Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silistria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1311
Silkkiapinat— Silkkiperhonen
1312
lankoja kierretään kaksi tai useampia yhdeksi;
tätä työtä nimitetään mulineeraukseksi.
Muli-neeraukseen kuuluu myös liiman poistaminen
saippualiuoksessa keittämällä. Useaan kertaan
Uudistettu keittäminen ja huuhteleminen tekee
s.-langan puhtaaksi, jolloin sen paino 011
keventynyt 25-30%. Tämän kevenemisen
välttämiseksi poistetaan liima usein vain osittain.
Liiman poistamisesta johtuva painon väheneminen
vaikuttaa tuntuvasti s:n korkeaan hintaan, joka
vaihtelee kg:lta 30-60 mk. Painonhäviön
korvaamiseksi lisätään s:n painoa yhdistämällä siihen
sinkki- ja rautayhdistyksiä metallisuoloina, joita
s. helposti sitoo itseensä. Etenkin väriaineiden
mukana tapahtuu painonlisäys sangen edullisesti.
Kun vain liiman painoa vastaava häviö täten
korvataan, sanotaan s:iä ,,pari"-kuormitetuksi.
Liiaksi kuormitettu s. saattaa sisältää 80-90%
s:n painosta vieraita aineita, jotka tällöin
vaikuttavat haitallisesti s:n lujuuteen.
Kiertämällä yhteen kelatut kotelokoppasäikeet
saadaan grege-s:iä, ja kertaamalla useampia
grège-lankoja keskenään saadaan lujaa
loimi-s:iä, organsiinia t. heikompaa kude-s:iä (tram).
F 1 o r e 11 i k e h r u u (sappekehruu). S :n
kelauksessa saadaan koko joukko haaskio-s :iä.
Ivo-kongin kotelokopan ulkopinnalta näet saadaan
harso-s :iä (Flockseidc), eivätkä kokongin
perga-menttimaisiksi liimautuneet pohjat (sPrusa)
purkaudu kelatessa. Nämä sekä toukan vioittamat
y. m. virheelliset kotelokopat muodostetaan
keh-ruu-s :ksi. Tätä varten ladotaan kokouki jätteet
vettä sisältäviin umpinaisiin ammeisiin, joissa
höyrylämmityksen avulla saadaan tapahtumaan
liima-ainetta hajoittava käyminen. Kun
liima-aine 011 hajaantunut, keskeytetään käyminen,
kotelokopat huuhdellaan ja kuivataan.
Kuitu-massa piiskataan nyt möyheäksi, pehmitetään
saippualiuoksessa 11. 24 tuntia uuttamalla ja
revitään karstan tavoin toimivassa koneessa
kuiduiksi. Kuidut hahtuvoidaan ja kammataan
moneen kertaan, jolloin eripituiset kuidut
erotetaan toisistaan. Venytys tapahtuu nyt
neula-kenttä-venyttäjissä (gill-koneissa) ja alkukehräys
siipikehrillä. Hienokehräyskoneina voidaan
käyttää siipikeliräistä kehruukonetta,
rengaskehrun-konetta tai selfaktoria. —
liourettikeli-r u u s s a käsitellään edellisessä muodost uriut
haaskio ja rohdin-s. Tähän sekoitetaan myös
s.-hoddy 1. nypös-s., joka saadaan s.-tilkuista
kuiduiksi repimällä. Nämä lyhyet kuidut kehrätään
samoin kuin karstavilla (ks. t.). Usein
kehrätään nypös-s. myös villaan sekoitettuna.
S:n kotimaa lienee Kiina, josta sen viljelys
on vähitellen levinnyt Japaniin, Intiaan.
Persiaan ja Etelä-Eurooppaan. Myöskin
pohjoisempana, 111. 111. Saksassa ja Ruotsissa s:n-viljelystä
on koetettu, mutta taloudellisia tuloksia ei ole
saavutettu (ks. muuten Silkkiperhonen).
S :n tuotanto oli 1907 suunnilleen 22,000,000
kg, josta Kiina, Japani ja Intia tuottivat 11. puolet.
V i 1 1 i-s:iä saadaan eräistä vähemmän tärkeistä
perhosista. T u s s a h-s:iä kehrää tussur- 1.
tussah-kehrääjä Tntiassa. Sen kotelokopat ovat vaikeita
kelata ja lanka o» jäykempää, paksumpaa sekä
muutoinkin vähempiarvoista kuin mulperi-s.
