- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1305-1306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikyon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1305

Sikyon—Silfverberg

1306

Sikyon [-ö’n], muinaiskreik. kaupunki
Pelo-ponnesoksen pohjoisrannikolla, n. 20 km
länteenpäin Korinthoksesta. Alueen viljavuus ja
edullinen asema, jota vielä parannettiin
keinotekoisesti kaivetulla satamalla, soivat S:lle melkoisen
hyvinvoinnin. 7:nnen vuosis. keskipaikoilta
alkaen hallitsivat S:ssa n. 100 vuotta
Orthago-ridien sukuun kuuluvat yksinvaltiaat; tunnetuin
näistä oli Kleistlienes (7: unen vuosis.
alkupuoliskolla), joka nojautuen (luultavasti joonialaista
alkuperää olevaan) aliluokkaan masensi
doorilais-sukuisen aateliston ja tarmokkaasti vastusti
Argoksen vaikutusvaltaa. S :11a oli kreik.
kulttuurielämän alalla huomattava sija. Niinpä siellä
Kleistheneen aikana n. s. traagilliset koorit
liitettiin Dionysoksen palvelukseen (ks. Kreikan
kieli ja kirjallisuus, palsta 1494).
Niinikään S. oli ainakin 6:nnesta vuosis. alkaen
e. Kr. kuvanveistotaiteen, varsinkin doorilaisen
pronssikuvanvalaunan tärkeimpiä pesäpaikkoja;
4:nnellä ja 3 :nnella vuosis. nautti myöskin S:n
maalarikoulukunta erinomaista mainetta. 3 :nnella
vuosis. S. sai joksikin aikaa huomatun aseman
valtiollisen elämän alalla, kun sen etevä
kansalainen Aratos (251) vapautti sen
makedonialaisten pakkovallasta ja sai sen yhtymään
akhaialais-liittoon. V. 23 j. Kr. hävitti maanjäristys
kaupungin. — Vv. 1886-87 paljastettiin m. m. S:n
teatterin sangen merkilliset jäännökset.

O. E. T.

Silakka, haili nimen rinnakkaisnimitys.
Maamme etelärannikolla kalastajat kuitenkin
nimittävät vain suolattua hailia silakaksi (ks.
Silli).

Silarus, kahden it. joen nimi vanhalla ajalla.
Toinen 011 nyk. S i 1 1 a r o, Emilian maakunnassa,
lähtee Apenniineilta, laskee Po di Primaroon, 70
kni pitkä; toinen nyk. S e 1 e, Etelä-Italiassa,
alkaa Apenniineilta, laskee Salernon-lahteen, 75 km
pitkä.

Siiat ks. V a 1 j a a t.

Silava on nimityksenä kiinteälle
rasvakerros-tumalle, mikä muutamilla eläimillä, etenkin
sioilla, muodostuu nahan ja lihasten väliin. Kp.

Silavaljaat ks. Valjaat.

Silavaöljy, engl. lard oil, väritön, juokseva,
kirkas rasvaöljy, jota saadaan sian silavasta
hydraulisen puristuksen avulla. Käytetään
kone-rasvoina ja polttotarkoituksiin. S. S.

Silbermann [zilbar-J, Gottfried
(1683-1753), saks. urku- ja pianotehtailija, veljensä
Andreas S:n oppilas. Rakensi urut 47
kirkkoon, niistä neljät 3-sormi- (s.H.)
oisia. Edisti myös
piano-soittimien rakennetta.

I. K.

Sileesia ks. S 1 e e s i a.

Silene, k o h o k k i.
kasvi-uku Caryophyllaceoe-heinion
alaheimossa Sileneæ.
Valko-t. punakukkaisia ruohoja,
joilla on kukintona viuhkot.
terttumainen ryhmä; harvoin
kukka on yksinäinen.
Ver-hiö usein iso ja pullea. Meillä
12 lajia, niistä 6
satunnaisia. Yleinen on n u r m
i-kohokki (S. inflata),
kasvaen pelloilla, pihoilla ynnä Silene inflata.

muualla, usein myös merenrannoilla. Jokseenkin
yleinen on melkein vain Etelä-Suomessa
rinne-niityillä kasvava ketoko h okki (8. nutans)
ja Etelä- ja Keski-Suomessa kallioilla kasvava
kalliokohokki (8. rupestris). Ihana
tun-turikasvi on Lapin k oh okki (S. acaulis).
8. anner ia on punakukkainen koristekasvi
puutarhoissa, 8. pcndula samoin. K. L.

