- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1381-1382

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sinkkihappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1381

Sinkkihappo—Sinkkisulfidi

1382

elementti), raudan galvanoimiseen (ks. G a 1 v
a-no plastiikka), vedyn valmistukseen sekä
useihin s.-suoloihin.

S. oli jo vanhalla ajalla tunnettu satunnaisena
sivutuloksena lyijyn ja tinan valmistuksessa,
vaikkakaan s:iä itseään ei osattu sen malmeista
erottaa. Nimi johtuu saks. sanasta Zinke
(= kärki, väkä) ja tarkoittaa s:n teräväkärkisiä
kidemuotoja. Ensimäinen s. tuli Eurooppaan
Kiinasta ja sillä oli silloin nimi spiauter. Vasta
1700-luvun keskivaiheilla opittiin Englannissa
valmistamaan s:iä malmeistaan. S:n
päätuo-tantopaikkoja ovat Sleesia Saksassa ja New
Jersey Polij.-Ameriikassa. Koko tuotanto v. 1912 oli
891,000 tonnia. E. M-nen.

Sinkkiliappo. Kun sinkkisuola- (esim.
sinkkisulfaatti-) liuokseen kaadetaan vahvaa emästä, esim.
natronlipeää, syntyy valkea höytelöinen sakka
sinkki hydroksidia (Zn(OH)2). Kun
natronlipeää yhä lisätään, liukenee sakka, jolloin
syntyy natrium s i n k a a t t i a (Na2Zn02), s. o.
s:n (H2Zn02) natriumsuolaa. S. on sama
yhdistys kuin sinkkihydroksidi. Se suhtautuu
väkeviin happoihin kuten emäs, väkeviin emäksiin
kuten happo. Sinkillä on siten amfoterinen
luonne. E. M-nen.

Sinkkiharmaa = sinkkitomu (ks.
Sinkki).

Sinkkikelta, emäksistä sinkkikromaattia.
Vaaleankeltainen, valossa pysyvä ja ainoastaan vähän
myrkyllinen väriaine. Käytetään maalarin- ja
tapetti värinä, myöskin karttuuni värjäyksessä.
Liukenee ammoniakkiin.

Sinkkikloridi (butyrum zinci). S:ia
valmistetaan liuottamalla sinkkiä tai sinkkioksidia
suolahappoon ja haihduttamalla liuos kuiviin. Se
on vedettömänä valkeata, läpikuultavaa ainetta,
om.-p. 2,75, sulamispiste 250° ja kiehumapiste
730°. S. on erittäin hygroskooppista, s. o. se
imee itseensä halukkaasti vettä tai tullessaan
orgaanisten aineiden yhteyteen ottaa näistä veden
aineosat vedyn ja hapen. Siten se hiillyttää
esim. puun kuten väkevä rikkihappo. Samoista
syistä s. tappaa kaikki mikro-organismit. S:ia
käytetään kemiallisessa teollisuudessa vettä
poistavana aineena, desinfisioimis-, konserveeraus- ja
syövytysaineena. Puuesineitä, esim. ratapölkkyjä,
joita tahdotaan estää mätänemästä, kyllästytetään
s.-liuoksella. E. M-nen.

Sinkkikukka 1. hydrosinkiitti,
emäksinen sinkkikarbonaatti, jota tavataan
muuttumis-tuloksena kaikenlaisissa sinkkimalmilöydöksissä.

P. E.

Sinkkilejeeringit ks M e s s i n k i, P r o n s s i,

[J u s i h o p e a.

Sinkkioksidi, ZnO, valkeaa kevyttä ja löyhää
jauhoa, jota saadaan polttamalla sinkkiä ilmassa,
tai hehkuttamalla sinkin emäksistä
karbonaattia. S. muuttuu kuumennettaessa keltaiseksi,
jääh-dyttyään takaisin valkeaksi (ks. S i nkk iv
alkoi nen). E. M-nen.

Sinkkipasta, ihotauteihin käytetty valkoinen
sekoitus, jossa Suomen farmakopean mukaan on
25% sinkkioksidia ja sitäpaitsi tärkkelystä ja
paraffiinisalvaa. S. S.

