- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1371-1372

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sind ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1371

Sinettipuu—Singapore

1372



(S.H.)

Mnlaijilaiskylä Singaporen saarella.

kuningasta varten uusi hopeinen valtion-s. (great
scal), jota lordikansleri (Lord Chancellor 1.
Kee-per) säilyttää ; Ranskassa vastaava tehtävä
kuuluu oikeusministerille (jonka arvonimi sen
johdosta on garde des sceaux). R. E.

Sinettipuu ks. Sigillaria.

Sinfonia (•< kreik. symphötii’ä -
yhteensointu-minen), mus. 17:nnen vuosis. alussa nimitettiin
s:iksi homofonisia soitinkappaleita yleensä,
erotukseksi polyfonisista c-anzona ja sonata
nimisistä. Sitten s. nimitys siirtyi kaikenlaatuisiin
oopperoissa, oratoreissa y. m. laajemmissa
vokaali-teoksissa käytettyihin orkesterin välisoittoihin ja
toisaalta myös tanssisarjojen
alkusoittokappalei-siin sekä vihdoin it. oopperan alkusoittoon. Tämän
muoto oli 3-osainen; kahden nopeatahtisen osan
välillä oli yksi hidastahtinen. Nykyisen
merkityksensä s. nimitys sai n. 1750, jolloin n. s.
mannheimiläisen koulukunnan mestarit
sovelluttivat orkesterityvliin silloisen kamarimusiikin
jalostetut muodot. Samalla he irroittivat s:n
oopperan yhteydestä itsenäiseksi
konserttiesitykseksi. S:n osien lukumäärä eneni neljään (tahi
viiteen) ; tanssisarjojen rakenteesta lainattiin
näet menuetti, joka helppotajuisena ja
kevyt-muotoisena väliosana pantiin s:ii varsinaisten
osien lomiin. S:n kehitys jatkui edelleen Haydnin
ja Beethovenin säveltuotannossa. Haydn elävöitti
yksilöllisellä soitinnuksella edeltäjiltään
saamansa valmiin muodon ja tyylin. Beethoven
aateloitti sen teostensa henkevällä sisällyksellä
ja kohotti sinfonisen muotorakenteenkin entistä
korkeampiin ilmaisutapoihin. Menuetin sijalle
tuli muodostukseltaan vapaampi ja rikkaampi
scherzo; pää- ja päätösosissa kohosi n. s.
kehit-telyjakso mitä runsaimpaan draamalliseen
voimaan. ja sävellysten teemat hioutuivat
persoonallista yksilöllisyyttä ilmaiseviksi toistensa
vastineiksi. Beethovenin jälkeinen s. ei muodoiltaan
enää oleellisesti muuttunut. Mutta Schubertin,
Schumannin, Brahmsin, Tsajkovski jn,
Bruck-nerin, Malilerin, César Franckin, Sibeliuksen
y. m. teokset ovat todisteena siitä, miten
monipuolinen sisällys yhäti on päässyt ilmenemään
näin saavutetun orkesterisävellysmuodon
välityksellä. [Kretzschmar. „Führer durch den
Konzert-saal" I.] I. K.

Sinfoniakuoro, vi us., on laulukunta. jonka
tehtävänä on avustaminen orkesterin
toimeenpanemissa sinfoniakonserteissa, milloin niissä
esitetään suuria orkesterin säestämiä kuoroteok-

sia. Helsingin s:n perusti Robert Kajanus 1888.
V:sta 1908 lähtien on „Suomen Laulu" (ks. t.)
jatkanut sen toimintaa. 1. K.

Sinfoninen runo, mus., uusimman ajan luoma
orkesterisävellyslaji. joka maalaillen pyrkii
kuvailemaan oheen liitetyn tarinan vaiheita (ks.
O h j e 1 m a m u s i i k k i). Muodoltaan s. r. on
epämääräinen; enimmiten se on
muunnelmasar-jan tahi monisikermäisen rondomuodon tapainen.
Tämän tyylin mestareina ovat mainittavat
Berlioz, Liszt, Saint-Saëns, R. Strauss, Smetana,
Svendsen, Sibelius, Borodin y. m. I. K.

Singanfu (myös Hsinganfu, Sigan fu ja
Sianfu), Sensi’n maakunnan pääkaupunki
Sisä-Kiinassa, 10 km Veihosta. Hoanghon
suurimmasta lisäjoesta, Pohjois-Kiinasta Keski-Aasiaan
vievän tärkeän liikenneväylän varrella; 1/2-l milj.
as. — S :ua, joka on 3 x/2 km pitkä, ja 2 km
leveä, ympäröi 12 m korkea, 4-porttinen
tiilimuuri ; keis. palatsi, nyk. kuvernöörin asuntona,
useita kauniita temppeleitä, arkeol, museo, jossa
säilytetään m. m. n. s. nestoriolaista kivitaulua
(pystytetty 781, sisältää m. m. keisarin antaman
suojeluSkirjan nestoriolaisille). S. on Kiinan
tärkeimpiä sisämaankauppakaupunkeja. Se välittää
suurta silkin, sokerin, teen, villan, lääkekasvien
y. m. kauppaa. — S. oli ennen usean
hallitsija-suvun aikana Kiinan pääkaupunkina, ja kun
eurooppalaiset valloittivat Pekingin 1900. niin
leskikeisarinna siirsi sinne hovinsa palaten vasta
1902 takaisin Pekingiin. Kiinan sotahistoriassa
S :11a on ollut huomattava osa. Muhamettilaiset
kapinalliset piirittivät sitä turhaan 1868-70,
mutta taipingit valloittivat sen ja hävittivät sitä
1872. (E. E. K.)

Singapore [-apoua] (< malaijin kiel. Singapuia
= „Leijonan kaupunki"). 1. Saari Taka-Intiassa,
Malakan-salmen itäpäässä, Malakan-niemimaan
eteläkärjessä, josta sen erottaa paikoittain vain
1/2 km leveä salmi, vastapäätä alankom.
Riouw-saaristoa. josta sen erottaa S:n-salmi, kuuluu
Englannin Straits Settlements nimiseen
siirtomaa-alueeseen. jonka tärkein osa se on : 555 km2,
321.000 as. (1913: 71% on miespuolisia), joista
n. 6.100 eurooppalaista ja ameriikkalaista, 4.900
euraasialaista, loput suurimmaksi osaksi
kiinalaisia (joita suurin joukoin muuttaa S:iin),
joiden lisäksi on melkein kaikkia Aasian ja useita
Afrikan kansallisuuksia. S. on n. 43 km pitkä
ja 23 km leveä, kumpuinen, kiinalaisten sangen
huolellisesti viljelemä. Ilmasto (vrt. Malakka)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0716.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free