- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1325-1326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1315

Silli

1325G

kaaii. Lähintä pistettä silmän edessä, mistä vielä
saamme tarkan kuvan, sanotaan s:n 1 i k i p i
s-teeksi (punctum proximum). Normaalisen s:n
likipiste on akkoniniodatsionikyvystä, siis
etupäässä iästä riippuen noin 7-400 cm:n päässä.
Akkommodatsionikyky on D o n d e r s i n
taulukon mukaan 10-vuotiaalla lapsella 14 dioptriaa (D)
(vrt. Silmälasit), 20-vuotiaalla 10 D,
60-vuotiaalla 1 D, ja 75-vuotiaalla ei sitä enään ole
laisinkaan. N. 45 v:n iässä on likipiste tav. jo
lukemisetäisyyttä kauempana; silloin täytyy
silmiä auttaa valoa kokoavilla (konveksi-) laseilla
(vrt. Likinäköisyys, Hypermetropia).
Kauko- ja likipisteen välistä matkaa sanotaan
akkommodatsioniväliksi, joka siis on
emmetrooppisella s :llä äärettömän pitkä. Kun
korjaa laseilla myooppisen tahi
hypermetrooppi-sen s:n valontaittovirheen, voi niidenkin
akkom-modatsioniväli olla äärettömän pitkä, muuten on
myooppisen silmän akkommodatsioniväli toisinaan
vain muutamia cm :ejä ja absoluuttisesti
hyper-metrooppisen = 0.

S :mme on oikeastaan sangen monimutkainen
valo-opillinen koje. Valo kulkee ennen s :n
pohjaan pääsemistään monen erilaatuisen kerroksen
läpi, jotka taittavat sitä eri tavoin ja
erimuotoisilla pinnoilla; mykiö esim. on rakenteeltaan
sellainen, että sen keskus taittaa valoa paljoa
voimakkaammin kuin pintakerrokset ja senvuoksi
se kokonaisuudessaan taittaa valoa paremmin
kuin jos se kauttaaltaan olisi samanlaista ainetta.
Jos haluamme tietää, millainen kuva jostakin
esineestä syntyy silmän pohjaan, voimme
suuremmitta virheittä kuitenkin käyttää L i
s-tingin 1845 laskemaa n. s. reduseerattua 1.
kaavioitua silmää, jossa silmän läpinäkyvät osat
pidetään homogeenisena aineena ja käytetään
myös sen taittovoiman ja s:n pituuden ynnä
sarveiskalvon kuperuuden muutettuja aivoja.
Silloin s. tulee yksinkertaiseksi optilliseksi
systeemiksi, jonka valo-opillinen keskipiste on noin
2 mm mykiön takapinnasta sarveiskalvoon päin.
Ne säteet, jotka kulkevat valo-opillisen
keskipisteen kautta, eivät muuta suuntaa ja niitä
sanotaan senvuoksi suuntaviivoiksi
(Richtungs-linien). Pupillin 1. s.-terän keskipisteen ja s:n
valo-opillisen keskipisteen kautta kulkevaa
suuntaviivaa sanotaan s:n akseliksi. Se kulkee
melkein keskelle s:ii pohjan valoherkintä osaa
n. s. keltaista p i 1 k,k u a (macula lutea)
ja on melkein yhdensuuntainen näköakselin 1.
näköviivan (Gesichtsli7iie) kanssa, joka 011
keltaisen pilkun keskustasta katsottavan esineen
keskipisteeseen kulkeva viiva. Esineen
äärimäi-sistä pisteistä tulevien suuntaviivojen muodos-

