- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1309-1310

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silistria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1309

2. Telen. Pyöreä putki, jonka sisällä liikkuu
mäntä ja. jossa joko yleensä
korkeajännityksi-nen kaasu toimittaa hyödyllistä työtä
(voimakone), tahi neste t. kaasu liikkuu männän
pakottamana, minkä s:n ulkopuolella vaikuttava
voima panee liikkeeseen (pumppu, puhalluskone).
S:t ovat yleensä valurautaa, väliin valuterästä,
joskus myöskin pronssia, kun s:ssä oleva
neste vaikuttaa syövästi valurautaan.
Takorautaa käytetään ainoastaan poikkeustapauksissa.
S:n sisäpuolisen valuraudan tulee männän
aikaansaaman kulumisen vuoksi olla kova ja
tiivis. Väliin tehdään s:n sisäosa eri kappaleesta,
etenkin jos s :ssä 011 korkea lämpötila (ks.
Ilöyrysilinteri), jolloin ulko-osa saa olla
huonompaa valurautaa. — S:n seinämän
aineen-paksuus riippuu teoreettisesti s:n halkaisijan
pituudesta ja s:n sisällä vallitsevasta paineesta.
Enimmäkseen kuitenkin näiden suureiden
mukaan tehty kestävyyslasku antaa siksi pienen
arvon, että valmistamis-, kuljettamis-,
sorvaamis-y. 111. näkökohdat vaativat sen otettavaksi
isommaksi. S :n kummassakin päässä on flenssit 1.
laipat, joihin s.-kannet kiinnitetään ja joiden
aineenpaksuus otetaan n. 25% isommaksi kuin
s:n seinämien aineenpaksuus. — Konetekniikassa
käytetyt s:t ovat höyry-s:t, polttomoottorien s:t,
pumppu-s:t, sekä puristus- ja puhalluskoneiden
s :t. E. S-a.

Silistria /-li’-] (bulgaar. Silistra), lujasti
linnoitettu kaupunki Romaaniassa, siinä osassa,
jonka Romaania Balkanin sodassa anasti
Bul-gaarialta, Tonavan oik. rannalla; 12,055 as.
(1908,), joista 6,142 bulgarialaista ja 4,126
turkkilaista. — Aikanaan kukoistava kaupunki nyt
rappiolla. Asukkaat harjoittavat maan- ja
viininviljelyä, mehiläishoitoa, vilja-, viini- ja
puutavarakauppaa; myllyjä, nahkatehtaita. Suuret
karjamarkkinat toukok:ssa. Oli
bulgaarialais-a.ikana arkkipiispan istuin. — S. on
roomalaisten Duroslorum O bulgaar. Drster). Oli Moesia
Inferiorin huomattavimpia kaupunkeja ja
legioo-nain asemapaikka. Tärkeänä rajapaikkana se
Balkanin sodissa on näytellyt merkittävää osaa;
893 Bulgaarian tsaari puolusti sitä unkarilaisia
ja kreikkalaisia vastaan, 967 ven. ruhtinas
Svjatoslav valloitti sen, mutta menetti taas 971
ent. liittolaisilleen kreikkalaisille. Muradin
suur-visiiri Ali pasa valloitti sen 1388, mutta vasta
1416 se pysyvästi joutui turkkilaisille, joiden
hallituksen aikana sille alkoi uusi
kukoistuskausi. Venäläiset valloittivat S:n 1810, mutta
seur. sodassa he vasta kahden piirityksen
jälkeen 1829 saivat sen haltuunsa eivätkä 1854
ollenkaan saaneet sitä kukistetuksi, ja 1878 :kin
turkkilaiset vasta rauhan päätyttyä jättivät
kaupungin. Berliinin sopimuksen mukaan
bul-gaarialaisten olisi pitänyt hävittää linnoitukset,
mutta sen sijaan he lujittivat vielä enemmän
S:iaa. Ile menettivät sen 1913 Romaanialle.

E. E. K.

Silityskone ks. K a l a n t e r i.

Silius Italicus fsi- ita’-J, Tiberius C
a-tius S. I. (n. 25-101 j. Kr.), roomal. runoilija,
konsulina v. 68 sekä myöhemmin
Vespasianuk-sen aikana Asia provinssin maaherrana, päätti
päivänsä vapaaehtoisesti nälkäkuolemalla. S. I.
kuvaili pitkäveteisesti Liviuksen mukaan toista
puunilaissotaa 17-kir jäisessä runoteoksessaan

1310

| „Punica" "(julk. L. Bauer 1890-92, Summers 1905),
alkaen Hannibalin tulosta Espanjaan aina
Za-man taisteluun saakka. K. J. II.