Sinkkipäällystys, metallin päällystäminen
sinkillä. Varsinkin rautaesineet päällystetään
usein sinkillä, jottei rauta ruostuisi. Tätä
estämään käytetään usein myös tinapäällystystä,

joka itsessään on kestävämpi kuin s. Mutta
päällystyksen täytyy siinä tapauksessa olla eheä, sillä
muuten ruostuu rauta paljaalta kohdaltaan vielä
nopeammin kuin ilman päällystystä. S.
sensijaan estää raudan ruostumisen siinäkin
tapauksessa, että metallin pinta ei sillä ole täydelleen
peitetty. Tämä on selitettävissä raudan, tinan
ja sinkin asemista jännitysjaksossa (ks. G a 1 v
a-nismi), ja senvuoksi käytetään sinkkiä
yleisimmin raudan päällystämiseksi, jotenka
galvanoidulla raudalla ymmärretäänkin sinkillä
päällystettyä rautaa. Aiemmin upotettiin sinkillä
päällystettävä rautaesine sulaksi kuumennettuun
sinkkiin, jolloinka se peittyi sinkkikerroksella.
Liika sinkki poistettiin puristamalla valssirullien
välissä tai hehkuttamalla hiili jauheessa, kunnes
liika sinkki suli pois. Erinäisten epäkohtien
vuoksi on tästä menettelytavasta viime aikoina
luovuttu ja s. suoritetaan nykyisin galvaanisesti
(ks. Galvano plastiikka). Elektrolyyttinä
käytetään tällöin lievästi hapanta
sinkkisulfaatti-liuosta. 8. K-i.

Sinkkiryhmä, kem. alkuaineiden periodisen
järjestelmän (ks. t.) ryhmän II alaryhmä B,
johon kuuluvat sinkki, kadmiumi ja elohopea.

Sinkkisalva, ihotauteihin käytetty
sinkkioksidia sisältävä valkoinen salva. Suomen
farmakopean s. sisältää sinkkioksidia 10%. 8. S.

Sinkkisavu ks. S i n k k i.

Sinkkisilikaatti. Luonnossa esiintyy
kivennäisinä useampia s :eja, jotka kaikki ovat
tärkeitä sinkkimalmeja. Piigalmeja on
veden-pitoista s:ia (H2Zn2Si05) (54,2 % sinkkiä).
Kiteytyy rombisesti. Läpinäkyvä, väritön,
kellertävä, vihreä. Kovuus 5, om.-p. 3,8-3,5.
Wille-m i i 11 i on sinkkiortosilikaattia (Zn2Si04) (58 %
sinkkiä), kiteytyy romboedrisesti. Väritön,
kellertävä, ruskea, läpinäkyvä, läpikuultava. Kovuus
5,5, om.-p. 4,02-4,18. Troostiitti on
sinkki-mangaaniortosilikaattia (ZnMn)2Si04 (48-55 %
sinkkiä). Kiteytyy kuten edellinenkin. Valkea,
keltainen, vihertävä, läpikuultava. Kovuus 6,
om.-p. 3,89-4,29. — S. tarkoittaa myöskin
vesilasin ja sinkkioksidin sekoitusta, jota käytetään
maalausvärinä.

Sinkkisulfaatti (ZnS04). Kiteytyy liuoksesta
värittöminä rombisina kiteinä, jotka sisältävät
7 molekylia kidevettä (ZnS04+7H20). Tämä
sinkkivihtrilli 1. valkea vi h t, rilli
on isomorfinen (oikeastaan isodimorfinen)
kat-kerasuolan (MgS04-j-7Il20) ja rautavihtrillin
(FeS04-|-7H20) kanssa. Sinkkivihtrilli esiintyy
kaivoksissa goslariitti nimisenä
kivennäisenä. S. saattaa sisältää myöskin 6, 5, 2 ja
1 molekylin kidevettä. Liukenee helposti veteen.
Käytetään värjäysteollisuudessa, lääkeaineena,.
Danieliin sähköparissa sekä varsinkin
galvanoi-misessa (ks. Galvano plastiikka).

E. M-nen.

Sinkkisulfidi saostuu valkeana limaisena
sakkana, kun johdetaan rikkivetyä sinkkisuolojeni
liuoksiin. Saostuminen on täydellinen
alkali-sessa sekä neutraalissa ja hieman
happamessa-kin liuoksessa, jos siihen on lisätty
alkaliasetaat-tia. S. esiintyy luonnossa kahtena eri
kivennäisenä : reguläärisenä s i n k k i v ä 1 k k e e n ä ja.
heksagonisena wurtsiitti n a. Edellinen on
yleinen ja tärkeä sinkkimalmi, jälkimäinen har {+-+}
vinaisempi. E. M-nen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0721.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free