Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siittiöpesäke ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1277
Siitoseläin—Siitoskato
1281
inisen s:n pituus 011 52-62, koiran 64, kissan 54,
varpusen 200, sammakon 52-73 tuhannesosaa
mm :iä.
Suurempiakin kuitenkin
tunnetaan, m. m.
erään
pyrstöttömän sammakkoeläimen s. 011 yli
2 mm, erään
raak-kuäyriäisen taas
5-7 mm (10 kertaa
itse eläimen
pituus). Kaikkien
eläimen
siitosky-kyisyyden aikana
syntyneiden
s:öi-den lukumäärä on
yleensä hyvin
suuri, paljon
suurempi kuin
munasolujen kokonaismäärä. Ihmisellä
s:öitä on laskettu
syntyvän kaikkiaan
n. 340 biljoonaa
eli 850 milj. yhtä
munasolua kohti.
S:öiden siitoskyky
säilyy hyvin eri
kauan,
muutamasta minuutista
useaan vuoteen. — ks.
Siitos ja
Sukupuolielimet. — 2.
Myöskin kasvien
hedelmöittäviä soluja
nimitetään s:iksi
mikäli ne ovat
vapaasti liikkuvia ja
mikäli naaras- ja
[-koirassukupuoli-solun-]
{+koirassukupuoli-
solun+} vastakohta
jo 011
huomattavissa (vrt. S i
i-t o s). Tällaisia
s p e r m a t o z o
i-d e j a 1. antherozoideja, jotka syntyvät
erikoisissa s.-p esäkkeissä, tavataan
lukuisilla levillä sekä sammalilla ja sanikkaisilla,
lisäksi paljassiemenisten joukossa käpypalmuilla
j i saniaismännyillä. Muodoltaan kasvienkin s:t,
ovat monenlaisia; liikuntoeliminä 011 2 t.
useampia värekarvoja. 7. V-s.
Siittiöpesäke (antheridium), muodostus, jonka
sisässä syntyvät salasiittiöiden koiraspuoliset
sukusolut, siittiöt t. siittosolut. K. L.
Siittiösäiliö ks. Sukupuolielimet.
Siittosolupesäke (s p e r m o g o n i o)
muodostus. jonka sisässä syntyvät siittosolut
ruostesienillä ja jäkälillä. K. L.
Siittosolut (spe r 111 a t i o t), koiraspuoliset,
pienet, liikkumiskykyä vailla olevat
sukupuoli-solut eräillä ruskolevillä, punalevillä,
ruostesienillä ja jäkälillä. Ruostesienillä s. eivät liene
li-sääntymiselimiä ja niiden merkitys 011
tuntematon ; jäkälillä niiden merkitys on vielä
epävarma t. vaihteleva. K. L.
Siivet ovat lentokykyisten eläinten
liikunto-41. VIII. Painettu ls/616.
(S.H.) Siittiöitä; 1 ihmisen, 2
rauskun, 3 erään lokin, 4 erään
nilviäisen (Patella). 5 korvameduusan, 6
hauen, 7 erään kovakuoriaisen, 8
keuhkokalan (Protopterus), 9 erään
kymmenjalkaisiiyriäisen, 10 erään
sukkulamadon, 11 erään äyriäisen,
12 Daphnian-, h pää, ha pyrstö
(siima I, e pääterihma,
/keski-(yhdistys)-kappale, u liikkumaton lisäke.
elimiä. Niitä tavataan useimmilla hyönteisillä,
linnuilla ja siipijalkaisilla imettäväisillä ja niitä
oli eräillä muinaisajan matelijoillakin.
Lentäessään eläin pitää siipensä ojennettuina sivulle
päin, mutta lepoasennossa ne ovat melkein aina
laskoksilla ja kupeita vastaan painuneet.
