- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1295-1296

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1291

Sikiö

1296

Kuitenkin havaitaan jo hyvin aikaiseen näiden
kerrosten välillä mesodermikerros. Näistä main.
alkio- 1. itulehdistä kehittyvät ruumiin kaikki
elimet siten, että ektodermi muodostaa: 1 :o ihon
epi-dermiksen ja sen derivaatit karvat, kynnet, hiki-,
tali- ja maitorauhaset, 2 :o koko keskus- ja
mahdollisesti myös perifeerisen hermoston. 3:o
aistinelinten epitelin, 4:o sympaattisen hermoston ja
lisämunuaisten ydinosan, 5 :o nenän ja sen
sivu-onteloiden limakalvon. 6:o suun etuosan
limakalvon rauhasilleen. 7:o hampaiden kiilteen,
S:ojierä-suolen alapään epitelin ja 9 :o hypofysis-rauhasen ;
mesodermi muodostaa: a) epiteelisistä osista
l :o kaikki tahtomme alaiset lihakset, 2 :o
munuaisten ja niiden tiehyeiden epitelin, 3:o
ruumiinontelon endotelin, 4 :o sukupuolirauhasten
epitelin, 5 :o lisämunuaisten epitelin; h)
mesenkymaat-tisista osista 1 :o kaikki ruumiin sidekudoksen,
rustot ja luut, 2:o tahdostamme riippumattoman
lihaston, 3:o kaikki veri- ja lymfasuonet,
4 :o punaiset ja todennäköisesti myös valkoiset
verisolut ja 5:o lymfarauhaset ja pernan;
ento-dermistä vihdoin syntyy 1 :o ruuansulatuskanavan
sisäpinnan epiteli samoin kuin sekä pienten että
suurten ruuansulatusrauhasten (maksa, haima,
sylkirauliaset j. n. e.) epiteli, 2 :o hengityselinten
(kurkunpään, ilmatorven ja keuhkojen) epiteli,

3 :o Eustaehion-putken ja keskikorvan epiteli,

4 :o kilpi- ja kateenkorvarauhasten epiteli sekä

5 :o suurin osa virtsarakon ja virtsaputken
epi-teliä. — Eri ruumiinelinten kehityksestä
ihmis-s :Iiii mainittakoon seuraavaa. E u u a n s u 1 a t u
s-j a hengityselimistö johtaa kehityksensä
yhteisestä ailieesta. alkujaan entodermisolukon
muodostamasta alku- 1. alkiosuolesta, jonka
ulkopinnan muodostamiseen sitäpaitsi ottaa osaa
mesodermin sisempi lehti n. s. splanchnopleura.
Tämä suoli on aluksi sekä s:n pää- että
häntä-puolessa umpinaisesti päättyvä, vatsapuolelle avoin
vakomainen kouru, joka on suoranaisessa
yhteydessä alkion ruumiin ulkopuolisen keltuais- 1.
naparakon kanssa suolinavan kautta. Suolinapa
kuroutuu yhä pienemmäksi muodostuen kapeaksi,
myöhemmin häviäväksi putkeksi, ductus
omplialo-cntericus, ja samassa määrin sulkeutuu
alkuperäinen suolikouru putkeksi. Tämän putken
umpinaista etupäätä vastaan poimuutuu s:n
pääpuo-lesta ulkoiho suupoukamana yhä syvemmälle,
kunnes suupoukamaa ja suolta erottaa toisistaan
ainoastaan ohut kalvo, kitakalvo, membrana
bucco-pharyngea. Tämä kalvo häviää kolmannella
s.-viikolla (ihmis-s:n ollessa 2,5111111 pitkä).
Vastaavan-lainen kehitys tapahtuu, joskin paljoa
myöhemmin, nim. vasta kolmannella s.-kuukaudella
(s:n ollessa n. 3 cm pitkä) ruumiin häntäpäässä,
jossa n. s. kloaakkipoukama syventyy vähitellen,
kunnes se kohtaa suolen umpinaisen takapään.
Tämä kehitys jää toisinaan epätäydelliseksi,
jolloin syntyy peräaukkoa vailla oleva s. Suoli
kasvaa pituudelleen nopeammin kuin ruumis ja 011
seuvuoksi pakotettu asettumaan useihin mutkiin
ruumiin ontelossa. Eräs tällainen mutka kulkee
-:n ihonavan kautta s:n ruumiin ulkopuolelle
(kuva 7), mutta vetäytyy myöhemmin
takaisin. Jos tämä takaisin vetäytyminen
tapahtuu epätäydellisesti tai estyy, syntyy
napa-tyrällä varustettu s. Paikoin pullistuu
suolen alkujaan jotenkin tasapaksu putki
muodos-taen esim. mahalaukun. Suolen mutkistuessa

