- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1319-1320

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sillikalat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1319

Silloi—Silmä

1320

sia äyriäisiä ja sen tulo lienee näiden
esiintymisestä riippuva. /. V-s.

Silloi (kreik., alkuaan silmiään vääntelevät
pilkkaajat), ivallista filosofista väittelyä
sisältävät kreik. kuusimittarunot. Tämän
runouden-lajin pääedustaja oli skeptillinen filosofi Timon,
kotoisin Peloponnesoksen Phlius- (Plileius-)
kaupungista (3:nnella vuosis. e. Kr.). Hänen
laatimansa sukkelat s. olivat tähdätyt muita
filosofikouluja, varsinkin stoalaisia ja epikuurolaisia
vastaan. Nimi s. ulotetaan joskus myöskin
G:nnen ja 5 :nnen vuosis. vaihteessa e. Kr.
eläneen Ksenophaneen väittelyrunoihin. 0. E. T.

Siilon [sijö’J (ransk., = ,,vako"), entisen
upseerin Marc S a n g n i e r’n 1895 Ranskassa
perustama, pyrkimyksiltään
tasavaltalais-kansanvaltai-nen katolinen yhdistys. S:n toiminta oli aluksi
yksinomaan sosiaalista laatua. Mutta sen jälkeen
kuin valtio ja kirkko Ranskassa kokonaan
erotettiin (1905) toisistaan, on sen ohjelmaan tullut
tasavaltaisen kansanvallan ihanteiden ja
katolisuuden periaatteiden keskinäisen sopusoinnun
aikaansaaminen Ranskan katolisuuden
elvyttämiseksi katolilaisten vapaalla valtiollisella ja
sosiaalisella toiminnalla. Näin S. on yhä enemmän
muuttunut valtiollisen puolueen luontoiseksi. V.
1910 paavi Pius X vaati s.-liikkeen alistamista
kirkon viranomaisten määräysvallan alaiseksi.
[Ariès, ,,Le S. et le mouvement démocratique"
(1910).]

Silluk (yksikkö silkavi), neekerikansa
Itä-Sudanissa, Niilin vas. rannalla, Sobatista
pohjoiseen, lukumäärältään ehkä 1 milj. henkeä.
S:t ovat pikimustia ihonväriltään,
kiharatukkaisia. Henkisten lahjojensa ja
luonteenominaisuutensa puolesta he Schweinfurthin muk.
lähentelevät Keski-Afrikan korkealla asteella olevia
kansoja. — He koristavat tukkaansa
monimutkaisilla laitteilla, katkaisevat alaleuan etuhampaat
ja pistävät kvartsikappaleita huuliinsa. Ennen
miehet olivat aivan alastomia, naisilla
nahka-kappale vyötäisillä. Sotaisia, harjoittavat
karjanhoidon ohella maanviljelystä, kalastusta ja
metsästystä. Aseina olivat alkuaan keihäs, kilpi ja
nuija. Valtiollisesti kaikki s.-kylät muodostavat
yhden päällikön hallitseman kokonaisuuden.
Egyptiläiset kukistivat heidän valtionsa 1861,
mahdi-liike auttoi heidät jälleen vapaiksi, mutta
1898-99 he joutuivat engl.-egypt. Sudaniin
kuuluviksi. — Uskonto esi-isäin ja luonnon palvelusta.

E. E, K.

Silmeeraus ks. Zilmeeraus.

Silmikko, kypärin silniärauta, visiiri.

Silmikoiminen. 1. ks. Lisääntyminen.

2. Puutarhanhoidossa silmun siirtäminen
toiseen puuhun tai taimeen, jonka siirron
tarkoituksena on saada viimemainittu kasvamaan
semmoisia hedelmiä tai kukkia kuin se puu. josta
silmu otettiin. S. toimitetaan ainoastaan
nuorissa siementaimissa ja siihen aikaan kesällä,
jolloin kuori irtaantuu, tav. heinäkuun lopulla tai
elokuun alussa. Meillä Suomessa käytetään sitä
hyvin vähän, sillä sen onnistuminen on epävarma
ja silmikoidut taimet paleltuvat helpommin kuin
oksastetut (vrt. Oksastus). Paitsi
hedelmäpuiden kasvattamisessa käytetään s:ta
ulkomailla erilaisten koristepuiden ja -pensaiden mo
nistamisessa, varsinkin ruusuja jalostettaessa.

