- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1333-1334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silpoherneet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1333

Silpoherneet—Silta

1334

hajuista, Kyrenaikassa kasvanutta
vihanneskasvia, jota laivalastittain tuotiin Kreikkaan. Ei ole
vieläkään varmaa tietoa siitä, mikä kasvi
jälkimäinen oli. K. L.

Silpoherneet ks. H e r n e.

Silppukone, olkien leikkelemiseen 1.
silppuamiseen käytetty tvöase. S:n muodostaa
tavallisesti pitkä laatikko, johon oljet lasketaan,
syöttö-laitos, joka syöttää oljet terään siten, että
saadaan määrätynkokoisia silppuja, ja terä, joka
toimittaa leikkelemisen. S :ta käytetään joko
käsin tahi konevoimalla. Käsi-s:n työmäärä
lasketaan tunnissa n. 150 kg:ksi 20-25 mm :n
pituisia silppuja ja 40-50 kg:ksi 8 mm:n silppuja.
Voimantarve on n. 0,os-0,ä5 hevosvoimaa, joten
useimmat s:t soveltuvat vain lyhempiaikaiseen
käyttöön, noin yhden tai kahden tunnin työhön,
käsivoimalla.

I. A. S-H.

Silta on rakenne, joka johtaa tien, kadun,
rautatien tai kanavan sellaisen esteen yli, jota
ei liikenteellisistä, teknillisistä, taloudellisista tai
kauneussyistä voida poistaa täytepenkerettä
käyttämällä. Tällaiset esteet ovat vesistöjä, laaksoja,
rotkoja, soita, toisia kulkuteitä tai kallista
maata. S :t ovat välittämänsä liikenteen mukaan :
maantie-, k a t u-, käymä- 1. j a 1 k a t i e-,
rautatie-, kanava- ja kuljetu s-s :ja
joukkoaineideii kuljetuslaitoksia varten; esteen
mukaan : j o k i-s: ja, 1 a a k s o-s : ja 1. v i a d u
k-t. e j a, y 1 i k ä v t ä v ä-s :ja rautateiden t.
katujen yli sekä rumpuja pienten ojien yli;
asentonsa puolesta esteen pääsuuntaan nähden
suoria s:ja sekä vinoja s:ja; liikkuvaisuuteen
nähden: kiinteitä ja liikkuvia s :ja,
jotka voidaan siirtää paikoiltaan, niin että
niiden katkaisema kulkuväylä tulee vapaaksi;
esteen yli jännitettyjen osien rakennusaineen
mukaan p u u-, rauta-, kivi-, betoni- ja
r a u t a b e t o n i-s :ja. Kantotapansa puolesta
(staattisessa suhteessa) palkki-s:ja (kuva 1),
joissa s:lle tuleva kuorma synnyttää tukikohtiin
pystysuoria paineita, p o n n i k e- ja k a a r i-s : ja
(kuva 2), jotka kuormattuina aikaansaavat
tukiinsa vinosuuntaisia paineita, ja riippu-s:ja
(kuva 3), jotka ripustetaan kahden tuen välille
jännitetyn ketjun t. köyden varaan. S:ssa on
kaksi pääosaa: alusrakenne, maatuet (ks. t.)
ja pilarit perustuksilleen, sekä
päällysrakenne, tukien välisen aukon yli jännitetyt
pääkannattajat ja näiden kannattama
s i 1 1 a n k a n s i sekä sen kiinnitteet
pääkannat-tajiin ja lisäksi erikoiset siteet ja jäykisteet.
Alusrakenteen pilarien ja maatukien väliin jää
yksi (yksijänteinen s.) tai useampia
(kaksi-, kolme- j. n. e. jänteinen s.)
vapaita s:ii aukkoja, jotka yleensä ovat
pienemmät kuin s:n pääkannatta j ien
tuki-välit 1. jännemitat, s. o. tukipintojen
keskiöiden väli. Useampi jänteinen s. on j a
t-k u v a, jos pääkannattajat keskeytymättä
jatkuvat välitukien yli. (vrt. Palkki.)