tapahtuu samalla useanlaisia siirtymisiä ja
kallistumia sekä vhteenkasvamisia lähielinten kanssa,
kunnes suolisto saa lopullisen asemansa
vatsaontelossa. Kaikki nämä ilmiöt voivat tavalla tai
toisella häiriytyä, jolloin syntyy erilaisia
poikkeuksia vatsaontelon elinten säännöllisessä
järjestelmässä. Suolen seinämän limakalvo
poimuutuu paikoin putkimaisesti suolen seinämän sisään
tai pitkälle sen ulkopuolellekin muodostaen siten
suolistoon liittyvät rauhaset, joista suurimmat
ovat maksa, haima ja sylkirauhaset. Eräs
alkujaan niinikään myös suolikanavan seinämästä
poimuutuen syntynyt elin 011 kaulassamme
tavattava kilpirauhanen, joka myöhemmin katkaisee
yhteytensä mainitun kanavan kanssa muodostuen
umpinaiseksi rauhaseksi. — S.-suolen pullistumaa
ovat myös kurkun pää, ilmatorvi ja keuhkot: tämä
pullistuma kehittyy ihmis-s:n 3:nnella s.-viikolla.
Se 011 aluksi ikäänkuin suolen laajentunut
ventraaliseinämä. jonka suolen dorsaaliosasta
erottaa kaksi pituusuurretta. Nämä poimuutuvat
vähitellen yhä syvemmälle ja erottavat ensin
keuhkojen aiheen kaudaalisen pään ja sitten
vähitellen muutkin osat suoli kanavasta. Ainoastaan
verraten ahdas aukko ilmatorvi-keuhkoaiheen
kra-niaalipäässä yhdistää sen suolikanavaan. Tämä
aukko vastaa kurkunpään yläaukeamaa.
Alkujaan umpipäätteisen jakautumattoman
keuhko-aiheputken pää jakautuu oikean- ja
vasemmanpuoliseksi keuhkoaiheeksi. Täten muodostuneen
takapäästään kaksihaaraisen putken seinämäin
eri osat kehittyvät sitten edelleen, sen
kraniaali-sesta päästä tulee kurkunpää. tämän
kaudaalipuo-lella olevasta jakautumattomasta putkesta henki-

I. ilmatorvi. jakautuneen putken tyviosista
ilma-torven päähaarat ja kaudaalipäistä keuhkot.
Alkuperäinen keuhkoaihe-putki haarautuu yhä
useampiin haaroihin muodostaen keuhkojen monet
ilmanpitoiset käytävät ja itse varsinaisen
alveo-laarisen keuhkon osan. Noin 8 mm pitkällä
ihmis-s:llä jo huomataan oikean keuhkon aiheen
jakautuvan kolmeen silmuun, vasemman kahteen
(keuhkolohkojen aiheet). Yllämain. putken
pullistumista tulee ilmateitten ja keuhkojen
seinämän epiteli; tämän ympärillä olevasta
mesoder-maalisesta kudoksesta hengitvselinten tukikudos:

o v

ilmatorven ja sen haarojen rustot sekä koko
hengityselimistön sidekudos. Kurkunpään rustot
ja kieliluu muodostuvat s.-aikaisista
kiduskaa-rista. lhmis-s:nkin kehityksen varrella s:n ollessa

II. 2 mm pitkä syntyy nielun seinämään
pullistumia, kidustaskuja. Vastaavalla kohdalla
poimuutuu ulkoiho kidusvaoiksi (kuvat 7-13).
Kidustaskun ja kidusvaon pohjassa oleva kalvo
(membrana obturatoria) erottaa ihmisellä
kuitenkin molemmat muodostumat toisistaan,
jota-vastoin näistä kiduksilla hengittävillä
eläimillä kehittyy kidusrakoja, kanavia, jotka
johtavat nielusta ihon pinnalle. Kidustaskujen väliin
ruumiin seinämälle kehittyy vahvikkeita,
kidus-kaaria. Ihmis-s:llä kehittyy 4 tällaista selvää
kaarta, mutta useat seikat viittaavat siihen, että
niitä kaaria alkujaan 011 ollut ainakin ti
kappaletta. Näistä kiduskaarista muodostaa ensimäinen
(alempien selkärankaisten leukakaan) kaksi
kuuloluuta (vasaran ja alasimen) suurimman csan
yläleukaa sekä Meckelin-ruston, jonka ympärille
alaleuan luu kehittyy; toinen kiduskaari
(kieliluu-kaari) antaa alun pääkallossa olevalle puikko-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0676.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free