- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1369-1370

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sind ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1369

Sind—Sinetti

1370

kenraalikuvernööriksi. Korotettiin vapaaherraksi
1766 ja kreiviksi 1771. . K. G.

Sind. 1. ks. Indus. — 2. Divisioni Intian
keisarikunnan länsiosassa, Bombay’n
presidentti-kunnassa Belutsistanin rajalla Arabian-ineren
pohjoisperukassa Induksen alajuoksun ympärillä ;
126,788 km2 3,513,435 as. (1911), johon lisäksi
tulee S:iin luettu Khairpurin ja S:n
suo-j el us vai ti o, 15,672 km2, 223,788 as. (1911).
— S:n täyttävät suureksi osaksi erämaat, jotka
ulottuvat sen alueelle idästä (Thar) ja luoteisesta
(Pat); etelärajalla on Ran of Cutchin suunnaton
rämealue. Lännessä, Belutsistanin rajalla on
aroluontoinen, matalain selänteiden täyttämä
Kohistan ja keskellä on Induksen tulvain
(maa-lisk,-elok.) hedelmöittämä, kuumetautinen, Niiliu
laaksoa muistuttava kapea viljelysvyö. Muutamat
S:n seudut ovat maapallon sadeköykimpiä;
paikoin ei sada vuosikausiin. Kesä on
tavattoman kuuma (keskilämpö -f- 35° C), talvet
vii-leämmät (keskilämpö -f- 15,5° C). Metsiä on vain
n. 2,500 km2, etupäässä Induksen laaksossa.
Asukkaat puhuvat suureksi osaksi sindhin kieltä
(jota puhui 1911 Intiassa kaikkiaan 3,67 milj.
henkeä) ja ovat 3/4:ksi muhamettilaisia,
kiihkoisia sunniitteja. He harjoittavat
maanviljelystä (kastelukanavaverkko laaja, osaksi
ikivanhoilta ajoilta peräisin, englantilaisten
täydentämä), joka tuottaa vehnää, ohraa, hirssiä,
öljy-siemeniä, papuja, riisiä, puuvillaa, indigoa, ja
karjanhoitoa (yksikyttyräisiä kameleja, lampaita,
vuohia, puhveleita, hevosia y. m.) sekä erilaista
käsiteollisuutta (hopea- ja kultasepänteoksia,
savitavaroita, silkkikankaita, nahkatavaroita,
mattoja y. m.). Rautatiekeskus on Haidarabad
Induksen varrella, tärkein
ulkomaankauppakau-punki Karachi (ks. t.), joka myös on
divisionin pääkaupunkina. — Aasian kansoja
puoleensa houkutelleen rikkaan Etu-Intian rajamaana
S. on aikojen kuluessa joutunut valloittajain
hävitettäväksi ; 695 sinne saapuivat arabialaiset
tuoden mukanaan Muhamedin opin, 1025 sitä
hävittivät ghasnavidit, 1220 mongolit, 1228
hindusta-uit, 1592 S. liitettiin Suur-Mogulin
valtakuntaan, 1740 persialaiset saivat sen
vaikutuspiiriinsä ja 1758 englantilaiset perustivat sinne
ensimäisen kauppa-asemansa. V. 1843
viimemainitut valtasivat S:n. E. E. K.

Sindbad [-bäd], satuhenkilö, jonka
merimatkoja ja seikkailuja kerrotaan ,,1001 yön"
tarustossa. [vrt. Cliauvin, ,,Bibliographie des ouvrages
arabes" VII.] K. T-t.

Sinder ks. Z i n d e r.

Sindhi ks. Intian kielet ja
kirjallisuus, palsta 1020.

Sinding. 1. Christian S. (s. 1856), norj.
säveltäjä, on säveltänyt kaksi sinfoniaa, viulu-,
piano- ja alttoviulukonserton, useita
kamarimusiikkiteoksia, parisataa laulua, monta
kymmentä vihkoa pianokappaleita y. m. Tästä
runsaasta ja arvokkaasta tuotannosta ovat laulut
omintakeisimmat. I. K.

2. Otto Ludvig S. (1842-1909), norj.
taidemaalari, edellisen veli. Tutkittuaan ensin
lakitiedettä S. alkoi 1867 opiskella taidetta. Hän
on maalannut historiallisia, laatukuvallisia ja
uskonnollisia aiheita sekä etenkin
Lofoten-saarilta maisemia, jotka kuuluvat hänen
pää-teostensa joukkoou. S., joka myöskin on tehnyt

Asbjornsenin ja Moen satuihin kuvituksia,
työskenteli 1890-luvun lopulta teatterimaalarina ja
-ohjaajana Kristiaaniassa ja julkaisi useita
runokokoelmia ja näytelmiä. — Hänen poikansa
Sigmund S. (s. 1875) on niinikään
taidemaalari, joka varsinkin pienikokoisissa
teoksissaan on osoittanut koristeellisia lahjoja.

