Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silmä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1327
Silmägneissi
Silmälasit
1328
Silmägneissi, liuskeinen vuorilaji, jossa ön
suuria, linssimäisiksi puristuneita
niaasälpäyksi-löitä, joiden ympärille kiille ja muut tummat
ainekset ovat puristuneet ikäänkuin silmäluomiksi.
Tav. s. on alkuaan ollut porfyyrinen vuorilaji, ja
„silmät" ovat olleet kajarakeita. P. E.
Silniähammas ks. Hampaat.
Silmähermo 1. näköhermo ks. S i 1 m ä.
Silmäkulmanpoimu = mongolipoimu (ks.
Kiina, palsta 852).
Silmälasikäärme 1. kobra (Naja tripudians),
1,4-1,8 m pitkä peljätty aas. myrkkykäärme,
levinnyt suurimpaan osaan Etelä-Aasiaa
(pohjoisimpana Transkaspiassa ja Kiinassa), etenkin
Intiassa yleinen. Kuten muutkin ATa;’a-lajit
kohottaa s. ärsytettynä ja hyökkäykseen
valmiina eturuumiinsa jäykäksi pystyyn ja liikkuu
tässä asennossa saalista kohti samalla levittäen
(kohottamalla etumaiset kylkiluut sivullepäin)
niskan seudun isoksi kilveksi. S:ti nimi johtuu
niskakilvessä esiintyvästä, ympäristöään tav.
vaaleammasta, usein tummareunaisesta kuviosta,
jonka ,,silmissä" tav. on musta pilkku.
Väriltään s. muuten vaihtelee vaaleankeltaisesta
ruskeaan, alapuoli tav. likaisen valkea, usein
musta-juovainen ; lukuisia muunnoksia tunnetaan.
S. asustaa koloissa vanhoissa raunioissa y. m.,
usein asuntojen lähistöllä, rakennusten allakin;
on liikkeellä etenkin iltasin. Ravintona ovat
kaikenlaiset pikku eläimet, myös linnunmunat
ja poikaset, joita s. kykenee puistakin etsimään.
S. on oviparinen, valkeat munat n. kyyhkysen
munan kokoisia, hautoutuvat auringossa. Ihmistä
s. pakenee ja puree vain ahdistettaessa t.
häirittäessä. Purema tuottaa tav. nopeasti
kuoleman, ja vuosittain s. surmaa yksin Intiassa
useampia tuhansia henkiä. Hallitus on sen vuoksi
jo pitkät ajat maksanut s:stä tapporahaa, mutta
suuri osa hindulaisia ei millään ehdolla sitä
tapa. se kun jo ikimuistoisista ajoista on Intiassa
ollut jumalallisen kunnioituksen esineenä. Int.
,,käärmeenlumoojat" käyttävät s :ttä näytöksiinsä
(vrt. kuvaa). On väitetty, että myrkkyhampaat
tällöin ovat käärmeiltä poistetut, mutta usein ei
asianlaita näytä olevan näin. vaan
käärmeen-lumoojat kykenevät välttämään käärmeiden
hyökkäykset tarkkaan tuntien niiden tavat ja
liikkeet. — Toinen tunnettu, niinikään hyvin
myrkyllinen .Vaja-laji on Afrikassa laajalti levinnyt,
n. 2 m pitkä, päältä vihertävänkeltainen N. haie,
a s p i s- 1. k 1 e o p a t r a k ä ä r m e, muinaisten
(S.H.) Int. „kilärmeenlumoojia" silraälasikftilrmeinepn.
egyptiläisten pyhä a r a, jonka kuva oli
faaraoiden diadeemissa ja jota käytettiin pahantekijäin
mestaamiseen ja itsemurhan tekoon.