Siljan, iso järvi Ruotsissa, jokseenkin keskellä
Taalainmaata, 165 m yi. merenp., 36 km pitkä,
6-25 km leveä, 286 km2, 125 m syvä. S:n läpi
luoteesta kaakkoon virtaa Itäinen Dal-joki.
Tahdista mainittakoon Rättvikeu ja österviken.
Saaria vähän, suurin Sollerön, 20 km2.
Höyrylaivaliikennettä. Rannat harvinaisen kauniit;
mat-kailuliikenne melkoinen. S:n ympärillä ovat
Taalainmaan rintapitäjät, Mora (kirkonkylä S:n
ja Orsa-järven välisellä kannaksella), Orsa,
Lek-sand ja Rättvik.

Siika, Amurin (ks. t.) pohjoinen lähdejoki,
syntyy Ingodan ja Ononin yhtymisestä,
kuljettava Nertsinskistä asti; 1,200 km.

Silkinviljelys ks. Silkkiperhonen.

Silkki. S.-lanka on rakenteeltaan
homogeenista ainetta, fibroiinia, jota suojaamassa 011 ohut
kerros s.-liimaa 1. serisiiniä, mikä estää langan
kiiltoa sekä suureksi osaksi sitoo toukan
kehräämän kaksoislangan eri säikeet yhteen.
Kak-soislangan paksuus on n. 0,025-0,027 mm ja
yksinkertaisen n. 0,013 mm. Serisiini on kovaa
kellertävän- tai vihreälikönväristä ja painaa noin
25-35% raaka-s:n painosta. Serisiini voidaan
poistaa keittämällä saippualiuoksessa useaan
kertaan. Puolikeittoinen s. (souplierte Seide) 011
vain kerran keitettyä ja. vain osittain
liimaker-roksesta vapautunutta. Täysin puhdistetun s:n
kiilto on ikäänkuin himmentynyttä tai
varjostettua eikä peilin tavoin heijastavaa, ja siinä sen
erikoinen miellyttäväisyys onkin. Tämä
johtunee siitä, ettei lanka ole sileä eikä liereä, vaan
sen pinta on moninkertaisesti kulmikas ohut
monisärmiö. S. synnyttää käsiteltäessä
nurali-t.avan tai narisevan äänen, joka tulee
selvemmäksi ja kuuluvammaksi, jos s:iä käsitellään
laimeassa happoliuoksessa. S. on hyvin hygroskoop
pistä ja ottaa 30% painostaan vettä, tuntumatta
siltä märältä. Kaupassa sallittava kosteus on
11% absoluuttisesta kuivapainosta. — S:iä
saadaan s.-perhosen kotelokopista 1. kokongeista (ks.
Silkkiperhonen). Teollisuutta varten
käytettyjen kotelokoppien toukat ovat tapettavat,
ennenkuin ne kehittyvät murtamaan kopan.
Tappaminen suoritetaan joko kuumalla ilmalla t.
kuumalla vesihöyryllä; vesihöyryllä tappamisen
jälkeen täytyy ne aina kuivata. Tehtaassa
lajitellaan kotolokopat laatunsa ja värinsä mukaan.
Parhaat erotetaan loimi-s:n kelausta varten,
heikommat ja väriltään himmeämmät
kude-s:ksi sekä toukan vioittamat, virheelliset ja
kak-soiskopat veisti-s:n kehräykseen, sillä niitä ei
voida kelata. S.-langan valmistaminen jakautuu
kahteen osaan: 1) raaka-s:n kelaukseen, 2)
haaskioin kehräykseen (floretti-s., sappe-s.,
bou-retti-s.). — Raaka-s:iä (grège-s:iä) saadaan
suorastaan kelaamalla kotelokopista. Sitä
varten asetetaan kotelokopat aluksi lämpimään
vesihauteeseen, jotta liima hiukan pehmiäisi, ja
sekoitetaan harjalla, johon kotelokopan
päällys-harso takertuu. Kun langan pää on täten
löydetty, siirretään kotelokoppa toiseen hauteeseen,
josta kelaus tapahtuu suorastaan vyylidinpulle.
Tällöin tav. kerrataan yhteen säikeet n.
2-20 kotelokopasta, riippuen halutun langan
paksuudesta. Näin saatuja kelattuja raakasilkki-

Silistria—Silkki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0683.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free