3. Stephan Abel S. (s. 1846), edellisen
veli, kuvanveistäjä, Tanskan alamainen v:sta 1890.
Opiskellut Kristiaaniassa, Berliinissä, Pariisissa
ja 1880-83 Roomassa, jonka jälkeen asunut
pitkät ajat Kööpenhaminassa. Täällä hän sai
suosi-jakseen oluenpanija Carl Jacobsenin (ks. t.),
jonka perustamassa Ny Carlsbergin
glyptotee-kissa (ks. t.) on suurin osa hänen veistoksiaan,
esim. hänen ensimäinen suurta mainetta
saavuttanut marmoriteoksensa ,,Raakalaisnainen, joka
kantaa poikansa ruumista" (1883), ,,Lastaan
imettävä vangittu äiti" (1887), ,,Kaksi ihmistä"
(1891) ja puuveistos ,,Suvun vanhin" (1898).
Muista Kööpenhaminassa olevista töistä
mainittakoon jättiläiskokoinen marmoriryhmä
,,Maa-enio" (1900) ja „Valkyria" (1910, Grønningenissä).
Lisäksi S. on tehnyt useita, arvoltaan vaihtelevia
muotokuvapatsaita: Ibsen, Bjornson, Laura
Gun-dersen (kaikki Kristiaaniassa), Ole Bull
(Bergenissä) y. m. Yleensä S. ilmaisee teoksissaan
siroa viivakauneutta ja joskus myös tunteen
kiihkeyttä ja tarmokasta käsittelyä. [M.
Rapsil-ber, „S. S." (1902).] ’ E. R-r.

Sinearin maa tarkoittaa Raamatussa (1 Moos.
10io, H2, 14± y. m.) Babyloniaa. Nimen selitys
on vielä riidanalainen, vrt. S u m e r. K. T-t.

Sinebrychoff
bry’lck-J, Venäjältä Suomeen
1700-luvulla siirtynyt suku. Nikolai S. perusti
1819 Helsinkiin oluttehtaan, joka nyt on [-Suomen suurin. Hänen veljensä Paul S:n leski
Anna Tichanoff (k. 1904) testamenttasi
Helsingin kaupungille 150,000 mk., minkä summan
korot käytetään etupäässä vaatteiden, kirjojen
y. m. hankkimiseksi köyhille
kansakouluoppi-laille, ja samaten 150,000 mk. säädökselle ..De
gamlas vänner". Kauppaneuvos Paul S :11a
(s. 1859) on arvokas taidekokoelma.

Sine dubio [-ö] (lat.), epäilemättä.

Sine ira et studio /irä -ö], ilman vihaa ja
puolueellisuutta, s. o. puolueettomasti (Tacitus,
„Annales" I).

Sinekyyri (lat. sine - ilman, ja cüra = huoli),
väliätöinen palkkavirka.

Sinenmittaaja 1. syanometri (kreik.
kyanos = sininen, ja metron = mitta), taivaansineu
voimakkuuden mittaamiskoje. Saussure valmisti
ensimäisen s:n yhtä suurista berliininsinisellä
maalatuista paperilipuista, jotka ilmaisivat kaikki
vivahdukset valkoisesta mustansiniseen.
Vertaamalla asteikon väreihin taivaansineä voitiin
päätellä, mitä asteikon väriä jälkimäinen vastasi.
Muista s:ista on mainittava Arago n s., jossa
käytetään polarisoitua valoa, ja P a r r o t’n p y
ö-r i n t ä-s. Ei mikään suunnitelluista s:ista ole
aivan luotettava, eikä taivaansineu mittauksilla
ole sentäliden ollutkaan sanottavaa merkitystä.

Sinetti (lat. sigillum, signum, nilat, signe’tum),
leimasinpainoskuva vahassa, lakassa tai muussa
pehmeässä tai sulatetussa ainea^sa; myöskin itse
leimasin. Valtion-s:n hoitoa katsottiin
entisaikoina erittäin tärkeäksi ja kunniakkaaksi
tehtäväksi. Englannissa tehdään kutakin uutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0715.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free