- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1347-1348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Silundumi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1347

Silvan us—Simbabve

1348

lännin kalkista selitetty yli 1,000 lajia. T r i 1
o-biittien ja lonkero ja Ikäisten,
ainoiden kambrisella ajalla runsaasti edustettujen
eläinryhmien lajimäärä yhä kasvoi. Niiden
rinnalle ilmestyi p ä ä jalkaisten tärkeä ryhmä
(yli 1,500 ortoceratiittia) ja näiden seuralaiset,
kookkaat, tukevakuoriset s i m p u k a t. Aivan
tai miltei uusia tulokkaita olivat myös
korallit, merililjat ja jo main. grap to liitit
(ks. t.), eriskummainen pelaginen
onteloeläin-rvhmä, joiden hiiltyneet jätteet ovat parhaimpia
opaskivettymiä tämänaikuisille kerroksille. Hyvin
omituinen oli suolattomissa vesissä eläneiden
jät-tiläisäyriäisten, eurypteridie n ryhmä,
suurimmat la jit toista m :iä pitkiä. Ensimäiset kala t,
haikalojen ja panssarikalojen edustamina,
tunnetaan yläsiluurista. Maaeläimistä oli olemassa
ainakin h ä mäliäkkiel ä i m i ä (skorpioneja)
ja tuhatj alkaisi a. Pohjois-Ameriikan
si-luurikerroksista tunnetaan ensimäisten m a
a-kasvien, s. o. suomu- ja sinettipuiden ja
saniaiskasvien jätteitä. V. A. K-io.

Silvanus [siivu’-] (< lat. silva = metsä),
mui-naisit. metsän jumala, myös karjan, laidunmaan
sekä yleensä maaseudun suojelus jumala, oik. sama
kuin Faunus (ks. t.); runoilijoilla myös = Pan
ja Seilenos (ks. n.). S :ta kuvataan tav.
parrakkaaksi mieheksi, jolla on talja vasemmalla
käsivarrellaan, pinjanoksa vasemmassa ja
viini-kövnnösveitsi oikeassa kädessään. K. J. II.

Silvester [-e’-], neljän paavin nimi. 1. S. I
(paavina 314-335). pyhimys, kastoi tarinan mukaan
Konstantinus Suuren parannettuaan hänet ensin
spitaalista ja sai tästä kiitokseksi n. s.
Konstan-ti miksen lahjakirjalla oikeuden n. s. Pietarin
perintöön. Mainittu asiakirja on kuitenkin
8 :nnella vuosis. tehty väärennys. — 2. S. II
(paavina 999-1003), maallikkonimeltään
Gerbert. Opiskeltuaan m. m. Espanjassa ja
Roomassa. S. tuli Reims’in koulun johtajaksi.
Keisari Otto III, jonka vallan per imysoikeutta hän
oli tehokkaasti puolustanut, käytti häntä paljon
neuvonantajanaan ja valitutti hänet 991 Reims’;n,
998 Ravennan arkkipiispaksi sekä 999 paaviksi.
S:n ihanteena oli keisarin ja paavin
rauhallinen yhteistyö kristikunnan menestykseksi. Aikansa
oppineimpana miehenä S. on jättänyt pysyviä
jälkiä matematiikan, astronomian ja musiikin
tutkimukseen, mutta myöskin joutunut loitsijan
maineeseen. [Schultess, ,,Papst S. II als Lelirer
und Staatsmann" (1891); Picavet, ,,Gerbert, un
pape philosophe" (1897) ; Lux, . Papst
Silve-sters II Einfluss auf die Politik Kaiser Ottos III"
(1898); Havet, „Lettres de Gerbert" (1890).]
-3. S. III (paavina 1045-46), roomalaisten
kohottama Benedictus IX :n vastapaaviksi. — 4. S. IV
(paavina 1105-11). Rooman aateliston ja Ankonan
maakreivi Wernerin kohottama Paschalis II :n
vastapaaviksi. A. J. P-ä.

Silvestre [-e’str], Paul A r månd
(1837-1901), ransk. kirjailija. S:n tuotanto oli hyvin
monipuolinen. Varsinaisen maineensa hän
saavutti mehevillä ja rivoilla, Rabelais’n tapaan
kirjoitetuilla kertomuksillaan : ..Contes
pantagrué-liques et galantes", ,,IIistoires inconvenantes",
,,Contes audacieux", „Contes salés" y. m. Aivan
toista laatua 011 muu hänen tuotantonsa. ITäu
on julkaissut vakavia näytelmiä, esim.
,,Griséli-dis" (1891), „Sapho" (1893) ja uskonnollisen näy-

telmän .,Les drames saerés" (1893) sekä joukon
oopperatekstejä. Myöskin lyyrillisiä runoja S.
on sepittänyt sekä toiminut taidearvostelijana.

