- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1331-1332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silmälihakset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1331

Silmäterä—Silphium

1332

komaj. — II. Kyyneltiehyiden ja
-rauhasten taudit: kyynel rauhastulehdus
(dak-ryoadenitis), kyynelpussintulelidus
(dakryocysti-tis), ahtaus kyvnelteissä (dakryostenosis),
kyynelten poskellevaluminen (epifora). — III.
Sidekalvon taudit: tulehdus (conjunctivitis
ca-tarrhalis, c. blenorrhoica et gonorrhoica, c.
folli-culosa, v. phlyctænulosa, c. pseudomembranacea, c.
Irachomalosa, c. vernalis), luomi- ja
silmänpinta-sidekalvon yhteenkasvettuma 1. luomiliittymä 1.
kiintoluomi (symblepharon), verenpurkauma
(su-gillatio subcon junctivalis), rasvakasvain (Upoina).

IV. Sarveiskalvon taudit: tulehdus
(keratitis), rokahtuma (herpes), haava (ulcus).

V. K o v a n k a 1 v o n taudit: tulehdus
(scleritis), pullistumat (ks. Staf yi omi). —
VI. Uveaaliseudun taudit: tulehdus
iriksessä (iritis), koko uveassa (uveitis 1.
iridocho-rioiditis). — VII. Mykiön taudit,
samen-nukset 1. kaihi (cataracta) ks. K a i h i, mykiön
asentovirheet (ektopia, luxatio lentis),
mykiöttö-myys (aphakia). — VIII. Paineen
kohoaminen silmässä: n. s. vihreä kaihi (vrt.
Glaukomi ja Kaihi). — IX.
Näköhermon ja verkkokalvon taudit: tulehdus
(neurilis, papillitis, neuroretinitis, retinitis),
näköhermon surkastuminen (atrophia nervi optici),
verkkokalvon irroittuminen (ablatio retince),
liermotukikudoskasvain (glioma). — X. R e f r a
k-tsioni- ja akkommodatsioniviat:
pitkänäköisyys [hy per metro pia, ks. t.),
likinäköi-svys, ks. t. (myopia), astigmatismi (ks. t.). —
XI. Häiriöt silmäterän liikkeissä:
liika laajuus (mydriasis), pienuus (miosis),
liikkumattomuus (iridoplegia). — XII. Ulkoisten
silmälihasten taudit: heikkous
(insuffi-cicntia), halvaukset (paresia, paraplegia),
kiero-silmäisyys, ks. t. (strabismus). — XIII.
Silmäkuopan taudit. — XIV. Silmän ja sen
lähimmän ympäristön tapaturmat:
vieras esine (corpus alienum), haava (ulcus,
miinus), loukkaantuminen (contusio), toista silmää
kohdanneesta tapaturmasta johtuva toisenkin
silmän tulehdus (ophtalrnia 1. iridochorioiditis
synipa th ica).

S:sta maassamme yleisimpiä on trakomi
ikreik. irakhys- karhea), jolla kansan
keskuudessa on nimenä ,,silmäpasko" (ks. Pasko).

Toinen sangen yleinen tauti, joka varsinkin
lapsuusiällä usein saa aikaan korvaamattomia
vaurioita silmässä, on keratoconjunctivilis 1.
conjunctivitis phlyktænulosa (c. eczematosa, c.
lympha-tica, c. scrophulosa). Todennäköisesti sen saavat
aikaan tuberkelibasillin ja muutamien
märkä-hakteerien myrkyt yhteisesti, siis tauti itsessään
on tarttumaton. Se esiintyykin tavallisimmin
risatautisissa lapsissa, joilla on täiden
aiheuttamaa ihottumaa päässä tahi yskän ja nuhan
johdosta rohtumaa suun tai sieraimien ympärillä,
samoin myös rokkotautien ja hinkuyskän
jälkeen. Lievimmissä tapauksissa punottaa vain
sidekalvo, ja sarveiskalvon reunaan tahi muualle
silmän pinnalle nousee joku pieni näppylä, joka
saattaa muutamassa päivässä hävitä. Mutta nämä
lievätkin tapaukset saattavat silmän näkökyvylle
merkitä paljon jos phlykteeni, joksi näppyä 1.
pesäkettä sanotaan, muodostuu keskelle
silmäterää, sillä se jättää aina arven, milloin
ohuemman (nubecula), milloin paksumman (macula).