Sileneæ, Caryophyllace-æ-heimon alaheimo,
jonka kasveilla on yhdislelitinen verhiö ja
pitkä-kynsiset terälehdet, useimmiten myös lisäteriö.
Hedelmä hammasluomainen kota. A". L.

Silenos ks. S e i 1 e n o s.

Silentium /-e’-/ (lat.), äänettömyys, hiljaisuus.

Silesia ks. S 1 e e s i a.

Silex, kvartsin (ks. t.) lat. nimi, josta johtuu
silicium ja silikaatti. P. E.

Sileäkyntö, maan kyntäminen tasaiseksi,
ilman saran selkiä (harjoja) ja vesivakoja.
Tällainen kyntö voidaan toimittaa joko sahralla tai
vaihtoauralla, joilla maa kääntyy aina samalle
puolelle. Tavallisella kääntöaurallakin voidaan
muovailla maan pinta sileäksi kyntämällä
avo-ojitetulla maalla kahta sarkaa yhtaikaa (yhtenä
sarkana) ja käyttämällä salaojitetulla tai
ojittamattomalla maalla n. s. kuviokyntöä.
Tässä menetellään .joko niin, että sarkakynnön
tapaan kynnetään muokattavan maan keskelle
tämän maakappaleen muotoinen kuvio jättämällä
kyntämätöntä maata yhtä leveälti joka taholle,
minkä jälkeen ruvetaan kyntämään tämän
kuvion ympäri ,,pyörtämällä" kääntäen viilut
kynnettyyn päin tai siten, että työ aloitetaan
kynnettävän maan ulkosyrjiltä ja kynnetään
taaskin ,,pyörtämällä" kääntäen viilut nyt
ulospäin, kunnes kyntö loppuu maakappaleen
keskelle. ’ J. F. 8.

Sileälastaiset (Ratitae), lintulahko, johon
kuuluvat. linnut ovat täydelleen kadottaneet
lentotaitonsa ja sensijaan kehittyneet erinomaisen
nopeiksi juoksijoiksi. Niinpä nopeimmat niistä,
eivät voita ainoastaan muita lintuja
juoksutai-dossa, vaan kilpailevat menestyksellisesti
nopeimpien nisäkkäiden kanssa. Tällainen elintapa on
aiheuttanut huomattavia muutoksia ruumiin
rakenteessa: rintalastan harja, joka muilla linnuilla
on laajana lentolihasten kiinnityspintana,
puuttuu, eturaajat ovat surkastuneet, oikeita siipi- ja
pyrstösulkia ei ole, höytysäteet (ks. Höyhen)
eivät elo toisissaan väkäsillä kiinni, joten
höyhenet ovat enemmän tai vähemmän karvamaisia,
luut eivät ole onttoja ja untuvapuku puuttuu.
Takaraajat ovat sensijaan erittäin voimakkaiksi
kehittyneet, 2-4-varpaiset. Koska s. ovat
etupäässä aukeiden arojen asukkaita, on hyvä
juoksu-taito näille kookkaille linnuille välttämätön.
Etupäässä koiras pitää huolta hautomisesta. Kaikki
s. ovat lämpimän vyöhykkeen asukkaita. Ennen
on tämä lahko ollut paljon lajirikkaampi, ja sen
edustajia on tavattu Euroopassakin. Nykyisin se
käsittää viisi sukua ja n. 20 lajia. Entisistä t.
nykyisistä edustajista mainittakoon: .Epyornis
maximus ja Dinornis (ks. n.); u n tuvakuovit
(Apterygidce), ks. Kivi; kas u aarit
(Casua-ridce), ks. Emu ja K asu aarit; strutsit
(Struthionidae), ks. Strutsi ja N a n d u.

E. M-o.

Silfverberg (tsilverbärj], Ida (1834-99), suom.
taidemaalaajatar; opiskellut synuyinkaupungis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0681.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free