- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1283-1284

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siittiöpesäke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1263

Sijainen—Sika

1284

tiivi, abessiivi, komitatiivi,
instruktiivi, essiivi, partitiivi,
translatiivi, inessiivi, elatiivi,
illatiivi, adessiivi, ablatiivi ja
allatiivi. Viimeiset 9 ovat paikallissijoja,
nim. 3 ensimäistä yleisiä, 3 seuraavaa s
i-s ä i s i ä ja 3 viimeistä ulkoisia
paikallissijoja. A. K.

Sijainen, henkilö, joka astuu toisen,
vakinaisen. virkaa tai tehtäviä hoitamaan tämän ollessa
estettynä. Virkaa väliaikaisesti hoitamaan
määrättyä henkilöä sanotaan tav. viran-s:ksi (ks. t.).

Sijaishallitus. 1. Hallitus, joka asetetaan
val-tionasiain johtoon silloin, kun hallitsija
alaikäisyyden, mielipuolisuuden tai muun esteen vuoksi
on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estetty
tehtäväänsä hoitamasta (ks.
Hallituksen-hoito). — 2. Pysyväinen hallitusjärjestelmä,
joka valtuutuksen nojalla harjoittaa julkista
valtaa jossakin maakunnassa tai muussa
valtakunnan osassa, käytellen useinkin hyvin laajassa
määrässä sella.ista valtaa joka muuten
kuuluisi keskushallitukselle. Tällaista s:ta on jo
vanhastaan käytetty laajoissa, enemmän tai
vähemmin desentralisoiduissa valtakunnissa. Niinpä
Suur-Britannian n. s. siirtomaihin asetetut
varakuninkaat ja kuvernöörit useissa tapauksissa
edustavat hallitusta ja kruunuja, vieläpä niin
laajassa määrin, että lakien vahvistaminen
saattaa olla heille uskottu. R. E.

Sijaiskansleri ks. Yliopisto.

Sijaisvero (saks. Steueräquivalent) tai s
i-jaismaksu on kiinteistönsiirtoveron
täytteeksi säädetty vero, jota otetaan sellaisesta
maaomaisuudesta, joka on pidätettynä yleiseen
liikkeeseen joutumasta, s. o. juridisten henkilöiden,
julkisten yhdyskuntain, sääteiden, kauppa- ja
vakuutusyhtiöiden, osuuskuntain ja yhdistysten
kiinteistöistä; sitä kannetaan joko vuosiverona
tällaisten tilain tuotosta tai aina jonkun
pitemmän ajan kuluttua maksettavana, kiinteistön
va-rallisuusarvon mukaan määrättynä verona.
Tällainen vero on olemassa Baierissa,
Elsass-Loth-ringenissa, Itävallassa ja Ranskassa.

Sijmons /saim-J, Barend (s. 1853), holl.
filologi, v:sta 1881 germ. filologian professorina
Groningenissa; tärkeimmät julkaisut:
,,Unter-suchungen über die Völsungasaga" (1876. Paulin
ja Braunen aikakauskirjassa ,.Beiträge zur Gesch.
d. deutschen Sprache u. Litt."), ,,Germanische
Hel-densage" (1890, ,,Grundriss d. germ. Philol." II)
sekä varsinkin „Die Lieder der Edda" (I, 1: 1888,
2-3: 1901-06), johon kirjoitetulla johdannolla on
käänteentekevä merkitys Edda-tutkimuksessa.

Sijoiltaanmeno (luxatio), nivelessä yhtyvien
luiden joutuminen asemiltaan niveljänteiden
vikaantuessa tahi muuten höltyessä. S. aiheutuu
tav. jostakin niveltä kohdanneesta tapaturmasta,
joskus myöskin niveltaudista. Lievemmissä
ta-pauksissa puhutaan nivelen niukalitamisesta tai
nyrjähdyksestä (ks. n.). .1/. 0-7?.

Sijoittelu, deklinatsioni (lat.
dcclinä-tiö = taivutus), sanan taivuttelu eri sijoissa ja
luvuissa. A. K.

Sijoituskirja ks. Imissionikirja.

Sika, kesy s. (Siis domesticus) kuuluu
moni-kavioisiin eläimiin, jaloissa 4 varvasta, joista
2 keskimäistä tapaa maata. Vatsa on yksiosainen.
Hampaita 6 etu-, 2 kulma- ja 14 poskihammasta

kummassakin leuassa (hammaskaava l ^ g t i - 44).