Puu-s:issa päällysrakenne on puuta ja
alusrakenne puusta tai kivestä. Niitä rakennettiin
jo 6:nnella vuosis. e. Kr. Babylonissa setripuun
rungoista kivipilareille. Roomalaisten puu-s:ista
ovat kuuluisimmat Ciesarin Reinin yli
rakennuttamat paalu-s :t ja Trajauuksen 104 teettämä
kaari-s. (Tonavan yli nyk. Romaaniassa), jonka

sillanaukot olivat 35 m leveät ja kiviset pilarit
18 m paksut ja 45 m korkeat (kuva 4).
Uudemmalla ajalla varsinkin Sveitsissä rakennettiin
pitkiä katettuja puu-s:ja (Limmat-s:n jänne
119 m), mutta erittäinkin Ameriikassa ne
saivat laajan käytännön sekä korkeina teline- että
ristikko- (ks. H o w e n-r i s t i k k o) ja
kaari-s:ina rautateitäkin varten (Cascade-kaari-s :n
jänne 84 m). Vielä Helsingin-Hämeenlinnan ja
Riihimäen-Pietarin radoilla rakennettiin
useimmat s :t aluksi puusta. Puu-s:jen tulenarkuus,
lyhyt ikä, suuret kunnossapitotyöt sekä junien
suuresti lisääntynyt paino on kokonaan
lopettanut puu-s :jen käytännön rautateillä. Puu-s :jen
tavallisimpia muotoja ovat yksinkertaiset
palkki-s:t, satulapuilla ja vinotu’illa varustetut
palkki-s:t (kuva 5, ks. myös liitekuvaa Japani I,
S u m i d a n s.), tukiansas-s :t (kuva 6, ks. myös
Helsinki, palsta 298 Vantaan s.),
riippu-ansas-s:t (kuva 8, ks. Nokia 2) ja kaari-s :t,
Kansi tehdään tav. kaksinkertaisesta
lankku-kerroksesta. Maatuet ja pilarit ovat joko kivestä
tai puusta: puuarkkuja (ks. Perustu
sraken-n u s) ja riviin tai kimppuihin lyötyjä paaluja.
Jokipaikoissa pilarit suojataan joko niiden
yhteyteen tai niiden eteen rakennetuilla
jäänmurtajilla.

H a u t a-s :t. Rautaa käytettiin s:ihin ensinnä
siten, että useampia rautaketjuja (Kiinassa jo
l:sellä vuosis.) ripustettiin rinnan
rantakallioiden väliin ja näiden päälle poikittain pantiin
puita kanneksi, jota pitkin voitiin kulkea. Vasta
v:n 1800 vaiheilla Ameriikassa sillankansi
ripustettiin tällaisten kannatinketjujen alapuolelle ja
ketjuja tukivat rannoilla korkeat patsaat, joiden
yli ne jatkuivat vinosti alas ja kiinnitettiin
maahan upotettuihin ankkurimuureihin.
Ensimäisen vakavan rauta-s:n rakensi engl. Darby 1779
Severn-joen yli (kuva 9). Se on 100 jalan
jänteinen valurautainen kaari-s., jonka osat
valettiin samassa Coalbrookdalen rautatehtaassa, jossa
ensimäiset rautatiekiskotkin (ks. Rautatie);
se on vieläkin käyttökunnossa. Engl. Telford ja
Rennie rakensivat 19:nnen vuosis. alulla useita
suuriakin (jopa 73 m:n) valurautaisia kaari-s:ja,
mutta pitemniille jänteille käytettiin riippu-s:ja,
kuten 1826 valmistuneessa Menai-salmen s :ssa
(Bangorin luona) (kuva 10), jonka jänne on
176,5 m. Silloiset riippu-s:t (vrt. Bristol,
kuva Clifton-s.) olivat epävakaiset ja
sortuivat-kin usein eikä niitä voitu rautatie-s :ina käyttää.
Siksipä rakennettiin 1840-46 saman Menai-salmen
yli R. Stephensonin, veturien rakentajan pojan
(ks. Rautatie), johdolla kuuluisa Britannia-s.
(kuva 11) takoraudasta ja niin suuren
nelikulmaisen putken muotoisena, että rautatiejuna
hyvin mahtui sen sisällä kulkemaan kuin
tunnelissa. Sen koko pituus on 558,4 m ja kaksi
keski-jännettä 140 m. Saksassa pidettiin tällaista
täysi-seinäistä s.-muotoa liian raskaana ja
rakennettiin (1844-57) Dirscliaun s:aan Veikselin yli —
Berliinin-Königsbergin radalla — kuusi 131 m :n
pituista s.-jännettä, joiden sivuseinämät olivat
vanneraudasta tehtyjä tiheitä häkkiristikoita
(ks. R a u t a k o n s t ruktsioni, kuvasarja
Rautarakenteita, kuva 2) ja laki ja
pohja-seinämät aivan harvaa ristikkoa. Samoihin
aikoihin rakennettiin Euroopassa pienempiä
rauta-s:oja puuristikkojen tapaan harvempisilmäisinä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0697.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free