- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1299-1300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1299

Sikiökalvot -Sikiönhoito

1300

triculus) ja selkäydinkanavaksi. Sekä aivoista että
selkäytimestä kasvavat perifeeriset hermot
lisäkkeiden tavoin ruumiin eri osiin.

Luuston keskiakseli. selkäranka, kehittyy
s :llä selkäjänteen (chorda dorsalis) ympärille.
Selkäjänne syntyy entodermistä ikäänkuin
suolen selkäpuolisen osan erikoiskuroutumana, ja on
alkujaan s:n ruumiin kautta kulkeva putki.
Tämän sivuilla mesodermi jakaantuu
alkusegmen-teiksi (kuvat 4 ja 5), josta taasen parilliset
ni-kamain aiheet, scleromerit, syntyvät. Nämä
muodostavat rustoiset nikamat, jotka myöhemmin
luutuvat. Myöskin muut luut syntyvät
mesoder-missä kehittyneistä rustoista, joiden tilalle
myöhemmin, usein vasta s.-kauden jälkeen
syntyy luuta. Lihaksisto kehittyy mesodermistä,
ainoastaan poikkeustapauksissa se saa alkunsa
ektodermistä. Mesodermaalinen lihaksisto kehittyy
osittain alkusegmenttien lihasosista. n. s.
myoto-meista, osittain segmenteerautumattomasta
mesodermistä. Viimeksimainitusta syntyy suurin osa
sileätä lihaksistoa sekä pään- ja raajojen
lihakset, myotomeista taas selän- sekä rinta- ja
vatsalihakset. Alkujaan erilaistumattomat
lihasryhmät jakautuvat kehittyessään useiksi
yksityisiksi lihaksiksi.

Edellä lyhyesti selostettu eri elinryhmien
kehitys ihmis-s:llä ei kaikissa tapauksissa pääty
syntymässä, vaan s.-aikaiseen 1. embryonaaliseen
kehitykseen liittyy ilman huomattavaa rajaa n. s.
postemhryonaalinen kehitys.

Samalla kuin s:n sisäelimet läpikäyvät monia
kehitysvaiheitaan, tapahtuu sen ulkopuolisessa
ruumiinmuodossakin huomattavia muutoksia,
jotka vähitellen muodostavat alkujaan aivan
omituisen näköisen s:n yhä enemmän lajinsa
täysin-kehittyneen yksilön muotoiseksi.

Nuorin tunnettu ihmis-s. (O.75 mm pitkä) on
saavuttanut edellämain. area embryonalis-asteen
(kuva 5). Tämän levyn selkäpuolelle ilmestyy
hieman myöhemmin ulkoapäin selvästi
huomattava selkäydinuurre „ (kuva 6, c-d), jonka
kau-daalipäässä on suoleen johtava canalis
neurenteri-cuksen aukko (e). Seur. asteella (l,s mm pitkällä
s:Iiii) on kilpimäinen ruumiinmuoto jo
muuttunut selvemmin alustastaan, keltuaispussista,
esiin-pistäväksi harjanteeksi, sekä alkanut kaareutua
viulunjousen tavoin. Jo 10-14 vuorokauden
ikäisellä. 1,8 mm pitkällä ihmis-s :llä alkaa
canalis neurentericus hävitä ja ruumiin
pääpuolessa esiintyy aivojen aihe selvänä
paksunnoksena samalla kuin 6-7 mesodermin
muodostamaa alkusegmenttiä voidaan Havaita.
Samaan aikaan alkaa avoin selkäydinuurre
sulkeutua putkeksi. Kolmannella s.-viikolla on 11. 2,5
mm pitkä ihmis-s. (kuva 8) käämimäinen, hieman
kierteisesti kaartunut muodostus, jonka
pääpuolessa nähdään selvästi ulkonevina poimuina 3
ki-duskaarta sekä näiden väliset vaot ja näistä
muodostunut korvakuoppa. Heti pään alla pistää
ruumiin seinämästä esille suuri sydänpullistuma.
Raajoja ei tällä asteella vielä ole ja ruumis
päättyy vähitellen suippenevaan häntään. Vähän
myöhemmin 11. 4 mm pitkällä sikiöllä (kuvat 9-10) jo
alkavat raa jat esiintyä parillisina mataloina
pullistumina ruumiin sivuilla. Kiduskaarien luku
on lisääntynyt 4:ksi, pääpuoli aivojen
kehityksestä johtuen huomattavasti paksuuntunut ja
suu-poukama syntynyt. Ensimäisen s.-kuun lopussa

