- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1289-1290

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikiang ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1289

Sikiang

:—Sikiö

1290

jälleen 36,000 km2:n suuruisen valtakunnan, jolla
oli ransk. upseerien kouluttama 82,000 miehen
suuruinen sotajoukko. Englantilaiset vihdoin
kahdessa sodassa masensivat s:t ja 1849 Gudzaratin
taistelussa ottivat vangiksi koko heidän
sotajoukkonsa yhdistäen Pun jäbin Intian keisarikuntaan.
[Trumpp, „I)ie Religion der S." (1881); Gough ja
Innes, ,.The s. and the s. wars" (1897).]

Sikiang (Hsikiang; = „länsivirta"),
Etelä-Kiinan suurin virta, syntyy kahden pitkän,
Jyn-nanissa alkavan joen, Hungkiangin
(pohjoinen, pitempi) ja Jykiangin yhtymisestä
Kvangsi’n maakunnassa Hsyntsoun luona, virtaa
itäistä pääsuuntaa, siirtyy Vutsoun luona
Kvang-tungin maakuntaan, saa Sansui’n luona
pohjoisesta Pekiang (,,pohjoisvirta") nimisen lisäjoen,
jonka kanssa se muodostaa laajan suistomaan.
Päähaara kääntyy etelään ja laskee Macaon luona
Etelä-Kiinanmereen, yksi sivuhaara virtaa
Helmi joki nimisenä itään päin Kantonin sivu,
saa idästä lisäjoen Tungkian („itävirta"),
kääntyy sitten etelään ja laskee merenlahden
tapaisena mahtavana virtana (Kantonjoki) Macaon
ja Hongkongin välillä Etelä-Kiinan mereen.
Kuljettava höyryaluksilla Vutsouhun asti; kiinal.
dzonkit nousevat koskista huolimatta
Hungkian-gia myöten Tsienkiangiin sekä Jykiangia
myöten Peseen asti. (E. E. K.)

Si-king ks. Kiinan kieli ja
kirjaili-s u u s.

Sikiäin ks. Emi lehdet, Kukka ja S i
e-m e n a i h e.

Sikiö 1. a 1 k i o (embryo). Monisoluisten
eläinten hedelmöittyneestä munasolusta kehittyvää,
munasolussa itsessään olevasta vararavinnosta
kasvavaa t. suorastaan emon kohdun seinämästä
ravintoa ottavaa eläimen alkua sanotaan s :ksi,
siksi kunnes tämä on ympäröivistä kuorista ja
kalvoista vapautunut ja alkaa hengittää
varsinaisten liengityselimiensä avulla ja ottaa
ravintoa suunsa kautta. Munasolun vakoutuessa
useampaan kertaan muodostuvat morula-, blastula- ja
gastrula-nimiset kehitysasteet (ks. Munasolu)
ja viimemainitussa ekto-, ento- ja mesoblasti 1.
-dermi. Gastrulan solujen yhä jakaantuessa ja
koko gastrulan pidetessä syntyy sen kolmesta
itu-lehdestä 1. -kalvosta (eräillä selkärangattomilla
näitä on vain kaksi) eläimen kaikki kudokset ja
elimet (ks. Itu k aivot). Kaloilla ja
sammakkoeläimillä, joilla munasolun hedelmöittyminen
tapahtuu vasta munasolujen jouduttua ulos
naaraan ruumiista veteen, missä ne edelleen
kehittyvät, s. lepää munankuoren sisässä ilman
erityisiä suojelevia kalvoja, mutta matelijoilla,
linnuilla ja imettäväisillä suojelee s :tä erityiset
kalvot ja näiden väliset nesteet. Näillä eläimillä
syntyy näet jo hyvin aikaiseen s: n ektodermista
ohut kalvo, joka pussina ympäröi s:tii kaikilta
puolilta ja on siinä kiinni vain vatsapuolen
keskiosassa. Tämän a m n i o n-kalvon (kuvat 2
ia 4 kuvasarjassa Sikiö) ja s:n välissä
olevan ontelon täyttää a m n i o n-neste. Ne
selkärankaiset, joiden s:tä tällainen amnion-kalvo
ympäröi, muodostavat ryhmän Amniota, ne taas.
joilta se puuttuu (kalat ja sammakkoeläimet)
ryhmän Anamnia. Paitsi amnion-kalvoa on
amnio-teilla myöskin suolen takaosasta syntynyt
am-nion-kalvon ja munankuoren väliin tunkeutuva
pussi, a 1 1 a n t o i s-kalvo, joka oikeastaan on