II. Kr-n.

Silvestri-Falconieri [-ver- -(?-], Francesco
di (s. 1871), (12:s) Lebonan ja Meridinan
herttua, it. kirjailija, lakimies, julkaisi 1912
täydellisen suorasanaisen italiankielisen käännöksen
Kalevalasta. Käännös, johon liittyy laajanlainen
johdatus, on tehty alkukielestä, käyttämällä
apuna etenkin Léouzon Le Ducin ranskankielistä
käännöstä. [Valvoja 1909, siv. 336-7; 1913, siv.
582-5.] E. N. 8.

Silvretta [-e’-], vuoriryhmä Reetisissä Alpeissa,
Sveitsissä ja Itävallassa, Albula-solan, Davosin
laakson. Schlappiner Joeliin. Montafonin,
Silher-talin ja Engadinin välissä, jakaantuu neljään
ryhmään, jotka etelästä alkaen ovat S cal et ta
(Piz Kesh 3,422 m), Ferm u n t 1. varsinainen S.
(Piz Linard 3,414 m), S am n au n (Muttler
3,298 m) ja Fervall (Kuchenspitze 3.170 m).

Silybum marianum, piikkinen, kalju,
mykerö-kukkainen ruoho, jolla on suuret valkotäpläiset,
kiiltävät lehdet ja punaiset kukat. Kotimaa
Välimeren seuduilla. Villiytynyt ja suuresti
levinnyt. Ameriikan pampaksilla. Komea koristekasvi
puutarhoissa, meillä jokseenkin harvinainen.

K. L.

Sima, pääasiallisesti hunajasta ja vedestä
valmistettu käynyt juoma, jota vuosituhansia on
käytetty Euroopassa ja joka oli muinaisten
skandinaavien lempijuoma (isl. mjöd r, ruots.
mjöd).

Simake ks. Anthoxan t h u m.

Simananniemi, maatila (perintötila) Liperin
pitäjässä Oriveden rannalla 3 km kirkolta
jokseenkin etelään; käsitti 24 eri tilaa v:een 1903,
jolloin osa tilasta »lyötiin. V. 1910 Suomen
valtio osti jälellejääneet S:n tilukset, paitsi
kantatilaa, m. m. Siikasalmen (ks. t.) kartanon
(yhteensä 1,233 ha), jotka sittemmin on
palstoitettu pientiloiksi. S :n omistajina oli 1700-luvulla
Hougberg- ja Porthan-sukujen jäseniä, seur.
vuosis :11a tuomari Mollerus. senaattori Henrik
Ervast, joka möi kartanon vävylleen tuomari
J. Hällströmille. sekä siitä alkaen Ilällström-suku,
jonka hallussa kantatila yhä (1916) on. Vv.
1869-1906 oli tilalla meijerikoulu (2-vuotinen
oppijakso; toinen maamme kahdesta ensimäisestä)
sekä sitten yksivuotinen karjanhoitokoulu v:een
1910 ja 1886-1909 maanviljelyskoulu.
Taitekattoi-nen. puinen päärakennus (ks. Maatalous
opetus, liitekuva) on v:lta 1812. A. Es.

Simancas [-ma’-] (lat. Septimanca), pieni
kaupunki Espanjassa, 11 km Valladolidin
lounaispuolella. Kaarle V sijoitti 1540-luvulla
valta-kunnanarkiston S:n linnaan. Vaikka Espanjan
valtioarkisto ei enää sijaitsekaan S:ssa. 011 siellä
edelleen säilössä suuri joukko vanhempia
asiakirjoja. niiden joukossa myöskin sellaisia, jotka
valaisevat Ruotsin historiaa m. m. sikäläistä
katolista reaktsionia. kolmikymmenvuotisen sodan
aikaa, Kristiina kuningattaret! hallitusta v. m.

Simasalo (8imsalö), saari Sipoon pitäjässä,
Si-poonselän pohjoispuolella, 21 km Helsingistä.
Höyrylaivalaituri. Veneveistämö.

Simbabve (myös Zimbabye ja Zimbabwe),
alkuaan yleinen nimitys Rhodesiassa, Sambesi’n
ja Limpopon välisellä alueella tavatuille omitui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0704.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free