(kuvat 11-12) on ihmis-s. n. 8 mm pitkä, raajat
ovat levymäisiä lisäkkeitä, joissa ei voi huomata
sormien tai varpaiden aiheita, sydänpullistuman
takana näkyy maksan aiheuttama pullistuma,
nenän (sieraimen) aihe samoin kuin silmänaihekin
011 todettavissa, häntä on vielä alaraajaa paljon
pitempi. Toisella s.-kuukaudella (kuvat 13-15)
suoristuu aluksi kovin käyrässä asennossa oleva
s. huomattavasti, jolloin naamaosat tulevat
vapaammin näkyviin ja kaula huomattavammin
esille. Ulkoneva häntä jää kehityksessä jäljelle
alaraajasta, raajat kasvavat huomattavasti, käsi
ja sen sormien aiheet ovat selvästi havaittavissa,
alaraaja kehittyy hieman hitaammin.
Ulkosynnyttimien aiheet muodostuvat myös tällä
aikakaudella. Tärkeimmät muutokset main. aikana
tapaamme kuitenkin s:n naamassa, jossa
ensi-mäinen kiduskaari sekä otsalisäke yhdessä
silmä-ja sierainaiheiden kanssa muodostavat useita
rakoja, jotka myöhemmän kehityksen varrella
osaksi kokonaan häviävät, osaksi sulkeutuvat
kanaviksi (kyynelkanava, ductus nasolacrimalis),
osaksi taas jäävät pysyviksi (suuaukko).
Mainittujen uurteiden kehityshäiriöt tällä ajalla
johtavat erilaisten synnynnäisten naamalialkomien,
m. m. yleisen jänishuulen sekä verraten
harvinaisen. mutta omituisen kyklopian (ks. t.)
syntyyn. Toisen kuukauden lopussa ihmis-s. on n.
2 cm pitkä. Kolmannen kuukauden alussa erottaa
ihmis-s:n jo selvästi nisäkkäiden s:istä, vaikka
sen yläraajat vielä muistuttavatkin asentoonsa
nähden nelijalkaisten eturaajoja. Tästä ajasta
alkaen s:stä käytetään myös nimeä fætus.
Kolmannen kuun lopulla s:n kokonaismitta on 9 cm.
Noin 5 cm:n mittaisen s:n ulkosynnyttimet
ovat siksi kehittyneet, että niiden perusteella
voidaan määrätä s:n sukupuoli. Kolmannen
kuukauden jäljestä tapahtuu s:n ulkomuodossa
ainoastaan pienempiä muutoksia. Sen mitta, jonka
avulla esim. keskenaikaisen s:n ikä voidaan
jotenkin tarkkaan määrätä, on sentimetreissä
lausuttuna 3-5:nnen s.-kuukauden lopussa yhtäsuuri
kuin kysymyksessäolevan kuukauden
järjestysnumero korotettuna toiseen potenssiin; seur.
s.-kuukausina kasvaa ihmis-s. noin 5 cm kuussa,
joten sen mitat siis ovat: 3:nnen kuun lopussa
9 cm. 4 :nnen 16 cm, 5:nnen 25 cm. 6: mien 30 cm.
7:nnen 35 cm. 8:iinen 40 cm, 9:nnen 45 cm
ja 10:nnen kuukauden lopussa (40-viikkoisena)
50 cm.

Syntymä päättää s.-ajan. S:stä tulee
vastasyntynyt (ks. t.), neonatns, mutta s.-aikoina alkanut
kehitys jatkuu vielä pitkälle lapsuus- ja
nuoruus-ikään. Y. K.

Sikiökalvot ks. Sikiö.

Sikiökehitys ks. Sikiö.

Sikiönhoito (munien, sikiöiden, poikasten
hoito). Ne monet vaarat, jotka kaikkia eläimiä
ja varsinkin niiden munia ja nuoruusasteita
uhkaavat, ovat aiheuttaneet lukuisilla eläimillä s: 11,
joka 011 sangen erilainen erilaisissa olosuhteissa
elävillä eläimillä. Paitsi vaaran torjuminen,
kuuluu s:0011 vielä ravinnon hankkiminen ja
korkeammalle kehittyneillä muodoilla poikasten
opettaminenkin. Sellaiset eläimet, joiden munat ja
niistä kehittyvät poikaset jäävät kokonaan oman
onnensa nojaan, laskevat yhdellä kertaa suuren
määrän, joskus miljooniakin munia, joista
ainakin muutamat pelastuvat jatkamaan tämän eläin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0678.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free