilla portugalilaiset menettivät
parhaimmat intialaiset koloniansa hollantilaisille;
Brasilia vapautui 1822. Tätä nykyä
Portugalilla vielä on siirtomaita Afrikassa ja Aasiassa
(ks. Portugali). — Espanjalla oli
Ameriikan löydön jälkeen (1492) hallussaan
laajimmat siirtomaat: Meksikko, Keski-Ameriikka,
Länsi-Intia, suurin osa Etelä-Ameriikkaa,
Filippiinit. Niistä ei sillä ole jäljellä kuin pieniä
tähteitä ; Ameriikan manterella olevat koloniat
irtaantuivat 1808-23; Cuba, Puerto Rico ja
Filippiinit menetettiin 1898 Yhdysvaltain kanssa
käydyn sodan jälkeen. — Hollanti ryhtyi
hankkimaan itselleen siirtomaita Etelä-Ameriikassa
1580-luvulla, Itä-Intiassa 1590-luvulla ja
Etelä-Afrikassa 1650-luvulla. Pohjois-Ameriikkaan
perustamansa kolonian „Uuden Alamaan" se menetti
Englannille 1667, samaten vallankumoussotien
aikana Kap-maan ja Ceylonin. Tätä nykyä
Hollannilla vielä on suuri osa Sunda-saaria ja
Molukit y. m., joten se edelleen on huomattava
siirtomaavalta. —- Maapallon mahtavin siirtomaavalta
on jo kauan ollut Englanti; sen hallussa on
enemmän kuin 1/4 maan pinnasta. Englannin
siirtomaavallan kasvamisesta ks. Englannin
alusmaat.
Englannin jälkeen on Ranskalla
laajimmat merentakaiset siirtomaat. Jo 14:nnellä
vuosis. oli ransk. kauppasiirtoloita
Luoteis-Afrikassa. V. 1608 alkoi ransk. siirtoasutus
Kanadassa, 1626 Cavennessa ja Senegalin
varsilla, 1635 Länsi-Intiassa, Louisiana joutui
Ranskalle 1682. V. 1763 menetettiin Pariisin
rauhassa Kanada ja Louisiana, ja Intiassa
ranskalaisten täytyi väistyä englantilaisten tieltä.
V :n 1830 jälkeen saatiin Algeria, 1842 Seura-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
