- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1329-1330

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silmälihakset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1329

Silmälihakset—Silmätaudit

1330

ole pätevää syytä, sillä ne saattavat tehdä
silmät yhä enemmän valonaroiksi. A. W :ra.

Silmälihakset ks. Silmä.

Silmäluomet ks. Silmä.

Silmälääketiede (oft. almiatriikka,
oftalmologia), oppi silmän ja sen lähimmän
ympäristön taudeista ja niiden parantamisesta.
Jo vanhalla ajalla oli assyrialaisilla, intialaisilla,
kreikkalaisilla y. m. silmälääkäreitä, ja
Hippokrates, Celsus ja Galenus tiesivät sangen paljon
kertoa silmätaudeista ja niiden hoidosta, mutta
keskiaikana silmienhoito joutui suureksi osaksi
puoskarien (kiertävät kaihenpistäjät) haltuun, ja
halveksittuun asemaan. Vasta 1700-luvulla s. taas
saavutti enemmän huomiota. S:n uudistajista
mainittakoon ransk. Maitre-Jean ja
göttingeni-läinen Richter. Valo-opin (Huyghens, Euler,
Young, Fresnel, y. m.) fysikaalisten
tutkimusmenetelmien ja fysiologian edistyminen
(Don-ders, Cramer, Helmholtz, Ruete, Listing, Förster,
Hering, Holmgren y. m.) on tehnyt s:n
tieteeksi nykyaikaisessa merkityksessä.
Viimevuosisadan lopulla taas bakteriologia, antiseptiikka
ja aseptiikka tekivät mahdolliseksi leikkaus- ja
hoitotapojen valtavan kehityksen. — Helsingin
yliopistoon perustettiin s:n ylim. professorin
virka 1870. .4. W-ra.

Silmämuna ks. S i 1 m ä.

Silmänheikkous ks. A s t e n o p i a.

Silmänhoito, oftalmobiotiikka, aletaan
jo vastasyntyneellä tipauttamalla ensi kylvyn
jälkeen silmiin pari pisaraa 2% :n lapisliuosta (n. s.
Credén menetelmä, joka vähensi silmätippurin
synnytyslaitoksilla n. 10%:sta 0,i-0,2 % :iin).
Toinen huolenpito pienokaisen silmistä on se, että
varotaan niitä liian voimakkaalta valolta
peittämällä jonkun verran akkunoita ja kääntämällä
kehto niin, että lapsen pää on valon puolella. Kun
lapsi muutamien viikkojen perästä alkaa
katseellaan seurata esineitä, ei niitä saa asettaa kovin
lähelle silmiä, sillä kierosilmäisyys voisi siitä
olla seurauksena. — Kouluaikana ja kehitysiällä
yleensä tahtoo likinäköisyys enimmin lisääntyä,
ja sitä on vastustettava hyvän valaistuksen,
sopivan lukuetäisyyden (vrt. Pulpetti) ja
silmälasien avulla; on huomattu, että likinäköisyys
lisääntyy vähemmin lapsilla, jotka ovat käyttäneet
sopivia silmälaseja. — Myöhemmällä iällä
tulevat etupäässä kysymykseen tomun, liian
voimakkaan valon ja kuumuuden sekä onnettomuuksien
estäminen silmästä ja myös turhan rasituksen
välttäminen ilmanvaihdon, sopivan valaistuksen,
luonnollisen asennon ja työetäisyyden sekä
suojelus- ja lukulasien avulla.

A. W:ra.

Silmäntulehdus ks. Silmätaudit,

Silmänvipajaminen ks. Nystagmus.

Silmäpasko ks. P a s k o.

Silmäpeili (o f t a 1 m o s k o o p p i) on
peili-laite, jonka avulla voi nähdä silmän sisään. S:n
keksi 1851 Helmholtz. Hän käytti kahta
reunak-kain asetettua peilinkappaletta, joilla hän heijasti
valoa silmän sisään, ja katseli kappaleiden väliin
jätetystä raosta. Nykyinen yksinkertaisin s. on
pieni tasainen tahi kovero peili, jonka keskessä
on tähystysreikä. Yleisesti käytettyjä ovat esim.
Liebreichin, Rothin ja Mortonin malliset s:t, niissä
voi pienillä linsseillä korjata
valontaittumisvir-heet. Suurempia laitteita ovat Thornerin ja Gull-

strandin s :t, joilla saa silmänpohjasta
sivuheijas-tuksia vailla olevan kuvan. A. W :ra.

