- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1341-1342

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1315

Silli

1341G

josta riippukanget lähtevät ja jonka päät
lepäävät tuilla kuten palkki-s :issa. Ketjut tehdään
erikoisen hyvästä raudasta t. teräksestä, köydet
lujasta (lujuus 12,000-14,000 kg/cm2) 4-6,B "mm
paksusta teräslangasta joko punomalla ja
valmiina paikoilleen sijoittamalla tai ripustamalla
kukin lanka erikseen paikoilleen ja sitten
kiertämällä niiden ympäri sitova ja suojaava peite
pehmeää galvanoitua lankaa (Röblingin keksintö).
Ne\v-Yorkissa olevan Manhattan s:n (keskijänne
448 m valm. v. 1911) 54 cm:n läpimittaisissa
kannatinköysissä (4 kpl.) on kussakin 9,472
yhdensuuntaista galvanoitua 5 mm:n teräslankaa.
Tukipatsaat, joita rasittaa melkoinen puristus,
ovat tav. kivestä, joskus raudasta ja
kannatin-ketju t. -köysi lepää niiden päällä liikkuvan
laa-kerirakenteen välityksellä. Ankkuroimista varten
tehdään suuret ja tukevat muurit, joihin ketju
t. köysi viedään sisälle ja päätetään
ankkuri-laattoihin.

Kivisiä (kuvia ks. Firenze, liitekuva
II; Praagi, D r e s d e n, liitekuvat I, II;
Lontoo, liitekuva I; Pariisi, liitekuva I;
Geneve, Kiina liitekuva II) holvisiltoja
rakensivat tiedettävästi ensinnä roomalaiset, sillä
ennen heitä oli vain pieniä s.-aukkoja katettu
kivipaasilla. Holvit he tekivät aina
puoliympyräkaa-ren muotoisiksi. Niitä on meidän aikoihin
säilynyt m. m. akvedukteissa (ks. t.) ja parhaiten
Ranskassa Pont du Gard-s :ssa(kuva ks. Akvedukti)
jonka holviaukot ovat 25 m ja koko korkeus 50
m. Keskiajalla (ks. D r e s <1 e n, liitekuva I, nyk.
revitty vanha Augustus-s.) kivi-s: ja
rakensivat varsinkin benediktiläis- ja
sistersiläis-munkit ja arvatenkin he keksivät matalakaarisen
holvin käytännön. V. 1760 Pariisiin perustettu
insinööriopisto (École des ponts et chaussées)
vaikutti tuntuvasti holvi-s:jen teorian ja
rakennuksen kehittymiseen erittäinkin Ranskassa
(Perro-net, engl. Smeaton, Telford, Rennie).
Rauta-s :jen rinnalla jäivät kiviset s :t ensinnä
varjoon, mutta myöhäisempi aika on niiden
suurempaan kestävyyteen ja vakavuuteen sekä
pienempiin ylläpitokustannuksiin kiinnittänyt täyden
huomion ja rakentanut niitä maanteitä, katuja
ja rautateitäkin varten. Viime vuosis. lopulla
otettiin vanhastaan tunnettu betoni s:issa
enemmän käytäntöön ja tällä vuosis. on raudalla
jäykistettyä betonia, rautabetonia, käyttämällä luotu
kivi-s:ille aivan uusia ja erilaatuisiin
tarkoituksiin ja olosuhteisiin sopivia muotoja.
Rakennusaineena käytetään siten luonnollista tai
keinotekoista kiveä (tiiliä), betonia ja rautabetonia..
Paitsi kivipaadella peitettyjä pieniä tierumpuja
tehdään kivisiä palkki-s:ja vain rautabetonista
(ks. t.). Niissä kansilaatan alla on kaksi t.
useampia palkkeja tähän yhteen valettuina n. s.
laattapalkeiksi, jotka joko tukilaakerin
välityksellä vapaasti lepäävät tukiensa varassa taikka
usein jäykästi liittyvät ja jatkuvat betonisiin
tukiseiniin ja pilareihin niin, että niiden kanssa
muodostavat yhtenäisen raudoilla jäykistetyn
kappaleen, (ks. Rautabetoni I, kuva 4).
Kansilaatta suojataan kosteudelta kattamalla se
eristyskerroksella (asfaltilla), jonka päälle tulee
tiesora tai laskos. Kahta palkkia käyttäen ne
toisinaan tehdään kapeat ja korkeat ja
asetetaan kansilaatan sivuille, jolloin ne ulotetaan
sen yläpuolelle s:n kaiteiksi ja voidaan aineen

