- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1323-1324

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1315

Silli

1324G

(s.h.; *

Kuva 4. Silmä ulkoapäin silmäkuopassa. 1 näköhermo,
2 suorat silmälihakset, 3 ylempi vino silmälihas (kääntyy
rustoisan silmukan läpi kuljettuaan silmän pintaan), 4 alempi
vino silmälihas.

ja sisempi suora s.-lihas, musculus rectus superior,
inferior, externus et internus), joiden ulkopäät
liittyvät s.-munan ekvaattoriin noin 90 astetta
toisistaan ja joiden toinen päii kiinnittyy
s.-kuopan pohjaan, ja kaksi vinoa s.-lihasta (ylempi
ja alempi vino s.-lihas, musculus obliquus
superior et inferior), jotka kiertävät s:ää sen
pituusakselin ympäri. Alempi vino s.-lihas kulkee
s.-kuopan mediaanisëinästä s.-munan alaosaan,
kiinnittyen tähän ekvaattorin suunnassa. Ylempi
vino s.-lihas lähtee s.-kuopan pohjasta sen
me-diaanireunaan, missä se muuttuu jänteeksi ja
kulkee rustoisen silmukan (trochlea) läpi. Tässä
muuttaa jänne suuntaa; se kääntyy s.-munan yli
ekvaattorin suunnassa kuten alempi vino
s.-lihaskin. mutta dorsaalipuolella. Trochlea, jonka
mukaan vlempää vinoa s.-lihasta sanotaan myöskin
musculus trochlearikseksi, on otsaluun
muodostamassa s.-kuopan yläreunassa. S.-munaa suojelee
ulkoapäin ihopoimujen muodostamat ylempi ja
alempi s.-l u o m i (palpébra superior et inferior),
joiden vapaa reuna on karvojen, s.-ripsien
(cilia) reunustama. Kolmas s.-luomi, r ä p y t y
s-kalvo 1. vilkkuluomif membrana nictitans)
on ihmisellä surkastunut, esiintyen s:n
sisäkol-kassa vain pienenä punertavana jätteenä.
S.-luomien sisäpintaa peittää sidekalvo
(con-junctiva), joka kääntyy myöskin s.-munan yli
päällystäen sen etuosaa, muodostaen siten n. s.
sidekalvopussin. S.-munan pinnan pitää kosteana
kyynelneste, joka syntyy s.-munan dorsaalipuolella
olevassa k v y n e 1 r a u h a s e s s a (glandula
lac-rimnlis). Tämän rauhasen ulosvievät putket
päättyvät sidekalvopussiin, ylemmän s.-luomen
sisäpinnalle. Sidekalvopussin sisä- (mediaani-)
reunasta alkaa kyynelkanava (canalis
naso-lacrimalis) kaksiaukkoisena (toinen ylä-, toinen
alaluomessa) ja päättyy nenäonteloon;
kyynelkanavan alkuosassa on laajennus, k y y n e
1-p u s s i (saccus larrimalis). — Vedessä eläviltä
luurankoisilta kvvnelrauhaset ia tavallisesti

(S.h.) Kuva 5. Kolme eri astetta silmän kehityksessä. L
mykiö (syntyy ulkoihosta), li verkkokalvo (syntyy
aivopul-listumasta, jonka varsi muodostaa lopulta näköhermon).

