- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1367-1368

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Simulatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1367

Sinaia—Sinclair

1368

,,S:n vuori" on; se saattaa olla joku alussa
mainituista. Pyhiinvaeltajat käyvät Dzebel Musalla
(,,Mooseksen vuori") ja sen rinteellä on
linnoituksen tapaan rakennettu Pyhän Katariinan
luostari (1.528 m yi. merenp.), jota sanotaan
keisari Justinianuksen 527 perustamaksi, sekä
Eliaksen kappeli (2,097 m yi. merenp.). [A. Hjelt,
.,Matka Siinaille" (1914); Flimlers-Petrie,
„Re-searches in S." (1906); Schönfeld, „Die
Halbin-sel des S." (1907).] E. E. K.

Sinaia [-a’ia], kaupunki Romaaniassa,
kauniissa asemassa Karpaattien etelärinteellä,
Bukarestista Siebenburgen iin Brassöhon vievän radan
ja Prahova-joen varrella; 2,210 as. (1899).
Vanha luostari (per. 1695), joka ennen oli
kuninkaan kesäasuntona ja jonka kirjastossa
säilytetään Cantacuzino-suvun kalleuksia, kuninkaan ja
kruununperillisen linnat, paljon ylimystön
palatseja, hotelleja y. m., terveyslähteitä, kylpylä. —
S. oli alkuaan vain mitätön taloryhmä luostarin
ympärillä, kunnes viime vuosis. loppupuolella
tuli Romaanian hienoston suosimaksi
kesänviettopaikaksi. E. E. K.

Sinalbiini, valkoisissa sinapin siemenissä
esiintyvä glykosidi. S. S.

Sinaloa /-o’-]. 1. Valtio Meksikossa, Ison
valtameren rannikkovaltioita; 71,380 km2, 323,642 as.
(1910), suureksi osaksi intiaaneja. — Rannikolla
on enimmäkseen hiekkainen tasaukovyöhyke, sitä
seuraa kumpualue, jonka takana alkavat Sierra
Madre Orientalin vuorijonot. Pääjoet Culiacan.
Fuerte ja S. (molemmat viimein, suupuolelta
kuljettavia). Ilmasto (terveellinen muualla paitsi
rannikolla) vaihtelee korkeusasteiden muk. (v:n
keskilämpötila + 19° C-+27° C). Sataa
riittävästi muualla paitsi pohjoisessa. Vuoriston
laaksoissa kauniita metsiä. Asukkaat harjoittavat
maanviljelystä (tuottaa sisämaassa viljaa ja
kan-sallisjuomaa mescalia, rannikkovyöhykkeessä
sokeria, kahvia, tupakkaa, hedelmiä y. m.),
karjanhoitoa (sisämaassa) ja vuorityötä. S. on
Meksikon mineraalirikkaimpia valtioita, tuottaen
kultaa, hopeaa (Rosarion kaivos tuottanut yli
450 milj. mk:n, Nuestra Senora de Guadaloupe
de los Reyes-kaivos 425 milj. ink:n arvosta
hopeaa), vaskea, rautaa, lyijyä. Muutamia
rautateitä. Agiobampon ja Topolobampon lahdet hyviä
satamia. Pääkaupunki Culiacan (10,380 as.
1900; rautatie rannikolle, piispanistuin, kaunis
tuomiokirkko) samannimisen joen varrella,
harjoittaa puuvilla-, tupakka-, juomatavara- y. m.
teollisuutta. — 2. Kaupunki edellämaiu. valtion
pohjoisosassa, S;n-joen varrella; 2,192 as. (1900).

E. E. K.

Sinapis ks. Sinappi.

Sinappi, ristikukkaisheimon suku Sinapis (ks.
Narsku) t. eräiden sen lajien siemenistä
valmistettu mauste, jota saadaan 3 :sta eri
s.-kasvilajista: keltasiemenisestä valkeasta s:sta (S.
alba), joka on kotoisin Etelä-Euroopasta.
mustan-ruskeasiemenisestä mustasta s :sta (S. nigra),
koteisin kaakkoisista Välimerenmaista, ja S
a-repta-s:sta (S. juncea), joka on kotoisin
Etelä-Aasiasta ja Luoteis-Afrikasta. Kahta
ensinmainittua viljellään monin paikoin pelloissa
Etelii-ja Keski-Euroopassa, jälkimäistä
Etelä-Venäjällä, Intiassa. Kiinassa, Afrikassa ja
Pohj.-Ame-riikassa. Mauste valmistetaan siten, että
kuorituista siemenistä puristetaan pois rasva (jota

