- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1363-1364

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Simpukka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1363

Simson—Simssi

1364

Vårdöu pitäjässä, n. 6 km pitäjän pääsaaresta
pohjoiseen.

Simson (hepr. simsöv < ehkä diminut. semes,
aurinko, siis = aurinkoinen 1. „auringonmies"),
Danin heimon kansallissankari, jota kuvaavat
kertomukset (Tuom. 13-10) ovat historian, tarun
ja sadun sekaisia. Niiden historialliseksi
taustaksi ovat ajateltavat varhaisemman tuomarien
ajan raa’at tavat Kanaanissa ja riidat
israelilaisten ja filistealaisten välillä. Kun S:n
kotipaikan Zorean (Länsi-,luudassa lähellä
Jerusalemia) lähellä on m. m. Betsemes (= auringon huone)
ja hänen nimensä viittaa aurinkoon, niin on
lähellä olettamus, ettii S:n kertomuksissa on
aineksia auringontarusta. Sankarin pitkät
hiukset voiman lähteenä muistuttavat auringonsäteitä.
Sitävastoin 011 sangen epäiltävää, onko hänen
rakastajattarensa Delilan nimi yhteydessä hepr.
lajil (= yö) sanan kanssa. Vertauskohtia
tarjoavat myös kreikkalaiset tarut, joissa sankarin
jokunen hius (tai kolme hiusta, S :11a seitsemän
kutria!) 011 voiman, elämän ja voiton lähteenä,
mutta jonka sankari kadottaa naisen petoksen
vuoksi ja siten joutuu turmioon. S:n ketut,
joilla hän polttaa filistealaisten viljavainiot
(Tuoni, lä.i seur.), lienevät poudan polttaman
viljan vertauskuvia ja muistuttavat roomalaisten
tapaa päästää cerealia-juhlassa joukko kettuja,
palavat kekäleet hännässä, circus maximukseen.
S:n kertomuksissa kuvastuu monta muutakin
sangen alkuperäistä tapaa ja käsitystä. Hänen
ensimäinen avioliittonsa filistealaisen naisen kanssa
(Tuoni. 14 seur.) edellyttää, että vaimo ei asu
miehen kotona, vaan mies, milloin soveltuu, käy
hänen luonaan. Kuvauksessa jalopeurasta ja
hunajasta (S:n arvoituksessa) esiintyy se
kreikkalaisilla ja roomalaisillakin tavattava
kansanluulo, että mehiläiset syntyvät eläinten
haaskasta. Melkoisella osalla ainehistoa on kuitenkin
paikallistarinan luonne. Kun S. nuorella
aasin-leukaluulla (jossa on hampaaton syvennys ja joka
senvuoksi hyvin soveltuu käsiteltäväksi) lyö
kuoliaaksi 1.000 filistealaista ja kun paikkaa,
mihin hän sitten heittää aseensa, nimitetään
„leukaluunkukkulaksi" (hepr. Ramatli-Lehi), niin
on todennäköistä, että kertomus on alkuaan
liittynyt tuohon tuntemattomaan, ulkonäöltään ehkä
leukaluuta muistuttavaan kukkulaan (Tuoni. 15i7).
Ja kun sankari, Herkulesta muistuttaen, nostaa
hartioilleen Gazan kaupungin portit (Tuoni. ltVa),
niin on syystä arveltu, että noilla seuduin on
ollut „Gazan portti" niminen paikka ja että
tarina on siitä saanut alkunsa. Joka
tapauksessa S. on alkuaan ajateltu voimaa uhkuvaksi
luonnonnuorukaiseksi. Myöhempi aika on tehnyt
hänestä ,.pyhän miehen", nasiirin (ks. t.) ja
johtanut hänen voimansa Jahven hengestä; vieläkin
myöhemmin on hänestä tullut koko Israelin
tuomari (Tuoni. 15ao). [,,Zeitschr. f.
Völkerpsycho-logie" II, siv. 129 seur.; Wietzke, ..Der bihl.
Simson" (1888); Zapletal. ,.Der bibl. Samson" (1906);
H. Stalin, „Die Simsonsage" (1908): Carus. ..The
story of Samson" (1907); II. Gunkel. .,Simson.
Keden und Aufsätze" (1913).] A. /•’. P o.

Simssi (saks. Gesims, vrt. Ky ma),
seinäpinnasta ulkoneva, erikokoisista laatoista,
pullistuvista ja kovertuvista muotoaineksista (,.p
ro-f i i 1 e i s t a") sommiteltu, rakennuksen tai
jonkin sen osan p ä ä 11 ä v ä tai sen osat toi-

sistaan erottava, tai ulkonevasta osasta,
kuten sokkelista taantuvaan seinään
välittävä ja tukeva vaakasuora, kalteva tai
kaartuva muotojäsen, lista. Esim.: rakennuksen
ylin ja tärkein s., kattolista, räystäs
päättää rakennuksen ja suojelee seinää katolta
valuvalta sadevedeltä, jonka tippumista jo
kreikkalaisilla oli riippulaatan ali reunassa n. s.
vesi-nenä ohjaamassa; ovi- ja i k k u n a-s :t
kattavat seinäaukkoja ; v y ö t ä i s-s. 1.
kerros-lista erottaa kerrokset toisistaan;
sokkeli-ja j a 1 k a-s :t sokkelin yläreunassa
muodostetaan ylösalaisin käännetyistä kantavista ja
päättävistä profiileista ja renkaista (paisumista,
,.makkaroista") ; s:ejä ovat lisäksi p a n e 1 i- ja
r i n t a m u s-s :t panelin reunassa ja ikkunain
alla, y. m. Järkiperäisen taiteellisen s :n muoto
on alkuaan kreikkalaisten kehittämä.
Ydinosana oli riippulaatta, jota tanakammat
ali-jäsenet olivat kantamassa, päätöksen
muodostivat kepeäniniät rikaskoristeiset ylijäsenet, joista
ylimpään k y m a an (ks. t.) 1. rännilistaan
samalla oli muodostettu vesikouru. Lisäämällä
kantaviin alijäseniin (hammaslistan ja)
konsolit ja koristamalla kaikki s:n osat
roomal.-korinttilainen tyyli aikaansai runsaan
dekoratiivi-sen vaikutuksen; romaanisessa tyylissä cn
pyörö-kaarilla tämä tehtävä. Rakenteeltaan
yksinkertaisessa goottilaisessa s:ssä on pääosana myöskin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0712.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free