Silmäripset ks. S i 1 m ä.

Silmäruoho (Euphrasia), naamakukkaisheimon
suku, pieniä, puoliloisina heinäin juurilla eläviä
ruohoja, joilla on juovikkaat, sinipunervat kukat
ja pienet, sahalaitaiset lehdet. Niityillä, ahoilla,
laitumilla j. n. e. kasvava yleinen s. (E.
offi-cinalis) on meillä jaettu 9 eri lajiksi. S:oa on
ennen käytetty paljon silmälääkkeeksi. K. L.

Silmäsiipi fptcrygium), tulelidusperäinen
silmän sidekalvon paksuntuma, joka kasvaa
sarveiskalvon pinnassa sen reunasta (limbus) keskukseen
päin, luomiraon kohdalla, tasakylkisen kolmion
muotoisena. S. on leikattava pois, ennenkuin se
ehtii kovin lähelle sarveiskalvon keskustaa, sillä
sen jättämät arvet huonontavat näkövoimaa.

A. W:ra.

Silmätaudit ovat usein jonkin yleistaudin
(tuberkuloosin, syfiliksen, reumatismin,
munuaistautien. y. m.) seurauksena tai rinnakkaisilmiönä,
toisinaan kuitenkin aivan paikallista laatua (esim.
tfrakomi). Lukuisimmin s. esiintyvät lapsilla ja
vanhuksilla. Lapsilla on etupäässä tulehduksia,
koulua käydessä lisääntyy likinäköisyys eniten,
keski-iällä tapaturmat vaanivat varsinkin
miehiä, ja vanhuuden mukana kaihi sekä glaukomi
käyvät tavallisemmiksi.

Synnynnäiset poikkeuksellisuudet (anomaliat) ja
epämuodostukset ovat suureksi osaksi suvuissa
perintönä kulkevia, joko suoraan polvesta toiseen,
tahi jonkun polven yli hyppäämällä periytyviä.
Mainittakoon niistä synnynnäinen yösokeus 1.
kanasokeus (hæmeralopia), silmänvipajaminen (ks.
Nystagmus), glaukomi, synnynnäinen kaihi,
astigmatismi, myopia, hypermetropia,
valontaittu-misen erilaisuus toisessa silmässä (anisometria),
iriksen erivärisyys (heterokromia), pupillien
erikokoisuus (anisokoria), synnynnäinen täydellinen
tahi osittainen värisokeus (dyscliromatopsia 1.
daltonismi). vrt. Perinnöllisyys.
Glaukomi näyttää esiintyvän nuoremmissa
sukupolvissa ja perheen nuoremmissa jäsenissä
aikaisemmalla iällä kuin vanhemmissa (n. s. antecipatio).
Daltonismi kulkee usein isästä terveen tyttären
kautta tämän pojalle. Hyvin huonoon näkövoimaan,
jopa täydelliseen sokeuteen viepä verkkokalvon
mustassa väriaineessa ensin huomattava
perinnöllinen tauti n. s. retinitis pigrnentosa on
keskenään sukua olevien vanhempain lapsilla tavallisin.

Aikaisemmin käytettiin nimitystä oftalniia (=
silmäntulehdus) kaikille niille s:lle, joissa
tulehdusta oli ulkonaisesti huomattavissa, kuten
luomien, sidekalvon, sarveiskalvon ja
silmäterän-kehän tulehduksissa, mutta tarkemmin
määrittelevät nimitykset ovat nykyään sen syrjäyttäneet.

S. voimme ryhmitellä seuraavasti, samalla
mainiten muutamia tärkeimpiä nimiä:
I. Silmäluomien taudit: tulehdus t.
Iiil-seileminen luomen reuna-ihossa (blepharitis),
ohran jyvä 1. märkänäppy (hordeolum),
näärän-näppv (chalnzion), silmäraon ahtaus
(blcpharo-pliimosis), luomien puutteellinen sulkeutuminen
(lagophlalmos), asentovirheet (ks. Ektropium
ja E n t r o p i u m), yläluomen velttous 1.
riippuminen (ptosis), ripsien väärä asento (trichiasis,
distichiasis). Kasvannaisista mainittakoon
vaaraton keltainen ihokasvain (xantclasma), syviä
(nævus), syöpä (carcinonia) ja solukasvain (sar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0693.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free