Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikyon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1307
Silfverberg & Wecksellin hattutehdas—Silinteri
1308
saan Helsingissä, jatkanut opintojaan ulkomailla
(Dresdenissä, Pariisissa ja Firenzessä), jossa hän
vietti koko loppuikänsä, kuollen Firenzessä. V:sta
1849 S. esiintyi 1880-luvun puoliväliin asti
Taideyhdistyksen näyttelyissä maalaamillaan stilleben-,
kukka- ja henkilökuvilla, mutta etupäässä hän
asetti näytteille vanhempien it., alankoni, ja
ransk. mestarien tauluista tekemiään
jäljennöksiä, joiden valmistamista ulkomaiden gallerioissa
hän harjoitti ammattinaan.
Silfverberg & Wecksellin hattutehdas [-fsil-verbärj-vekse’l-]-] {+fsil-
verbärj-vekse’l-]+} Helsingin Sörnäisissä, on ainoa
(S.H.) Villahatun ensimSinen kehitysaste; osasto
Silfverberg & Wecksellin hattutehtaassa.
laatuaan Suomessa. Se syntyi siten, että Johan
Wecksellin Turkuun 1828 perustamaan ja 1863
Helsinkiin siirtämään sekä hänen poikansa
Alfred Wecksellin 1873 ja 1882 suuresti
laajentamaan hattutehtaaseen 1901 yhdistettiin edellisten
palveluksessa 1864-77 olleen, sitten Turussa
käsi-työmäisesti liattuteollisuutta harjoittaneen K. G.
Silfverbergin liike. Toiminimi muutettiin 1904
liikkeen monivuotisen johtajan F. Holmbergin
toimesta o.-y:ksi (A.-b. Silfverberg &
W e c k s e 1 1 s förenade hattf abriker),
jonka osakepääoma aluksi oli 520,000 mk.
ja 1912 korotettiin 720,000 mk :aan. V. 1911
yhtiö osti Helsingin hattutehdas o.-y:n tehtaan,
jossa työ heti lakkautettiin. — Valmistus
käsittää kaikenlaisia huopa- (villa- ja karva ) sekä
olkihattuja, arvoltaan n. 800,000 mk. (1914).
Kaaka-aineet saadaan etupäässä Etelä-Afrikasta
ja Austraaliasta (villa) sekä Kiinasta ja
Japanista (olkipunokset). — Työväestö 100 henkeä
(1914). ’ E. E. K.
Silfverstolpe [silver-]. 1. Axel Gabriel
S. (1762-1816), ruots. runoilija, politikko; tuli
1795 ritarihuoneen sihteeriksi, otti v:ii 1809
vallankumouksen jälkeen perustuslaki- ja salaisen
valiokunnan jäsenenä osaa uusien perustuslakien,
varsinkin painovapausasetuksen, valmistamiseen •
julkaisi valtiollisia lentokirjasia. S:n runojen
„Dikter" (1801 ja 1810) pääansioina on muodon
selvyys ja terve elämänkäsitys; valittiin 1794
Ruotsin akatemiaan; muita julkaisuja:
,,Äre-minne öfver Birger Jarl" (1787), „Äreminne öfver
Sten Sture d. y." (1791), „Försök tili en
afhandling om vitterhetens inflytelse på allmänna
för-ståndsodlingen ocli sederna" (1802).
2. C a r 1 G u d m u n d Otto S. (1840-99),
historiantutkija, runoilija; palveltuaan ensin
upseerina rupesi 1870 virkamieheksi
valtioarkis-toon, missä 1896 tuli arkivaariksi; toimitti 1875-
80 aikakauskirjaa ,,Historiskt bibliotek";
julkaisuja : „Klostret i Vadstena" (Ilist. bibliotek
1875), ,,Svenska teaterns äldsta öden" (1882),
„Några dikter af Astolf" (1883), y. m.
