- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1263-1264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siirtolat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

12G3

Siirtolava—Siitepöly

1264

saaret ja 1853 Uusi Kaledonia, 1862-67 alinen
Kochinkiina ja 1884 Tonkin; 1881 tuli Tunis
vasallivaltioksi. Senegambiasta on Ranskan valta
laajentunut ylisen Nigerin mailiin;
Norsunluurannikon sisämaa, Dahomey, osa Länsi-Sudania,
Madagaskar y. m. on saatettu Ranskan vallan
alaiseksi; myöskin Marokko on joutunut
Ranskan vaikutuspiiriin. — Italialla on Eritrean
siirtola Punaisen-nieren rannalla (järjestetty
1890) ja Somali-rannikon suojelusvaltius;
yrittäessään saattaa Abessiiniaa valtaansa se joutui
tappiolle vv. 1895-96 sodassa. — Saksa
ryhtyi hankkimaan siirtomaita vasta 1884: nyt sillä
on Afrikassa ^.lueita Lounais- ja Itä-Afrikassa,
sitäpaitsi Togo ja Kamerun, Austraaliassa osa
Uutta Guineaa y. m. — Belgia otti 1908
haltuunsa sitä ennen itsenäisen Kongovaltion. —
Yhdysvallat saivat 1898 valtaansa Hawaii’n,
Cuban, Puerto Ricon ja Filippiinit. — J a p
a-n i n siirtomaina voidaan pitää Formosaa ja
Koreaa. — Tanskan kolonioita ovat Grönlanti
ja kolme Länsi-Intian saarta. —
Ruotsalaiset perustivat Pohjois-Ameriikkaan
Delaware-lahden rannoille 1638 siirtolan nimeltä Uusi
Ruotsi, jonka hollantilaiset valtasivat 1655;
samaten joutui heidän Uuden Guinean rannikolle
1650 perustamansa siirtola Cabo Corso 1663
hollantilaisten valtaan. Vv. 1784-187S Ruotsilla oli
S:t Barthélemy Länsi-Intiassa, ks. eri maita
koskevia artikkeleita.

Euroopan valtioiden merentakaisten
siirtomaiden laajuus ja asukasluku v. 1910 näkyy
seuraavasta taulusta:

neliökin. milj.as.

Englanti............ 33,032,171 n. 370

Ranska............. 11,005,178 „ 53

Saksa............. 2,604.020 „ 13

Belgia............. 2,382,800 „ 20

Portugali (paitsi Madeira ja Azorit) . . 2.089.979 „ 10

Alankomaat........... 2,045,647 „ 40

Italia.............. 510.000 „ */B

Yhdysvallat (paitsi Cuba ja Hawaii). . 306,341 „ 9
Espanja (paitsi Presidios ja
Kanariansaaret) ............ 212,700 „ Vs

Tanska............. 88,459 „ 1/2S

[Rosclier, „Kolonieen, Kolonialpolitik und
Aus-wanderung": Zimmermann. ,.Die europäischen
Kolonieen’’; sama, ,,Kolonialpolitik"; Schäfer,
..Kolonialgeschichte"; Reinsch, „Colonial
govern-ment"; Leroy-Beaulieu, ,,De la colonisation chez
les peuples modernes"; Girault, ,,Principes de
colonisation"; Supan. „Die territoriale
Entvvicke-lung der europäischen Kolonieen".] J. F.

Siirtolava 1. työntölava 1.
työntö-pöytä ks. Rautatie, palsta 1610.

Siirtomaajärjestelmä ks. Siirtolat.

Siirtomaapolitiikka, se politiikka, jota
emämaa noudattaa siirtomaihin nähden, ks. S i i
r-tolat.

Siirtomaat ks. Siirtolat.

Siirtomaatavarat ovat tuotteita, joita
saadaan lämpimistä maista (Itä-Intiasta,
Länsi-Intiasta, Etelä-Ameriikasta, Levantin maista) ja joita
Euroopassa käytetään joko nautintoaineina tai
teknillisiin tarkoituksiin; niiksi luetaan kahvi,
kaakao, tee, riisi, maustimet, lääkekasvit,
väri-puu, etelänhedelmät y. m.