suuresti laajentunut s:n virtsarakko. Tämän
kalvon mukaan käytetään imettäväisistä, linnuista
ja matelijoista yhteensä myös nimeä
Allantoi-dica, sammakkoeläimistä ja kaloista taas
nimitystä Anallantoidica. Allantois-kalvo liittyy
matelijoilla ja linnuilla läheisesti munankuoren
alle, jonka huokosien kautta ilma pääsee
tunkeutumaan kalvon hiussuoniverkostoon (»:stä
kulkee näet verisuonia allantois-kalvoon, jotka siinä
hajaantuvat hiussuoniverkoksi ja palaavat sitten
takaisin s:öön) hapettaen siinä s:n veren.
Allantois-kalvo toimii näillä siis hengityselimenä,
imettäväisillä sitäpaitsi ravinnontuojana.
Kaikilla luurankoisilla, lukuunottamatta
imettäväisiä, on jo munassa siksi paljon vararavintoa, että
tämä riittää kasvattamaan s :tä, kunnes se on
valmis vapautumaan munasta. Toisilla on
munasolu verraten pieni (vain muutamia mm),
toisilla taas erittäin suuri (haikalat, matelijat ja
linnut). Edellisillä munasolu jakaantuu kokonaan
uusiksi soluiksi (ks. Munasolu), jälkimäisillä
s. syntyy vain suuren munasolun yläosasta ja
muu osa munasolusta jää s:n vatsapuoleen
liittyväksi n. s. k e 11 u a i s p u s s i k s i (kuvat 1 ja
2). S :n verisuonista menee k e 11 u a i
s-valtimo (arteria vitellina) keltuaispussiin,
hajaantuen siellä hiussuoniverkoksi; täältä veri
palaa k e 1 t u a i s 1 a s k i m o a (vena
vitellina) pitkin takaisin s:öön. Veri kuljettaa siten
ravintoaineita keltuaispussista s:öön; tämän yhä
kasvaessa ja kehittyessä keltuaispussi pienenee
ja häviää vihdoin kokonaan. Tällöin
(muutamilla kaloilla jo ennenkin) s. on valmis
puhkaisemaan munankuoren ja vapautumaan siitä.
Kalojen ja sammakkoeläinten s :t hengittävät tav.
ruumiinsa koko pinnalla, mutta muilla
selkärankaisilla täytyy s:tä ympäröivien kalvojen ja
niiden välissä olevan nesteen takia hengityksen
tapahtua toista tietä. Näillä toimii
hengityselimenä, kuten jo mainittiin, allantois-kalvo.
Imettäväisillä (lukuunottamatta nokkaeläimiä, joilla
s:n kehitys on samanlainen kuin linnuilla) on
munasolu siksi pieni (vain muutamia
kymmenesosia mm läpimitaten), että siinä oleva
ravintoaine ei suinkaan riitä s:n kasvattamiseen.
Kuitenkin kehittyy näilläkin alussa pieni
keltuaispussi ja siihen s:stä johtavia verisuonia, mutta
sillä ei ole enää mitään merkitystä ja se
surkastuu sentakia piankin. Se viittaa kuitenkin
siihen, että imettäväiset polveutuvat muodoista,
joilla on ollut suuret, keltuaisrikkaat munasolut,
kuten nokkaeliiimetkin todistavat. Imettäväisillä
munasarjasta (ovarium) irtaantunut,
munajohti-messa (oviductus) tai sen alaosassa, kohdussa
(uterus), hedelmöittynyt munasolu liittyy kohdun
seinämään kiinni siinä edelleen kehittyäkseen.
Keltuaispussin hävittyä allantois-kalvo alkaa
kehittyä ja yhtyy s :tä uloinna ympäröivään, s:n
ektodermista samaan aikaan kuin
amnion-kalvo-kin syntyneeseen s e r o s a-kalvoon ja muodostaa
tämän kanssa c h o r i o n-kalvon (kuva 2).
Cho-rion, ollen uloin sikiökalvoista, painuu s:n
kasvaessa kohdun limakalvoa vastaan.
Alhaisemmilla imettäväisillä (pussieläimillä) eliorion vain
koskettaa limakalvoa, mutta korkeammalle
kehittyneillä lajeilla nämä kalvot joutuvat
lujemmin (kasvattamalla juurimaisia ja sormimaisia
lisäkkeitä toisiinsa) keskenänsä kosketukseen
joko koko pinnallaan tai vain määrätyissä pai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0673.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free