- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1343-1344

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1343

Siltala—Siluetti

1344

voisivat kulkea sen alitse, tehdään s. liikkuva,
niin että se tarpeen tullen voi aluksille jättää
niiden tarvitseman kulkuaukon vapaaksi. Tällaisia
liikkuvia s :ja ovat m. m. n o s t o-s :t (ks. t.),
joiden päällysrakenne korkealla olevalta
kiinteältä nostotelineeltä kulkevilla köysillä ja
vastapainoilla kohotetaan niin ylös, että alukset
pääsevät sen alitse kulkemaan; työntö- 1.
pyörä-s:t, pieniä s:ja kanavasulkujen y. m. s. yli,
jotka rannalla olevien pyörien päällitse vedetään
toiselle rannalle vastapainon estäessä sitä
keik-koamasta; k ä ä n t ö-s:ja, kaksivartisia
(kuva 27), joissa s., paitsi kummassakin
päässään, on keskeltä tuettu pilarilla, jolla
olevan pystytapin ympäri s. käännetään vesitien
suuntaan niin, että kulkuväylä pilarin
kummallakin puolella jää vapaaksi, ja yksivartisia
(kuva 2S), joissa kääntötappi on toisella —
asianmukaisesti laajennetulla — rantamuurilla ja
sen-puoleinen s.-n varsi lyhyt, mutta vastapainolla
kuormitettu, niin että s. käännettäessä pysyy
tasapainossa. Kääntötapin ympärillä on tuella
kehään taivutettu kisko (kuva 28) ja sen
ulkopuolella kaarenmuotoinen hammaskanki. Edellistä
pitkin kulkevat s:aan kiinnitetyt ja sitä tukevat
juoksupyörät, kun s:aa käännetään
hammaskan-keen purevalla hammasrattaalla, jonka
pystyakselia väännetään s :11a olevalla ratas- ja
kampi-laitteella. Kääntö-s:jen rakenne ja tukemistapa
on useammanlaatuinen ja kääntövoimana usein
sähkö tai painevesi vastaavine koneistoineen.
Vanhoissa linnoituksissa y. m. s. käytettiin
valli-hautojen ja kaivantojen yli veto-s:ja, jotka
toisen tukensa ympäri vääntäen vedettiin
pystyyn portin päällä olevien pyörien yli
kulkevilla ja vastapainoilla kuormitetuilla köysillä.
Uusimpia liikkuvia s:ja ovat läppä-s:t, jotka
avautuvat kuten veto-s:t, mutta joissa
käyttövoima, s. o. sähkö tai painevesi, vaikuttaa
liam-maskangen ja hammasrattaan välityksellä joko
vääntymisakselin kohdalle tai sen ohi,
ranta-muuriin säästettyyn kammioon, ulottuvaan
palkin-jatkoon (ks. Lontoo, liitekuva I. Tower
Bridge, läppä-s. avattuna, jolloin kulkijat
voivat käyttää ylempänä olevaa tornien kautta
hissillä saavutettavaa s:aa, sivu jänteet ovat jäykkiä
riippu-s :ja). Uivia s : ja käytetään
lyhyempi-aikäistä tarvetta varten, koska ne voidaan
nopeaan pystyttää ja purkaa (s o t i 1 a s-s :t), sekä
silloin kun perustuksen laatu on niin huono,
että kiinteä s. tulisi kovin kalliiksi. Niitä ovat
vhteennidotuista lautoista tehdyt lautta-s:t,
vierekkäin ankkuroiduille veneille rakennetut
vene-s:t ja tätä tarkoitusta varten erikoisesti
puusta, raudasta tai rautabetonista tehtyjen
alusten, proomujen t. ponttonien kannattamat
pönttö n i-s :t (ks. Pori, kuva: Puuvillatehdas).
jotka kootaan 2 t. 3 kiinteästi yhteenkytkettyä
ponttonia käsittävistä osastoista. Ponttonit
ankkuroidaan tukevasti paikoilleen, mutta jäiden
lähdön varalta uivat s:t talveksi usein hajoitetaan
osastoihinsa ja viedään suojaan. Vapaampi
kulkuaukko saadaan s:aan irroittamalla yksi osasto
ja uittamalla se sivulle. Liikkuviin s:iliiu
luetaan vielä riippu lautat (kuva 27), joita
varten rakennetaan korkeiden rautaisten
ris-tikkotornien varaan kiinteä s. niin korkealle,
että mastolliset alukset voivat kulkea sen alitse.
Tällä s :11a olevilla kiskoilla liikkuu vaunu, josta