Muista villisilkkilajeista käytetään kehruussa:
e r i e-s:iä. jota valmistaa intialainen
ricinus-kehrääjä; y a m a n a i-s:iä, jota saadaan japani-
laisen tammikehrääjä» kotelokopista;
fagara-s:iä. joka on itä-intialaisen atlas-kehrääjän
tuotetta; s i m p u k k a-s:iä (ks. t.), ja li ii 111
ii-häkin-s:iä, jota saadaan vangittujen
hämähäkkien kehruurauhasista vetämällä. Viimemain.
lanka 011 hienoa ja puhtaanvalkoista, mutta sillä
ei ole merkitystä teollisuudessa.
Tekosil-k i s t ä ks. Keinotekoinen silkki.
E. J. S.
Silkkiapinat (Bapale), kynsiapinasuku. jonka
tunnetuin laji, itäbrasilialainen ui st iti 1.
saguini (Hapale lacchiis) on ». orava»
kokoinen. pitkähäntä!nen. Karva o» pehmeätä ja
pitkää ; väriltään uistiti o» mustan-,
ruosteenkeltai-sen- ja valkeankirjava, etupuoli selkää
ruosteen-keltainen. taaempana mustia ja valkeita
mutkittelevia viiruja, vatsapuoli ja raajat
vaaleanharmaat. Pää tummanruskea, mutta otsassa
kolmi-kulmainen, valkea läikkä ja korvalehdissä pitkät
kiiltävänvalkeat tupsut. Naama tumman lihan
värinen, harvakarvainen. Hännässä useita mustia
ja valkeita kiehkuroita; kärki valkea. — S:oihin
luetaan usein myös leijona-apinat (kuva ks. A p
i-n a t), vrt. L e i j o n a-a p i 11 a. P. B.
Silkkikuikka 1. j 011 h i-u i k k u ks. Uikut.
Silkkimato, silkkiperhosen (ks. t.) toukka.
Silkkiinatotauti ks. Silkkiperhonen.
Silkkipaperi (ks. Paperi) on ohutta
kääre-ja koristetarkoituksiin käytettyä paperia.
Halvemmat lajit valmistetaan selluloosasta, vieläpä
joskus lisätään puuvanukettakin. Kalliimmat
lajit valmistetaan lumpuista, esim. 11. s.
pape-rossipaperi. Kiinalaiset ja japanilaiset s:t ovat
erittäin lujia ja valmistetaan pitkäkuituisista
kasveista, esim. mitsu-matasta, mulperipuusta
y. m. J. A.
Silkkiperhonen, kehrääjäperhonen, jonka
ko-telokopasta valmistetaan silkkiä. Yleisin laji 011
tavallinen s. 1. mulperikehrääjä
(Bombyx mori). Itse perhoiie» o» valkoi»en.
Se» siivissä 011
vaaleankellertäviä poikki-juovia; siivenkärkien
väliä on 32-38 mm.
Toukka 1. 11. s.
,,silkki-mato" 1.
,,silkkiäis-mato" 011 7,5-9 cm
pitkä, kalju,
har-maahko tai mustahko,
väriltään jonkun
verran vaihteleva. Se»
kol»ia»»e» ja
kahdek-sannen ruumiinnivelen
selkäpuolella 011 tav.
kaksi munuamaista
täplää ; 11 :nnessä
ruu-miinnivelessä 011
selkä-jiuolella pieni
sarven-muotoinen kohoama.
Toukan
kehruurauha-set, jotka aukeavat
alahuulen kohdalla, ovat putkenniuotoiset. hyvin
pitkät ja mutkittelevat. Näiden takapäässä on
nestemäistä, siirapinpaksua silkkiainetta, jota
toukka, neljä kertaa vaihdettuaan nahkaa ja
tultuaan n. 30-35 päivää munasta
kuoriutumi-sensa jälkeen täysimittaiseksi, käyttää
valmis-taaksensa kotelokopan ympärillensä ennen
koteloitumistaan. Silkkineste hyytyy lieti ulkoilmaa»
(S.H.) M Silkkiperhonen len-J
nossa, tl’ mulperipuun lehdellä
munimassa, li toukka. A’ kotelo™
koppa, P kotelo avatussa
kopassaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