Euroopp. kesy s. polveutunee villisiasta, osaksi
eurooppalaisesta (Sus scrofa ferus), osaksi
intialaisesta (S. indicus ferus) ja aasialaisesta (S.
vit-tatus). ks. muuten Siat. S. on aikaiseen ollut
kotieläimenä, Euroopassa jo
paalurakennuskau-della. Kreikan ja Rooman aikakaudella se oli
yleinen. Varsin vanha sianhoito on Kiinassa,
tunnettu jo lähes 5.000 v. ennen meidän
ajanlaskumme alkua. — S. on kaikkiruokainen, kasvaa
ja sikiytyy nopeasti, on helppo ruokkia, halpa
hoitaa, tuottaa hyvää lihaa ja silavaa sekä on
teuraskelpoinen nuorena ja täysikasvuisena. S.
pureskelee ruokansa huonosti, josta syystä se
nauttii sen parhaiten pehmitettynä tai puuromaisena,
helposti sulavassa tilassa. Siitoshalu ilmenee
aikaiseen kehittyvillä eläimillä jo 3-4 kuukauden
iässä, ja voidaan s:oja käyttää siitokseen 8-12
kuukautisina. Tiineys kestää n. 114 päivää.
Por-saitten luku vaihtelee n. 5-20. Porsaat elätetään
imettämällä, parhaiten 6-8 viikkoa; kuta lyhyempi
imetysaika, sitä heikompi kasvuvoima.
Lisäruokaa, lehmän maitoa ja viljaa, alkaa porsas
tarvita jo 2-3 viikon ikäisestä. Porsimisen jälkeen s.
tulee pian kiimoilleen, mutta siitos lykätään
myöhempään, niin että s. porsii vain kahdesti
vuodessa. S:aa pidetään usein likaisena, mutta se
menestyy parhaiten puhtaana ja puhtaissa oloissa.
S.-rotuja on luppa- ja pystykorvaisia, suora- ja
kiharakarvaisia, valkeita ja värillisiä. Nykyiset
s.-rodut ovat joko kehittämättömiä tahi
jalostettuja maatiais- sekä kulttuurirotu ja. Parhaat
tavataan Englannissa, esim. suuri, keskikokoinen
ja pieni valkoinen yorkshire-rotu, mustat
berk-shire- ja essex-rotu sekä ruskea tamworth-rotu,
joista useat ovat levinneet laajalle pohjoismaihin.
Saksassa on kotimaisia jalostamaton
maatiaisrotu (baierilainen ja hannoverilainen, kirjavat)
ja jalostettu maatiaisrotu (johon kuuluvat esim.
meissner-, Westfalenin-, alseniläinen,
hannoverilainen ja marski-s.) ; Tanskassa jalostettu
maatiaisrotu; Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa
jalostetaan parhaillaan maatiaisia. Meillä on sekä
luppa- että pystvkorvamaatiainen, edellinen
isompi, kumpikin vielä jalostamattomat. Näitä
paitsi tavataan kaikissa main. maissa engl. ja
sekarotuja, — S:n jalostuksessa käytetään samoja
menettelytapoja kuin toistenkin kotieläinten
(tarkka rotu-, suku-, yksilövalinta j. n. e.);
jalostuksella tarkoitetaan kehittää kestäviä,
helposti elätettäviä ja hyvätuottoisia liha- ja
silava-s:oja. Siksi on päähuomio kiinnitettävä sopiviin,
suuriin muotoihin, pikaiseen kasvu- ja hyvään
rehunkäyttökykyyn, silavan laatuun,
viihtyväi-syyteen ja sikiytymisvoiniaan. Yhteistoiminta
helpottaa jalostustyötä: voidaan perustaa
karju-yhdistyksiä, s. o. sianomistajat yhtyvät
käyttämään ja ylläpitämään siitoskelpoista kar jua
yhteisin kustannuksin; voidaan myös pitää yhteisiä
kantakirjoja ja osuusteurastamojen avulla saada
teurastuotteet järkiperäisesti muutetuksi rahaksi.
— Ruokinnan tulee perustua sellaisten,
pääasiallisesti jäteaineiden käyttämiseen, joita toiset
kotieläimet eivät niin edullisesti muuta tuotteiksi,
kuten meijerin, ruokatalouden, teurastus-,
myllv-y. m. s. jätteiden, sekä juurikasvien (perimain,
nauriiden). Lisäkkeeksi tarvitaan arvokkaampia
väkirehuja (ohraa, ruista, maissia, kauraa — bar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0670.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free