käytetään teknillisesti, varsinkin polttoöljynä,
myös ruokaöljynä), ja hienoksi jauhettu jäännös
joko sellaisenaan t. jauhoilla y. m. lisättynä
(tässä muodossa se on kauppatavarana) käytetään
veteen hyvästi sekoitettuna ja erinäisillä
lisämausteilla (sokeria, etikkaa, viinimehua y. m.)
höystettynä varsinkin liharuokia syötäessä. S:n
luonteenomainen haju ja maku ilmaantuu vasta
siemeniä pureksittaessa t. sekoitettaessa jauhetta
veteen. Silloin näet sinigriini ja myrosiini
nimiset aineet vaikuttavat toisiinsa niin, että
sinigriinin hajaantumistuloksena syntyy m. m.
s.-öljyä, joka on s.-mausteen vaikuttavin, väkevä
osa. Valkean s:n siemenet eivät sisällä
siuigrii-niä, vaan sinalbiinia, joka hajaantuu miedompiin
aineosiin. Valkeasta s:sta yksin käytettynä
saadaankin vain mietoa maustetta, jota sitäkin
paljon käytetään. Tav. sekoitetaan kuitenkin
myro-siinista rikas valkea s. tehtaissa toisten lajien
kanssa. Englanti (valkea s.) ja Etelä-Venäjä
(Sarepta-s.) ovat s.-teollisuuden ja viljelyksen
pääpaikkoja. Runsain on s:n käytäntö
Englannissa. jossa s.-kasvin viljelys oli suuri jo
1200-luvulla. S:n käytäntö on peräisin jo vanhoilta
kreikkalaisilta ja roomalaisilta. Paitsi mausteena
käytetään s:ia rohdoksena (s.-taikina). —
Raamatussa mainittu hyvin pienisiemeninen s. oli
luultavasti eräs pensas t. pieni puu, Salvadora
persica (Celastrales-parvea). K. L.

Sinappilaastari, sinappi jyvästen jauhosta ja
vedestä valmistettu taikina, joka tavalla tahi
toisella iholle asetettuna tarkoittaa ihon
kiihottamista jonkin taudillisen ilmiön hoidossa.

Sinappitaikina ks. Sinappilaastari.

Sinappiöljy, jauhetuista sinapin (Sinapis nigra)
siemenistä veden kanssa tislaamalla saatu
väritön, hyvin pistävänhajuinen, ihoa ja limakalvoja
ärsyttävä, polttavanmakuinen eetterinen öljy.
Sitä voidaan myös valmistaa synteettisesti
allyli-jodidista. Kem. kokoomukseltaan se 011
allyli-sulfkarbimidi, C3H5NCS. Siemenissä se esiintyy
sinigriini nimisen glykosidin yhteydessä, joka
hajaantuu erään käytteen, myrosiinin
vaikutuksesta muodostaen s:yä. Kiehumapiste 150°.
Sen alkoholiliuosta nimitetään
sinappivii-n a k s i. S :yä käytetään ihoa ärsyttämään.

S. S.

Sinclair [-Jclär]. 1. Malcolm S. (1691-1739),
ruots. sotilas; joutui Pultavan tappelussa
venäläisten vangiksi ja palasi Ruotsiin vasta 1722.
V. 1734 S. liittyi hattupuolueeseen ja tuli
majuriksi Uplannin rykmenttiin. V:n 1738
valtiopäivillä hän oli innokkaimpia sotapuolueen
jäseniä ja lähetettiin sain. v. Turkkiin jouduttamaan
Venäjää vastaan suunnatun liiton tekoa Ruotsin
ja Turkin välillä, mutta paluumatkalla kaksi
venäläistä upseeria ryösti hänen paperinsa ja
murhasi hänet Griinbergissä Sleesiassa. Tämä
ilkityö herätti Ruotsissa tavatonta suuttumusta,
jota vielä kiihotti Odelin sepittämä S:n laulu
(„Sinclairsvisan"), ja vaikutti osaltansa Venäjän
sodan syttymiseen. J. F.

2. Fredrik Karl S. (1723-76),
puolueen-johtaja, otti ulkomaisessa sotapalveluksessa
oltuaan osaa Pommerin sotaan, jossa haavoittui.
Tuli 1762 perintöprinssin kavaljeeriksi ja
esiintyi seuraavilla valtiopäivillä uuden hovipuolueen
johtajana. Tuli 1769 valtaneuvokseksi, jona luovi
puolueiden välillä, ja määrättiin 1772 Pommerin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0714.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free