Silfversvan [silver s mnj, Gustaf Johan
(1819-88), maanviljelijä, valtiopäivämies;
toimittuaan v:sta 1839 upseerina Ruotsissa siirtyi 1842
Suomeen, missä sai haltuunsa Västankärrin
tilan Kemiössä. S. oli aikanaan maamme
huomattavimpia maanviljelijöitä; kehitti tilallaan n. s.
Västankärrin karjakannan. Ennenkuin
maassamme vielä oli maanviljelysopistoja, S. kasvatti
luonaan joukon nuoria maanviljelijöitä; oli
jäsenenä vv. 1863-64. 1867 ja 1877-78 valtiopäivillä,
esiintyen viimemainitussa säätykokouksessa
yleisen asevelvollisuuden vastustajana.
Silhuetti ks. Siluetti.
Silicium ks. P i i.
Siliciumdioksidi ks. Pii ja K v a r t s i.
Siliciumfluoridi ks. P i i.
Siliciumkarbidi ks. Karborundu m i.
Siliciumpronssi = piipronssi. ks. Pronssi.
Siliciumtetrafluoridi ks. P i i.
Silifikatsioni (lat. silex = piikivi, ja facere =
tehdä), piityminen, kivien y. m.
impregnoitumi-nen ja peittyminen piihapolla. S. S.
Silikaatit = piihapon suolat, ks. Pii.
Silikaattikivennäiset, luonnossa esiintyvät
silikaatit (ks. t.). Niitä on erittäin runsaasti,
nim. yli 300 lajia. Moninaisuus johtuu osaksi
siitä, että nämä yhdistykset ovat erilaisten
pii-happojen suoloja, kuten orto- ja metasilikaatteja
sekä monenlaisia polvsilikaatte ja, osaksi taas
siitä, että eri metallien silikaatit voivat monella
tavoin muodostaa kaksois- ja
kompleksivhdistyk-siä. Useimmissa s:n ryhmissä on useita
puhtaita 1. pääjäseniä, jotka luonnossa tavallisesti
esiintyvät isomorfisina seoksina. Vaikka s:n
luku on niin suuri, ovat niistä kumminkin vain
harvat, noin parikymmentä, vuorilajien aineksina
yleisiä. Kaikista tärkeimmät ovat maasälvät,
kiilteet, amfibolit ja pyrokseenit. P. E.
Silikaattivuorilajit, silikaateista
muodostuneet vuorilajit. Usein ne lisäksi sisältävät
kvartsia. S :eia ovat miltei kaikki varsinaiset
eruptiivivuorilajit ja niistä muodostuneet
kiteiset liuskeet, samoin savi- ja hiekkasedimentit.
P. E.
Silikaattivärit, kivennäismaalauksessa
käytetyt väriaineet, jotka kestävät maalauksen
kiinnityksessä käytetyn kalivesilasin vaikutuksen
muuttamatta väriään. Sellaisia ovat m. m.
ba-riumsulfaatti, uraanikelta, kromipuna ja
koboltti-sini. S. S.
Silinteri (saks. Zylinder; ruots. cylinder,
kreik. kylindros, < kyWndein = vieriä). 1.
Mii-tausop. Silinteripinta syntyy, kun suora viiva
määrätyn suoran kanssa yhdensuuntaisena
pysyen jatkuvasti seuraa määrättyä käyrää
(johto-käyrää 1. johtoviivaa). Jos johtokäyrä on suljettu
käyrä ja silinteripinta leikataan kahdella
yhdensuuntaisella tasolla, sanotaan tasojen ja käyrän
pinnan rajoittamaa kappaletta silinteriksi; sen
tilavuus = johtokäyrän rajoittama pinta (s:n
asema) kerrottuna tasojen kohtisuoralla
välillä (s:n korkeus). Jos johtokäyrä on
ympyrä, säde r ja korkeus h, on tilavuus = Jtr-h.
Käyrä pinta n. s. vaippapinta = 2jrrh, koko pinta
= 2xr (r+h).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
