- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1301-1302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikkatiivi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1301

Sikkatiivi

Sikoku

1302

lajin olemassaoloa, joskin suurin osa munista ja
poikasista tuhoutuu (esim. kalat). Tähän
ryhmään kuuluvat myöskin loiseläimet, joilla
saattaa esiintyä suvutontakin lisääntymistä, yksinpä
toukka-aikanakin (esim. maksamadot). Useimmat
eläimet pitävät kuitenkin tavalla tai toisella
huolta jälkeläistensä toimeentulosta. Nämä voimme
jakaa kahteen ryhmään: semmoisiin eläimiin,
jotka sukukypsinä elävät vain lyhyen ajan ja
kuolevat pian munimisen jälkeen, ja
pitempi-ikäi-siin. joiden vanhemmat elävät vielä jälkeläistensä
kasvaessa ja sukukypsiksi tullessa, joskus
useammankin sukupolven ajan. Lyhytikäiset
vanhemmat huolehtivat jälkeläisistään etukäteen joko
siten, että laskevat munansa piilopaikkoihin,
missä nämä ovat suojatut ja missä munasta
ryömivällä poikasella heti 011 ravintoa (esim.
kastemato, turilas, kaarnakuoriaiset, lehtipistiäiset,
lihakärpänen), tai sitten ne itse valmistavat
keinotekoisen suojan ja varaavat sinne ravintoaineita
jälkeläisilleen (esim. hieta-ampiaiset). Muutamat
hyönteiset panevat munansa eläviin kasveihin ja
eläimiinkin, missä toukat sitten elävät loisina
(esim. äkämäpistiäiset ja saivartajat). —
Pitempi-ikäiset vanhemmat suojelevat jälkeläisiään
monella eri tavalla. Tavallista on, että naaras,
joskus myös koiras, kantaa munia ja poikasia
mukanaan, kunnes nämä ovat varttuneet siksi
suuriksi, että omin päin voivat tulla toimeen.
Esimerkkejä tunnetaan melkein kaikista
eläinryhmistä; sellaisia ovat jokiäyriäinen, siirat,
hämähäkit, merihepo, eräät monnilajit (joiden
koiraat suojelevat jälkeläisiään kidusontelossaan),
kätilösammakko ja kennokonna, pussieläimet,
lepakot ja apinat. Sitäpaitsi kantavat ja
ravitsevat monet naaraat poikasiaan ruumiissaan
(kohdussa), kunnes nämä ovat varttuneet (esim.
kaikki eläviäsynnyttävät, vivipariset muodot,
kuten piikkihai, salamanteri, kyykäärme ja
imettäväiset) ; monet lajit jatkavat tätä niinkin
pitkälle, että poikaset itse kykenevät itseään
elättämään. Mutta useimmat pitempi-ikäiset
vanhemmat laittavat jälkeläistensä suojaksi ja
turvapaikaksi pesiä (vrt. Pesä), missä ne siten
poikasiaan ruokkivat ravinnolla, joka joskus on
tuotu hyvinkin pitkien matkojen päästä (esim.
petolinnut). Poikasten ruokkimiseen ja
hoitamiseen, samoin kuin munien hautomiseen (linnuilla)
ottaa monasti koiraskin osaa; sen päätehtävä
011 kuitenkin perheen suojeleminen vihollisilta.
Korkeammalle kehittyneet eläimet huolehtivat
poikasten kasvatuksestakin opettamalla niille 111. m.
ravinnon hankkimista, vaarojen välttämistä ja
liikkumista (esim. linnut lentotaitoa). P. B.

Sikkatiivi (lat. siccus - kuiva), aine, joka
edistää kuivuvien, erittäinkin maalissa käytettyjen
öljyjen kuivumista. N. s. liukenemattomina s:eina
käytetään lyijyn- tai mangaaninpitoisia aineita,
esim. lyijyoksidia, mönjää ja ruunikiveä.
Liukenevat s:t ovat rasva- t. hartsihappo jen lyijy- t.
mangaanisuoloja. jotka ovat liuotetut tärpättiin
tai bentsiiniin. Ne vaikuttavat kuivuviin
rasva-öljyihin, esim. pellavaiisiemenöljyyn, siten, että
ne katalysaattoreina välittävät ilman hapen
nopean yhtymisen öljyyn, joka siten muuttuen
vernissaksi nopeasti kuivuu. S. 8.