S. toimitetaan seuraavalla tavalla. Valitaan

samana kesänä syntyneestä versosta voimakas
silmu, taitetaan sen hankalehti ruodin yläosasta
poikki ja leikataan silmu pienen kuorilastun
keralla pois ja istutetaan ohutvartisen,
silmikoita-van kasvin kuoreen tehtyyn, pystysuoraan
T-muo-toiseen haavaan kuoren ja puuosan väliin, niin
että silmu pistää esiiu haavasta. Haava sidotaan
lujasti umpeen ja jalostettu perusrunko taitetaan
heti istutetun silmun yläpuolelta.

B. W. n. é K. L.

Silmikoittaminen = silmikoiminen
(puutarhanhoidossa), ks. t.

Silmu on kasvin kehittymätön verso 1.
verson-aihe, jossa on nuoria, tiheästi ryhmittyneitä
leliti-aiheita kannattava lyhyt varsiosa ja sen päässä
kasvupiste, jonka yli lehtiaiheet kaartuvat.
Varren päässä olevaa s:ua sanotaan pääte-s:ksi,
sivuilla olevia, aina lehtien hangoissa syntyviä
hanka- 1. sivu-s:iksi. Kussakin hangassa
syntyy useimmiten vain yksi s., harvoin (esim.
kuusamalla) useampia. Hanka-s:jen asennosta
riippuu kasvin haarautumistapa. S:ua, jossa on
myös kukinnon aihe, sanotaan kukka-s:ksi.
Usein jää varsinkin puukasveilla osa s:ista,
etenkin vuosi versojen tyviosissa, pilkiksi ajoiksi
kehittymättä (uinuvat! nukkuvat s:t),
puh-jeten vasta erikoisen tarpeen vaatiessa, latvaosan
taittuessa j. n. e. (joskus paksuista kannoistakin)
kasvamaan. S:n ulommat lehdet muodostavat
usein, varsinkin puiden ja pensaiden
talvisessa, joissa seur. kasvukauden vuosiversot
talvehtivat s.-tilassa, erityisiksi suojeleviksi s.-s u
o-m u i k s i, joilla on runsas karva-, kumi-, hartsi
t. m. s. peite. T a 1 v e h t i m i s-s :j a
(hibernaak-keleita) ovat useilla vesikasveilla kehittyvät,
emo-kasvista syksyllä irtautuvat ja pohjassa
jäätymiseltä suojassa talvehtivat s:t, joista keväällä
saavat alkunsa uudet kasvit. S :issa ovat tiheästi
ryhmittyneet nuoret lehdet ahtaalla tilallaan
asettuneet eri tavoin; eri lehtien keskinäisiä asento
suhteita selvittelee oppi s.-l i m i t y k s e s t ä,
saman lehden eri osien asentoa oppi s.-a s e n n o s t a.
— S:ja, jotka syntyvät muualla kuin
lehtihangoissa, nimitetään jälki- 1. lisä-s:iksi
(adventiivi-s :t). Näitä syntyy useiden kasvien
juurilla (liaapalajit, valvatti, voikukka) t.
varsilla ja lehdilläkin, joko säännönmukaisesti tai
vasta haavoittumisen y. m. johdosta. — 11 u-s :t
1. bulbillit ovat milloin lehdissään (Allium-,
Lilium- y. m. lajeilla), varressaan (esim.
Poly-cjonum viviparumilla) t. lisäjuurissaan (FicariaW\)
vararavintoa sisältäviä s:ja, jotka helposti
irroit-tuvat emokasvista ja kasvavat sopivissa
olosuhteissa uusiksi yksilöiksi. Muutamilla kasveilla
syntyy itu-s:ja kukinnoissa kukkien asemasta
(Alli n m-lajeissa, Polygonina viviparu missä,
heinien vivipara-muodoissa, y. m.). K. L.

Silraumuunnos, silmumutatsioni, kas- £
vinosa, jossa jonkun, kasvullisissa soluissa
tapahtuneen ominaisuudenaiheen häviön johdosta
ilmenee äkkiä erilaisuus muuhun kasviin nähden
(esim. lehtivihreättömyys). S.-ominaisuus periy
tyy joko täydellisesti t. epätäydellisestä K. L.

Silmä (lat. oculus). 1. Anatomia. Jo
yksisoluisilla eliöillä, eläimillä ja kasveilla,
huomaamme valoärtyisyyttä. Tämä ei ole niillä
sijoittunut mihinkään erityiseen kohtaan eliön
solussa, vaan näyttää kuuluvan alkuliman
perusominaisuuksiin. Alemmilla nionisoluisilla eläi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0688.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free