Vaikeammissa tapauksissa ovat luomet
turvonneet, haavoittumia esiintyy silmän pielissä,
silmät ovat kovasti valonarat (vrt. Luomiko
u-r is tus), ja esiintyy phlykteenejä sekä
verisuonien laajentumista sarveiskalvolla. Usein
sarveiskalvo puhkeaakin, josta taas saattaa olla
seurauksena koko silmämunan märkiminenkin
(panophtalmitis) ja kutistuminen (phtisis).
Ikävintä tässä taudissa on sen uusiintuminen.
Monet sairastavat sitä useana talvena peräkkäin,
toiset voivat saada sen heinäkuun helteelläkin,
jos varomattomasti antavat tuulen ihoonsa
puhaltaa. Tuberkuloosin vastustaminen on tietysti
tehokkain tämän taudin estämiskeino, mutta jos
se jollakin jo 011 havaittu, voi uusiutumisvaaraa
vähentää ja parantumisen helpottaa puhtauden,
raittiin ilman, varovaisen karkaisun, yleisvoinnin
kohottamisen ja pahempien vilustumisten
välttämisen avulla. Lääkärin hoitoa on myös
mahdollisimman pian hankittava.

Kotieläintemme s :s t a on, tapaturmia
lukuunottamatta, ainoastaan kaihella suurempaa
merkitystä. Jalorotuisia hevosia ja koiria
saatetaan useinkin kaihileikkauksella
uudelleenkäyttö-kelpoisiksi. A. W:ra.

Silmäterä ks. Silmä.

Silmäteränkehä ks. Silmä.

Silmätippuri ks. Silmätaudit.

Silmävaltimo ks. Silmä.

Silmävesi, silmän hautomista varten tehty
mieto lääkeliuos. Meillä käytetään yleisimmin
2%:n boorihappo- ja 1/2%:n
lyijyasetaatti-vesiliuosta. Viimemainittu ei ole sopivaa jos
silmäterässä on haavoja, sillä lyijy saattaa
takertua näihin lähtemättömiksi täpliksi.
Hauteeksi mitä sopivinta on puhtaaksi kiehautettu,
lämmin n. 1/2-1 % keittosuolaliuos. Salanimillä
kulkevia kalliita, ehkä vahingoittaviakin
silmä-vesiä kartettakoon. A. W :ra.

Silo, paikka muinaisessa Palestiinassa, Josuan
aikana liitonmajan paikka ja uskonnollinen ja
yhteiskunnallinen keskus. Menetti
merkityksensä, kun filistealaiset veivät pois liitonarkin.
7:nnellä vuosis. assyrialaiset hävittivät S:n.

Siloa (nyk. ’A i n Silvan), lähde muinaisessa
Jerusalemissa, kaupungin kaakkoisosassa,
mainitaan U:ssa T:ssa (Joh. 97) sokeana syntyneen
parantamisen yhteydessä.

Silohansikasnahka 1. g 1 a c é-n a h k a ks.
N a h k a.

Silokalliot, jään hiomat kalliot, joissa on
huomattavissa muinaisen mannerjään kulkusuuntaa
vastaan kääntynyt uurteinen, pyöristynyt ja sileä
vastasivu ja rosoisempi suojasivu. Koko
Etelä-ja Keski-Suomessa ovat s:n vastasivut luodetta
kohti, mikä ilmiö on huomattavissa kaikkialla,
missä kallionnyppvlöitä on paljastuneina.

P. E.

Siloti /-ö’-/, Alexander (s. 1863), ven.
pianisti, N. Rubinsteinin ja Lisztin oppilas.
Toimi 1880-90 professorina Moskovan
konserva-torissa ja sittemmin orkesterinjohtajana
Moskovassa (1901-02) ja Pietarissa (1903-04). /. K.

Silpha ks. Raatokuoriaiset.

Silphium, mykerökukkaissuku, josta laji S.
laci-niatum kuuluu kompassikasveihin (ks. t.). —
Vanhalla ajalla nimitettiin S:ksi erästä
pahanhajuista itämaista sarjakukkaista, luultavasti
Scorodosma fætidumia, samoin erästä hyvän-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0694.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free