säästämiseksi varustaa nelikulmaisilla
reijillä-kin (kuva 22). Ristikko-sijakin tehdään
rauta-betonista tav. parabeli-s:n muotoisia.
Rautajäy-kisteet sovitetaan s:ssa samojen periaatteiden
mukaan kuin muissa rautabetonirakenteissa (ks.
Rautabetoni); joskus käytetään myös
suurempia I palkkeja, joiden ympärille valetaan
betoni. Kivi-s :jen luonteenomaisin muoto on
ympyrä tai korikaarenmuotoinen, hakatusta tai
louhitusta kivestä, joko kylmiltään (laastitta)
tahi laastia käyttäen tehty, betonista tai
rauta-betonista valettu holvi vahvoine, tukevaan
pohjaan ulottuville kanta- ja perusmuureineen.
Holvin vahvuus tav. lisääntyy kantaan päin ja sen
päällä on kantapuolella paksuneva erikoinen
päällysmuuraus. Holvi peitetään
eristyksellä ja sen kummallekin sivulle tehdään
tienpinnan korkeuteen ulottuvat rintamuurit,
joiden väli täytetään soralla. Isoissa s :issa
täytteen ja siitä johtuvan painon säästämiseksi
tehdään holvin päälle toisia pienempiä s :n
suuntaisia tai poikittaisia täyteholveja (kuva 23),
joiden päälle joko suorastaan tai käyttäen
ohuehkoa täytettä muodostetaan tienpinta. S:n kansi
tehdään myös rautabetonista palkki-s :jen tapaan
(kuva 25; ks. Rautabetoni, liitekuva I, 3)
ja tuetaan holviin (tav. betoniseen)
rautabetoni-pylväillä. Jäykistämällä betoniliolvi raudoilla
(rautabetoni) voidaan se tehdä ohuempi ja siten
keveämpi ja sirompi. Jäykisteinä käytetään
pyöreitä rautoja lähellä holvin sekä sisä- että
ulkopintoja tai jäykkiä ristikonmuotoisia
rautakaa-ria, joita haudataan useampia rinnan betoniin
(Melan’in rakennustapa). 1890-luvulla alettiin
holvi-s:ja rakentaa nivelellisiä. Niveliä
.sovitettiin kumpaankin kantaan ja lakeen (ks.
Betoni-sillat). Siten holvit tulivat staattisesti
selvemmät ja varmemmat ja niissä esiintyvät
jännitykset. miltei riippumattomiksi tukien pienistä
siirtymistä ja lämpötilan vaihteluista, jotka
tavallisissa nivelettömissä holveissa päinvastoin
ovat hyvin vaikuttavia. Tämän takia
nivelellisiä holvi-s:ja voidaan rakentaa matalampia ja
pitempi jänteisiä ja epävarmemmallekin
perustukselle kuin nivelettömiä. Itse holvi tehdään
silloin jänteen neljänneksien kohdalta paksumpi
kuin laesta ja kannasta. Nivelet tehdään joko
panemalla kivien väliseen saumaan 15-20 mm
paksuinen kapeahko kovalyijykaistale tai sitten
ne tehdään kahdesta lujasta betonista tai
hakatusta kivestä tehdystä kivestä, joista toinen on
kupera ja toinen hiukan laakeammin koverrettu,
taikka myöskin teräksestä kuten rautaisten
kaari-s :jen nivelet. — Holvien asemasta
käytetään myös yksityisiä kapeahkoia
rautabetoni-kaaria (ks. Rautabetoni, liitekuva I, 3),
joita sitovat yhteen joko ohukainen laatta tai
muutamat poikittaiset sidepalkit. Jos kaaria on
vain kaksi, voidaan ne tehdä niin korkeat, että
s:n kansi ripustetaan niiden alapuolelle kaarista
lähtevien ripustuskankien varaan (kuva 26),
jolloin sillankansi samalla voi olla kaaren kantoja
yhdistävänä vetokankena kuten rauta-s :issa. —
Kivisiä holvi- ja kaari-s :ja on jo rakennettu yli
100 m jänteisiä ja palkki-s :jakin useamman
kymmenen m:n mittaisia.

Liikkuvat sillat. Kun tie-s. on
rakennettava vesikulkureitin yli eikä sitä voida tehdä
niin korkealle, että alukset, esim. purjealukset.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0701.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free