Siirtopantti (lat. subpignus, saks. Afterpfand),
pantti (ks. t.), jonka pantinhaltia jälleen panttaa
toiselle henkilölle.

Siirtäjä 1. i n d o s s e n 11 i, vekselioikeudessa

se henkilö, joka kirjallisella merkinnöllä
vekseliin oikeuttaa toisen henkilön vastaanottamaan
siitä maksun. S. on edeltäjänä siirronsaajaa
1. indossataaria kohtaan vekselioikeudellisessa

vastuussa.

Siirtää, vekseleistä puhuttaessa
indossee-rata 1. gireerata, vekseliin tehdyllä
kirjallisella merkinnöllä oikeuttaa toinen siirtäjän
sijasta vastaanottamaan maksun. Missä suhteessa
siirtäminen yleensä on luovuttamiseen ks.
Siirto.

Siiseli 1. suslikki (Spermophilus citillus),
n. 24 cm pitkä, lyhythäntäinen, lyhytjalkainen,
ulkomuodoltaan ja elintavoiltaan murmeliin
vivahtava, vilkasliikkeinen jyrsijä. Väri päältä
punakeltainen t. harmalitavankeltaineu, alta
vaaleampi. S. asustaa tav. suurissa joukoin etenkin
aroseuduilla, mutta myös viljelysmailla,
Keski-ja Etelä-Venäjällä, josta se viime aikoina on
tunkeutunut Sleesian kautta yhä kauemmas
Keski-Eurooppaan. S. kaivaa syviä ja pitkiä käytäviä;
pesä n. 1-1,5 m:n syvyydessä. Talveksi se kerää
ravintovaraston, vaikka nukkuukin talviunta.
Kaikenlaisten kasviaineiden ohella s. syö myös
pikkunisäkkäitä y. m. eläimiä. Hyvän lihan ja
nahan takia s:iä pyydystetään suuret määrät.
Koska se on helposti kesyyntyvä, siisti ja hauska
eläin, pidetään sitä sangen usein kotieläimenä.
Viime aikoina on kuitenkin Kaakkois-Venäjällä
ryhdytty toimiin s:n hävittämiseksi, koska on
huomattu sen rottien tavoin voivan levittää
paise-ruttoa. I. F-s.

Siisero 1. cicero ks. Kirjasin.

Siiteputki ks. Siitepöly.

Siitepöly, siemenkasvien heteiden
ponnenloke-roissa syntyvä, tav. keltainen jauhe, jonka
yksityiset pikkuosaset ovat s.-h i u k k a s i a, kasvin
koiraspuolisia, siitosta välittäviä elimiä.
S.-hiukkaset vastaavat sanikkaisten pikkuitiöitä (vrt.
Sanikkaiset) ja syntyvät kuten nämäkin
nelittäin suuremmista emosoluista, eroten tav.
pian erillisiksi (pysyvät nelittäin yhdessä esim.
kanervakasveilla, kaikki samassa ponnenlokerossa
syntyneet yhdessä kämmekkäkasvien ja
Ascle-piadacece-heimon pölymyhkyissä [vrt. P ö 1 [-y-myliky]).-] {+y-
myliky]).+} S.-hiukkaset ovat useimmiten
pallomaisia t. munamaisia, harvoin sauva- t.
rihma-maisia, tav. 0,oi-0,o2 mm suuruisia. Seinässä on
2 kerrosta, ulompi, luja, korkkiaineinen
uiko-kelmu (exiini), jossa on (hvönteissuosijoilla)



(S.H.) Siitepillyhiukkasia 200—350 kertaa suurennettuina.
1 ja 2 Gladiolus (1 kuivana, 2 kostutettuna), 3 Æehmanthera,
4 ja 5 Anisacanthus, S Dombeya, 7 Mimulus, S ja 9
Jus-sieua, 10 (Enothera, 11 Cobæa, IS ja 13 Lamiacanthus, 14
Cucurbita, 15 Calliandra.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0660.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free