(S.H.) Kuva 6. Ylösalaisin käännetyn kuvan syntyminen
verkkokalvon pinnalle (silmän eri osista ks. kuvaa 3)

tamaa kulmaa sanotaan näkökulmaksi.
Mitä etäämpänä esine on s :stä, sitä pienempi on
näkökulma ja sitä pienempi myös s:n pohjaan
muodostuva kuva. Kun
näkökulma on ylitä minuuttia (1’)
pienempi, ei s. enään erota
oikein tarkkaan kuvan muotoa.
Tätä seikkaa käytetään s:n
näkövoiman määräämiseksi.
Esim. yleisesti käytetyt S n e
1-1 e n in hakakuviot (ks. kuv. 7)
ovat siten laaditut, että 6m:n
matkalta katsottavassa
taulukossa se kuvio, jonka alla on
numero 6, näkyy 5’ ja sen
jokainen osa 1’ kulmassa. Jos
siis henkilö näkee tästä
taulukosta minne päin hakaset
viittaavat kuviossa, jonka alla on numero 6, on
hänellä normaalinen näkövoima (6/e), mutta jos hän
näkee selvästi esim. vain sen kuvion, jonka alla
on luku 10, on hänen näkövoimansa 6/i0
normaalisesta. Nuorien henkilöiden näkövoima voi
toisinaan olla 6/4, jopa 6/3, etenkin puolivillien
kansojen jäsenillä.

Valosäteet kiihottavat kemiallisesti ja ehkäpä
myöskin fysikaalisesti verkkokalvon tappeja ja
sauvoja. Muodostuupa B o 11 in 1876 huomaaman,
näköpurppuraksi sanotun, punakellervän
väriaineen vaalentumisen kautta oikea kuvakin
verkkokalvoon. Tätä,. yhtä vähän kuin muutakaan
verkkokalvolle muodostunutta kiihotuskuviota,
emme kuitenkaan huomaa siinä olevaksi.
Näköhermoa myöten aivoihin tulevan kiihotuksen
herättämän ja kokemuksien kautta kehittyneen
aivotoiminnan (assosiatsionin) avulla me asetamme
(projiseeraamnie) kuvan siihen paikkaan s:n
ulkopuolella, niissä säteet yhtyisivät, jos ne
kulkisivat päinvastaiseen suuntaan kuin juuri
saapuessaan s:n pinnalle. Tätä todistaa m. m. se.
että vaikka kuva s:n pohjassa on ylösalaisin,
näemme esineet luonnossa näiden todellisissa
asennoissa. Sopivana esimerkkinä säteiden
suunnan merkityksestä mainittakoon peilikuva.

Sitä alaa ympärillämme, minkä s:mme näkee
tähystäessämme suoraan eteenpäin johonkin
pisteeseen, sanotaan näköalueeksi 1.
näkökentäksi (campus). Näkökentässä on eräs
paikka, jonka alalla emme näe mitään. Se
vastaa s:n pohjassa näköhermon päätä, jonka
kohdalla verkkokalvossa ei ole tappeja eikä sauvoja
(vrt. Sokea pilkku). Toinen vielä pienempi,
mutta sittenkin huomattavampi 011 n. s. suoran
näkemisen alue, vastaava jo mainittua keltaista
pilkkua. Keltaisessa pilkussa on s:ii pohjan
tarkin näkövoima johtuen osaksi siitä, että siinä
on tiheimmässä näkötappeja, sekä siitä, että s:n
valo-opillinen akseli kulkee sen kautta.
Vaistomaisesti käännämme sentähden s:mme tarkkaan
katsellessa siten, että kuva kohdistuu juuri
keltaiseen pilkkuun. Tästä johtuu taasen se, että
kun tähystämme jotakin esinettä yhtaikaa
molemmilla s :i 1 lii. lankeavat kuvat kumpaisessakin
toisiaan vastaaville 1. korrespondeeraaville
kohdille, mikä onkin s:ien yhteistoiminnan
ensimäi-nen ehto. S:ien yhteistoiminnasta on
seurauksena paitsi suuremman näkötarkkuuden
saavuttamista myös parempi tilavuus- ja
etäisyysvais-toinen 1. stereoskooppinen näkeminen. A. W:ra.

(S.H.) Kuva 7.
Snel-lenin hakakuvioita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0691.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free