Aspiskäär-mettä käyttävät egypt. käärmeenlumoojat
temppuihinsa. M. m. he saavat painamalla määrättyä
paikkaa käärmeen niskassa sen jäykistymään
aivan liikkumattomaksi (jo faaraoiden ajoilta
tunnettu temppu). Aspiskäärmeellä on omituinen
tapa jo matkan päästä häiritä vihollistaan
ruiskuttamalla sen silmiä kohti myrkyllistä sylkeä,
joka aiheuttaa kovan tulehduksen limakalvossa.
/. V-s.
Silmälasit, näkövoiman parantamiseksi tahi
silmien suojaksi niiden edessä pidettävät lasit
(vrt. Lornjett i, M o n o k k e 1 i.
Pincenez, Likinäköisyys, Hypermetropia,
A s t i g m a t i s m i, Presbyopia). Jo Plinius
kertoo Neron katselleen gladiaattoritaistelulta
ko-veroksi hiotun smaragdin läpi; suurentavat lasit
ovat paljoa myöhemmiltä ajoilta. Arab. Alhazan
mainitsee niistä ll:nnellä vuosis. valo-opissaan,
ja Roger Bacon (k. 1294) kertoo näköä lisäävistä
mykiömäisistä laseista. Varsinaisten s:n
keksijänä pidetään firenzeläistä Salvino degli Amati’a
(k. 1317). S. tehdään tavallisesti kruunulasista,
parhaat ja kestävimmät vuorikristallista.
Valon-taittumista korjaavia s:eja on pallon pinnan
tapaan hiottuja (sfäärinen lasi), lieriöpinnan
tapaan hiottuja (silinterilasi), kiilanmuotoisia
(prismalasi) sekä hyperbolisesti hiottuja.
Samassa lasissa voi sitäpaitsi olla useampi
hiomistapa yhdistettynä. Periskooppiset s. ovat
menis-kuksen muotoon hiotut ja niillä näkee reunaosien
kautta katsoessa yhtä hyvin kuin keskuksenkin
läpi. Franklinin-laseissa, joiden uudemmat
parannukset kulkevat nimellä unionilasit y. m., on
alaosa lasia eri tavalla hiottu kuin ylempi, joten
lukemisen lomassa voi yläosan läpi katsoa
pitkällekin. Samaa tarkoittavat pantoskooppiset la
sit, jotka ovat niin kapeat, että niiden ylitse (tahi
alitse) näkee. Heikkonäköisille on joskus
edullista käyttää Dondersin suosittamia stenopeisia
s :ja, joissa on katsomista varten vain ahdas rako
tahi pieni reikä.
S:en voimakkuutta määritellessä käytettiin
aikaisemmin yksikkönä tuumaa, eri maissa eri
pitkää, ja lasin polttoväliä; siten esim. vanhan
laskutavan mukaan n:o 10 lasi oli linssi tahi silinteri,
joka yhdisti valosäteet 10 tuuman päässä. Vista
1875 on yhä yleisimmin alettu käyttää yksikkönä
metriä ja polttovälin asemesta polttovoimaa;
sellaisen linssin polttovoimaa, joka yhdistää
valosäteet 1 m:n päässä, sanotaan dioptriaksi
(merkitään D). 2 D:n voimainen lasi taittaa siis
va-100
lon yhdistymään -^- = 50 emm päässä j. n. e.
Koska 1 m on n. 40 engl. tuumaa ja polttoväli ja
polttovoima ovat päinvastaisia suureita, saamme
vanhan numeron uudeksi ja päinvastoin
jakamalla luvun 40 sillä näistä, joka on tunnettu;
siten on esim. vanhan järjestelmän numero 4 =
^-’=10 D ja 8 D = -jj-=5 vanhassa järjestelmässä.
Suoja-s. tehdään joko paksusta akkunalasista,
kiilteestä, selluloidista tahi teräslankaverkosta,
kun tahdotaan suojella silmiä metalli-, kivi- tahi
hiilisiruilta. Liikaa valoa ja kuumuutta vastaan
käytetään värillisiä, etenkin harmaita tahi
kellan-vihreitä s :ja. Tummia s:ja on kartettava ellei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