Hyönteisillä on tav. 2 siipiparia. Nämä syntyvät keski
-ruumista peittävän kitiinikerroksen poimuista:
niiden sisään jatkuu niinmuodoin ruumiinontelo
ja llmaputkien (trachea) haaroja, joita
kitiini-paksunnokset suojelevat. Tästä johtuu
hyönteis-siiven verkkomainen kirjailu. Molemmat
siipiparit voivat toisilla hyönteisillä olla joustavat,
lentiminä käytettävät; toisilla ovat vain
taka-siivet säilyttäneet tämän ominaisuuden, ja
etu-siivet kovettuneet paksuiksi, varsinaisia lentimiä
peittäviksi ja suojeleviksi peitinsiiviksi. Monelta
hyönteiseltä puuttuu toinen siipipari; tav. on
etumainen pari (Diptera) säilynyt, vain
poikkeustapauksissa takapari (Strepsiptcra) (vrt.
Hyönteiset). Linnuilla ovat eturaajat muodostuneet
siiviksi. Käsivarrenluut ovat hyvin pitkät ja
lujat; ranne-, kämmen- ja. sormien luut ovat
surkastuneet (sormia vain 2, paitsi peukaloa).
Vahvat, käteen ja kyynärvarteen liittyvät sulat
muodostavat s:n pääosan; olkavarressa on vain
pienempiä peitinhöyheniä. Peukalo kannattaa pientä,
a 1 u 1 a nimistä itsenäistä höyhenryhmää.
Lentokykyisillä imettäväisillä (siipijalkaisilla) s. ovat
muodostuneet samoin kuin muinaisajan
lentolis-koillakin hyvin pitkävarpaisten eturaajojen ja
ruumiin kupeen sekä joskus takaraajojenkin
väliin venyneestä.ihopoimusta. P. B.
Siivettömät (hyönteislahko) ks. A p t e r
y-g o t a.
Siiviläpaperi, suodatinpaperi, ks.
Suodattaa.
Siiviläputket, putkilokasvien jolitosolukon
nilaosassa olevia, etupäässä munanvalkuaisaineita
kuljettavia elimiä, jotka muodostuvat soluriveistä,
missä solujen poikittaiset väliseinät, usein
osit-taisesti sivuseinätkin, ovat reiällisiä. Näiden
reiällisten seinien (siivilä l.evyjen) kautta
011 torven eri nivelten runsas, ohutlimainen. mel
kein aina tärkkelysjyväsiä sisältävä
alkulima-sisällys (tumaa ei ole) yhteydessä keskenään.
S:n seinät ovat ohuet, puutumattomat ja
sisällyksen vaikuttamasta paineesta kimmoisesti
jännittyneet. Voimaa, joka saa aikaan aineiden
liikunnan torvissa, ei ole vielä voitu telit tää.
Kenties auttaa sisällyksen jännitys aineen liikuntaa.
S. toimivat yleensä vain yhden kasvukauden ja
siivilälevy peittyy sen loputtua k a 1 1 u s
nimisellä aineella, joka tukkeaa reiät. Nämä
avautuvat uuden kasvukauden alkaessa, jos s. vielä
ovat kuljetuskelpoisia. S:n tapaisia muodostuksia
ta vataan myös sammalissa, useissa suurissa levissä
ja useissa sienissäkin. 1- ja 2-sirkkaisilla on s:n
vieressä aina pieniä seurasoluj a. ks.
Seura-solu. (vrt. Johtojän n e.) K. L.
Siivilöidä ks. Suodattaa.
Sija, kaasus (lat. cäsus = loppu, päätös).
Sijoja ovat ne erilaiset nominin taivutusmuodot,
joilla nominin suhde lauseen muihin sanoihin
ilmaistaan (esim. pojat ovat poikia, ja pojilla on
poikien tavat). Niitä 011 eri kielissä hyvin eri
paljon, esiin, latinassa 6, kreikassa 5, saksassa 4 ja
ranskassa vain 1. Suomen kielessä 011 15 sijaa:
nominatiivi. akkusatiivi, g e n e-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