myöskin s.-luomet tarpeettomina puuttuvat;
mykiö on niillä pallomainen. Kaloilla mykiö ei voi
muuttaa muotoaan; niillä tapahtuu s:n
akkom-modatsioni erityisen mykiötä s.-munan takaosaan
yhdistävän lihaksen avulla. — Luurankoisten s.
on syntynyt osaksi aivoista, osaksi ihosta ja
tämän alla olevasta sidekudoksesta. Aivojen
kehittyessä muodostuu nim. etuaivoista
kummallekin puolelle varrellinen rakkula, joka laajenee
aina ihoon asti. Ihoon syntyy tällä kohdalla
paksunnos, joka kuppimaisena painuu sisäänpäin,
painaen samalla äskenmainitun rakkulan
malja-maiseksi. Tämä ihonpaksunnos irtaantuu vihdoin
kokonaan ihosta jääden maljamaisen
aivorakku-lan suulle; siitä syntyy s:n mykiö. Maljamaisen
rakkulan sisäänpainuneesta seinästä (joka vihdoin
koskettaa rakkulan varrenpuolista seinää) syntyy
s:n verkkokalvo, maljan ulkokerroksesta
muodostuu s:n mustakalvo (tapetum nigrum), ja maljan
varsi, joka yhdisti sen etuaivoihin, muuttuu
näköhermoksi. S:n kovakalvo, suonikalvo ja kaikki
muut osat syntyvät vihdoin edellämainittuja osia
ympäröivästä sidekudoksesta. P. Ii.

2. Fysiologia. Auringon ja muidenkin
valolähteittemme säteilystä on ainoastaan osa
aaltopituudeltaan sellaista, että näköelimemme
(organon visus) 1. s:mme (oculus) tajuaa sen
valoksi. Mitatun valospektrin 10 :stä oktaavista
on näkyvä osa ainoastaan 1 oktaavin pituinen.
Muut säteet, joita ominaisuuksiensa vuoksi
sanotaan lämpö- 1. ultrapunaisiksi ja kemiallisiksi 1.
ultravioleteiksi säteiksi, pysähtyvätkin
suurimmaksi osaksi s:n ulko-osiin, eivätkä siis saavu,
ainakaan valoa kuvaksi taittavien osien läpi.
suuremmissa määrin s:n pohjaan. Tämä seikka
osaksi selittää näköelimemme mukautumisen juuri
n. s. näkyvien säteiden huomaamiseen.
Näkyvien valosäteiden aaltopituuksista taasen riippuu,
minkä värin säteessä näemme (vrt. Valo,
Väri-aisti, Värisokeus).

Yksinkertaisin valo-opillinen koje. johon voimme
verrata s: iämine, on Leonardo da Vinc i’n
keksimä ,,camera obscura" (ks. Kamera),
vaikkakin s:mme, kuten kamerasta kehittynyt
valokuvauskonekin, saa paljoa valovoimaisemman
kuvan linssinsä ja muun rakenteensa avulla.
T s c h e r n i n g 011 laskenut, että s :ään
tulevasta valosta heijastuu pois tahi hajaantuu
hukkaan ainoastaan u. 2.8 °/0, ja että s. siis tässä
suhteessa on kaikkia valo-opillisia koneita, yksinpä
yksinkertaista linssiäkin parempi.

Normaalinen (emmetrooppinen) s. taittaa
lepotilassa ollessaan yhdensuuntaisina tulevat
valosäteet, joina voimme pitää kaikkia yli 1 m:n
päästä tulevia säteitä, selväksi kuvaksi
verkkokalvolle. Tällainen s. voi siis saada kuvan
verkkokalvolleen vaikka kuinka kaukaisesta
pisteestä, joten sen etäisyyspiste (punctum
rcmotum) 011 äärettömän kaukana. Kun
katsottava valopiste tulee lähemmäksi, eivät siitä
lähtevät säteet enään kulje yhdensuuntaisina, vaan
hajautuvina (divergeeraavina) s:ään tullessaan.
Nyt toimii linssin pyöristymistä salliva
akkoni-modatsionilihas, ja linssin valontaittovoiman näin
lisääntyessä yhdistyvät säteet kuvaksi
verkkokalvolle. Mutta jos valopiste tulee kovin lähelle
s:ää, ei linssin lisätoimintakaan riitä. Silloin
eivät säteet yhdykkään selväksi kuvaksi
verkkokalvolle, toisin sanoen: emme enään näe tark-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0690.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free