Sikkim (tibetiläisten Dejong = ,,riisimaa"),
Intian keisarikuntaan kuuluva suo jelusvaltio
Himalajalla, Tibetin, Nepalin ja Bhutanin välissä;

7,299 km2, 87,920 as. (1911). — S. on kokonaan
mahtavien vuorien täyttämä (Kantsindzinga,
8,582 111, maapallon kolmas vuori, 011 S:n ja
Nepalin rajalla). Vuorien välissä 011 kapeita,
viljelykselle kelpaavia laaksoja. S:n solien (n.
4,300-4,800 111 yi. merenp.) kautta kulkee tärkein
tie Bengalin ja Tibetin välillä. Ilmasto kostea.
Vuorten rinteet monenlaisten metsien peitossa
aina 3,900 m yi. merenp. Maan ensimäisiä
tunnettuja asukkaita ovat aikanaan pohjoisesta
käsin tulleet rongpat 1. leptsat, joita nyk. lienee
n. 10,000. Liki puolet maan asukkaista on
Nepalista muuttaneita. Hallitseva suku on Tibetistä.
Uskonnoltaan hinduja 011 58,675 ja buddhalaisia
28,915. Buddhalaisuus valtionuskontona.
Asukkaat harjoittavat maanviljelystä, karjanhoitoa ja
metsänhakkuuta. Maasta viedään viljaa,
hedelmiä, vuotia ja nahkoja, villaa, puutavaroita y. 111.
ja sinne tuodaan puuvillatavaroita, öljyä, suolaa,
sokeria, silkkikankaita, tupakkaa y. 111. Tuonti
Etu-Intiasta tiliv. 1913-14 oli arvoltaan 2,7 milj.,
vienti sinne 5,2 milj. mk. Tiet hyvässä kunnossa,
mutta eivät ajopeleillä kuljettavia. — Hallitsija
011 arvoltaan maharadza, jonka linna on
Tumlon-gissa. Hänen toimiaan valvoo Gangtokissa asuva
engl. virkamies. — Kiinan kanssa 1890 tehdyn
sopimuksen mukaan englantilaiset saivat
suoje-lusoikeuden S:iin. E. E. K.

Sikkimetri (lat, siccus = kuiva, ja metron <=
mitta), Dufourin suunnittelema atmometri (ks. t.).

Sikli ks. Sekeli.

Sikoeläimet 1. sikaeläimet (Belluce),
ryhmänimitys, jota on käytetty yhteisnimenä
virtahevoista ja sioista, siis samassa
merkityksessä kuin nimitystä märehtimättömät
parivarpaiset 1. sorkkaeläimet, vastakohtana 111
ä-r e h t i j ö i 11 e (vrt. Kavioeläimet). Ehkä
tavallisemmin s. nimityksellä kuitenkin
tarkoitetaan vain sian heimoa (Suidæ), ks. Siat.

Sikojuuri (Scorzonera), mykerökukkaissuku.
Mykeröt suuret, harvalukuiset, keltaiset.
Etelä-Suomessa kasvaa harvinaisena
haara-ton matala s. (8. humilis). M u s t
a-juuri (S. hispanica) on haarainen,
noin 1 m:n korkuinen, monivuotinen
ruohokasvi, jolla on suikeat,
pitkä-suippoiset lehdet. Liereät,
sormenpak-suiset, 30-50 cm pitkät, mustakuoriset,
valkosisuksiset juuret ovat melkoisesti
sokerinpitoisia (2%). Käytetään
liemiin, muhennoksiin, parsan tavoin
j. n. e. On myös käytetty kahvin
lisäkkeenä. Kasvaa viljelemättä
melkein koko Etelä-Euroopassa, etenkin
Espanjassa. Viljeltynä vielä
Skandi-naaviassa jokseenkin yleinen, meillä
harvinainen, vaikka menestyy hyvin.
Kasvatetaan syvässä savimaassa joko 1- t.
monivuotisena. K. L.

Sikoku (myös Sikoku), pienin Japanin
neljästä pääsaaresta. Houdon ja Kiusiun välissä;
17,756 km2, lähisaarilleen 18,210 km2, 3.288.310
as. (1908). — 5:n halki kulkee muutamia
yhdensuuntaisia vuorijonoja (korkein huippu 2,242 111
yi. merenp.). Pääjoki Josinogava. Elinkeinot
jokseenkin samanlaiset kuin muualla Japanissa (vrt.
J a. p a 11 i) ; maanviljelyksestä huomattakoon
muuhun Japaniin verrattuna suhteellisesti suuri
indigonviljely (50% Japanin indigosadosta). —

(S.H.)

f
Mustajuuri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0679.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free