riippuu ilmassa rantalaiturien korkeudella
lautta-lava, jolle kulkijat, raitio- ja rautatievaunutkin
voivat siirtyä. Lautalta käsin pannaan sähkövirran
avulla juoksuvaunu liikkeelle, jolloin lauttakin
nopeasti (aina 2 m sek.) siirtyy rannalta toiselle.
Ensimäisen riippulautan rakensi ransk. Arnodin
1893 Bilbaossa Espanjassa ja niitä on sitten
rakennettu useita varsinkin vilkasliikkeisten
satamien suihin. [Teknillinen käsikirja; Strukel.
„Der Brückenbau"; Esselborn, „Tiefbau"; Melan,
,,Der Brückenbau"; Mehrtens, ,,Der
Briicken-bau"; ,,Handbuch der Ingenieurwissenschaften";
Kersten, „Brücken in Eisenbeton"; Foerster.
,.Balkenbrücken in Eisenbeton"; „Handbuch f ii r
Eisenbetonbau" y. m.] J. C-én.

Siltala (Silfvenius), Antti Johannes
(1878-1910), eläintieteilijä, yliopp. 1896, fil. kand.
1901, fil. lis. 1906, nimitettiin eläintieteen
dosentiksi yliopistoomme 1906. Monivuotisesta
sairaudesta ja aikaisesta kuolemasta huolimatta 8.
ehti tiedcmiehenä suorittaa tärkeän ja
huomattavan työn erikoisalallaan, yökorentojen
(Trichoptera) eri kehitysasteiden ja elämäntapojen
perinpohjaisena tutkijana. ,,Luonnon
Ystävä"-aikakaus-leliden ahkerana avustajana ja toimittajana sekä
suomentajana y. m. S. on huomattavasti edistänyt
suomenkielisen kasvi- ja eläintieteellisen
oppisanaston kehitystä. Teoksista mainittakoon:
„über die Metamorphose einiger Phryganeiden
und Limnophiliden" (1902, II 1903. III 19041,
,,Beiträge zur Metamorphose der Tricliopteren"
(1905, II 1908), „Trichopterologische
Unter-sucliungen. I. über den Laicli der Tricliopteren"
(1906, väitöskirja), ,,II t’ber die postembryonale
Entwickelung der Trichopteren-Larveu" (1907)
sekä (yhdessä G. Ekmanin kanssa)
,,Luurankois-ten rakenne leikkelyharjoitusten perustalla. I"
(1910).

Silta varustus ks. Sillanpäävarustus.

Siltaveljet (lat. fratres pontifices),
uskonnollinen veljeskunta Etelä-Ranskassa, joka harrasti
siltojen, lauttojen, vierasmajojen rakentamista;
säännöt vahvistettu 1189. hajoitettu 1460.

Siltavouti. 17:nnen vuosis. loppupuolelta
pitäjän kunnallinen järjestysmies etupäässä teiden
ja siltain silmälläpitoa varten, myöhemmin
alempi maalais-kruununpalveli ja, joka avusti
nimismiestä yleisen turvallisuuden ja
järjestyksen voimassa pitämisessä y. m. V:n 1892 alusta
entisten s:ien, samaten kuin muidenkin alempien
kruununpalvelijain, jahtivoutien.
neljännesmies-ten ja käskyn-ajajain virat, lakkautettiin ja
niiden tehtävät siirrettiin valtion palkkaamille
maalais-poliisikonstaapeleille. — Silta- ja
jahtivoutikapat, joita oli suoritettu
mainituille palvelusmiehille kaksi kappaa eli
yksitoista litraa jyviä kultakin talolta ja samassa
suhteessa talonosalta, peruutettiin tämän
muutoksen johdosta kruunulle maksettavaksi
maaveroksi. (Asetus 10 p:ltä helmik., julistus 20 p:Itä
lokak. 1891). El. K. d K. J. S.

Siluetti (ransk. silhouette), varjo- 1.
ääriviiva-kuva, jonka yksivärisessä, tavallisesti mustassa
pinnassa ainoastaan ulkopiirteet näkyvät
(ihmiskuvissa enimmäkseen profiili). Nimensä s. on
saanut ransk. raha-asiainministerin Etienne de S i
1-houetten (1707-67) mukaan siksi, että hänen
aikalaisensa, suuttuneina hänen säännöksiinsä,
pilkallisesti nimittivät kaikkea ylen sääste-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free